keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Lisää "vaalityötä" Kotkan valtuutetut!

Valtuutettu Kim Soares (sd.) kirjoitti kaupungin järjestämästä Karhuvuori-tilaisuudesta (Kysa 18.12), jossa paheksui yleisesti ja nimeltä kanssavaltuutettujen toimintaa. Korjaan muutamia asiavirheitä kirjoituksesta.

"Kirjaston auditorion keskiviikkoinen tilaisuus oli kaupungin tiedotustilaisuus Karhuvuoren koululaisten vanhemmille, ei siis valtuutetuille. Kotkassa tietyillä valtuutetuilla on kuitenkin ollut tapana tehdä näistä omia vaalitilaisuuksiaan."

Kirjaston auditorion keskiviikkoiseen tilaisuuteen oli nimenomaan toivottu valtuutettujen osallistumista. Vanhemmilta saamassani kutsussa mainitaan: "Odotamme paikalle henkilöitä, jotka ovat vastuussa Karhuvuoren koulun tilasta. Odotamme paikalle päätöksiä tekeviä henkilöitä. Odotamme paikalle valtuuston jäseniä."

Nykyinen edustuksellinen demokratia vaatisi toimiakseen edustajilta aktiivista osallistumista ja toimintaa myös vaalien välillä. Soares tuntuu hyväksyvän vallalla olevan käsityksen, että politiikassa vain vaalien aikana ollaan aktiivisia ja lupaillaan toimia kuntalaisten murheiden eteen. Kun edustajat sitten valitaan valtuustoon, toimitaan yllättäen joidenkin toisten kriteereiden pohjalta. Ei kyseenalaisteta asioita, tai olla kiinnostuneita kuntalaisten murheista. Itse näin sinisilmäisenä naiiviina ja myös keltanokkavaltuutettuna toivoisin kaikilta kotkalaisilta valtuutetuilta lisää Soareksen halveksumaa "vaalityötä", jos se tarkoitaa sitä että konkreettisesti jalkaudutaan ihmisten pariin ja toimitaan vielä valtuustossa niin kuin saarnataan.

"Karhuvuoren koulun uudisrakennus etenee nyt niin nopeasti kuin mahdollista, kiitos päätöksen kiinteistöyhtiöstä."

Kotkan valtuusto ei ole tehnyt päätöstä kiinteistöyhtiöstä. Kaupunginhallitus 19.11 pitämässä kokouksessa päätti jatkaa kiinteistöyhtiön valmistelua niin, että valtuusto voi tammikuun kokouksessa tehdä asiasta päätöksen.
Ihmettelin ääneen talousarviokokouksessa järjestystä, jolla kiinteistöyhtiötä on ajettu. Talousarviokokouksessa päätettiin Karhuvuoren rakentamisen aloittamisesta ilman, että sille budjetoitiin rahaa. Periaatteessa tämä tarkoittaa, että Karhuvuorenkin koulun rahat hankitaan oman taseen ulkopuolelta ottamalla velkaa perustettavaan kiinteistöyhtiöön. Näin tehtiin ilman, että päätöstä kiinteistöyhtiön perustamisesta olisi olemassa tai että sitä oltaisiin tehty talousarviokokouksessa.

Lisäksi kiinteistöyhtiöpäätöksen nopeuttava vaikutus Karhuvuoren koulun uudisrakentamisen aloittamisen suhteen on virheellinen. Vasemmistoliitto sekä perussuomalaiset tekivät omat esityksensä koulun rahoittamisesta omasta taseesta. Kummallakin selkeät esitykset mistä rahat otetaan. Hankkeella olisi siis jo rahoitus ja ehkäpä purkutyöt olisi voitu jo aloittaa.Populismista on siis turha puhua, esitykset olisivat vaatineet vain riittävästi vihreää valoa valtuuston valkokankaalla.

Vanhempien ei tarvitse olla huolissaan koulun etenemisestä. Valtuusto päätti jo selkeän yksimielisesti, että Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen käynnistetään vuoden alussa. Hanke etenee jo kovaa vauhtia.

Rahoituksesta päätetään siis käytännössä tammikuussa. Se ei saa, eikä tule hidastamaan purkutyön ja rakentamisen aloittamista. Rakentamisen ajaksi on huolehdittava, että oppilaiden terveydellä ei leikitä väistön aikana enempää. Toivotaan, että Vasemmistoliiton tekemä esitys parakkikoulusta Karhuvuoreen nytkähtää vauhdilla eteenpäin.

torstai 12. joulukuuta 2013

Väkivallaton vastarinta on luvallista jopa suotavaa - muut tavat tuomitaan

Heti alkuun totean, että Kiakkovieras-konsepti oli teemaltaan aiheellinen ja anonyymit järjestäjät saivat mielestäni salamyhkäisyydellään ennakkoon hyvää mediahuomiota. Teemat nousivat hyvin esille ja alkutietojen perusteella olisin hyvin voinut itsekin osallistua mielenilmaukseen. Pidin jääkiekkotermein ja murteella mellakointia kuvaavia kirjoituksia lähinnä ironisina.

Mellakan "syyllisiä" on spekuloitu tarkoitushakuisesti mm. perussuomalaisten suunnalta, mutta tapahtuman järjestelykutsussa nimenomaan vaadittiin, että ihmiset osallistuvat yksityisinä henkilöinä, eivätkä edusta mitään järjestöjä. Syyllisiä ovat etsineet suu vaahdossa nyt samat tahot, jotka vähättelivät vielä keväällä äärioikeistolaisen Kansallisen vastarinnan tekemää iskua kirjastoon. Kiakkovieras-tapahtuman järjestävien anarkistien joukosta johtajien etsiminen on lähtökohtaisesti skitsofreeninen ajatus.

Kuten monissa väkivaltaisiksi yltyneissä mielenilmaisuissa, tässäkin tapauksessa murto-osa riehujista onnistui leimaamaan kokonaisen joukon. On vastenmielistä, että myös rauhanomaisesti mieltään osoittaneet leimataan, ja leimaamiskiimassa on jo yritetty leimata kokonaista puoluetta. Siis anarkistien järjestämästä tapahtumista syytetään puoluetta. Termistö tuntuu olevan jengillä hukassa.

Koska keskustelu velloo vielä kuumana, haluan omalta osaltani perustella miksi pidän väkivallattomuutta ( tässä tapauksessa ilkivallattomuutta ) kaiken poliittisen toiminnan ehdottomana periaatteena.

Kiakkovieras-tapahtumaa pitää ehdottomasti tulkita poliittisena toimintana - ei humalaisen nuorison kekkulointina. Moni on perustellut väkivaltaa juuri niillä teemoilla, joita mielenosoittajat ovat yrittäneet nostaa esiin. Itse uskon myös siihen, että yhteiskunnassa levottomuus lisääntyy kun luokkaerot kasvavat. Sen osoittaa todeksi lukuisat historian tapahtumat. Kiakkovieras-juhlien levottomuuksien perusteleminen spontaanina vähäosaisten hätähuutona on naurettava. Jos tapahtuma olisikin ollut humalaisen nuorison hillumista, tämä perustelu olisi ollut ymmärrettävämpi. Mutta koska tapahtumassa mukana olleilla on ollut selkeä poliittinen agenda, ei tällainen perustelu mene läpi. 

Yhteiskunnan vaihtoehdottomuuden keskellä ihmiset tarvitsevat muutosvoimia. Nyt yritys leimata hulinointi vasemmistolaisten piikkiin on saattanut olla kolahdus sen pyrkimykselle olla muutoksen johtotähti. Syyllisiä leimaantumiseen sopii katsoa tarkoitushakuisten lisäksi myös peilistä, sillä moni toveri on yrittänyt teemoja uudelleen esiin nostaakseen vähätellä mielenosoittajien tekemää väkivaltaa ja ylikorostaa poliisin mielivaltaa.

Väkivallattomuuden on oltava ehdotonta tekijöistä riippumatta, ja sen suhteen tulee toimia loogisesti. "Entäs noi muut" -tyyppisellä argumentoinnilla ei pitkälle pötki. Helpompaa on olla väkivallattomuudessa ehdoton. On aivan oikein pohtia sitä, kuinka olisimme vasemmistossa suhtautuneet asiaan, jos teema olisikin ollut toinen. Miksi vasemmistolaisin argumentein mellakointi olisi hyväksyttävämpää kuin vaikkapa keskustalaisin? Pyhittääkö tarkoitus keinot? Ei missään nimessä. Tavoitteista riippumatta väkivaltaan on suhtauduttava kielteisesti.

Poliittisessa toiminnassa pitää erottaa toimintatavat ja tavoitteet toisistaan. Toimintatapojen ja tavotteiden välillä ei mielestäni uskottavuuden nimissä voi olla ristiriitaa. Väkivaltaisen ja luokattoman yhteiskunnan tavoittelua ei voida toteuttaa väkivaltaisesti luokkarakenteita kärjistäen. On kuitenkin ymmärrettävä, että Kiakkovieras-tapahtuman teeman arvoa ei todellisuudessa heikennä tapahtuman ilkivalta. Mutta mikä on ollut tapahtumien vaikutus yleiseen mielipiteeseen?Väittäisin, että hulinointi on yleisesti lisännyt ihmisten ymmärrystä poliisin toimintaa kohtaan (oli se ylimitoitettua tai ei ), ja myös epäluuloa näiden teemojen puolesta rauhanomaisesti taistelevia kohtaan yleisesti. Jos yhteiskunnassa haluaa muutosta, tulee tavoitella poliittista hegemoniaa. Se ei ole saavutettavissa, jos ei yritä saada massoja taakseen. Kun tapahtuman uutisvirtaa seuraa, ei tarvitse olla mediatutkija huomatakseen, että tapahtuman viesti on hukkunut. Suuri joukko poliitikkoja on yrittänyt epäpolitisoida teeman ja viestin puhumalla humalaisista huligaaneista. Mielestäni ennen tapahtumaa hankittu mediahuomio vesitettiin totaalisesti murto-osan toimesta. Väkivallan ymmärtäminen ja hyväksyminen on siis täydellisessä ristiriidassa mielenilmauksen tavoitteen ja teemojen kanssa.

Eikö kansalaistottelemattomuus ole sitten missään tapauksessa hyväksyttävää? Kyllä mielestäni on. Väkivallaton vastarinta on luvallista ja jopa suotavaa. Historia on osoittanut, että gandhilaisella  vastarinnalla voidaan saavuttaa moraalinen ja konkreettinen voitto. Historia muistaa Gandhin ja Martin Luther Kingin taistelut kritiikittömästi, sillä heidän toimintansa ja tavoitteiden välillä ei ollut ristiriitaa.

Greenpeacen sivuilla pohdittiin hyvin väkivallantonta kansalaistottelemattomuutta: "Kansalaistottelemattomuudella ei voi pakottaa muutokseen. Se voi tapahtua vain, jos toiminta muuttaa mielipiteitä, kokoaa muutoksen taakse laajaa tukea sekä poliittista konsensusta."

Kiakkovieras-tapahtuman epäonnistuminen liittyy nimenomaan tähän sitaattiin. Sen lopputulema ei tule muuttamaan mielipiteitä eikä voi koota muutoksen taakse laajaa tukea. Väkivallattomuuteen sitoutuminen on ainoa keino saavuttaa kestävää muutosta.

Oikeudenmukaisemman ja luokattoman yhteiskunnan vuoksi taisteleminen vaatii enemmän marttyyreitä ja toisen posken kääntäjiä - vähemmän ikkunan rikkojia.


Edit: Passiivinen vastarinta muutettu väkivallattomaksi vastarinnaksi. "Passiivinen vastarinta on väkivallattoman vastarinnan lievä muoto, joskin termiä käytetään monesti virheellisesti synonyyminä väkivallattomalle vastarinnalle. Passiivisella vastarinnalla tarkoitetaan näennäistä mutta hidasta ja tehotonta auktoriteettien tottelemista sen sijaan, että turvauduttaisiin avoimeen vastarintaan tai tottelemattomuuteen. Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian haara, sodan etiikka" (Wikipedia)


keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Asiat tappelee - ei toverit

Puoluevaltuusto käsittelee viikonloppuna kuntapakettia, vasemmistoliiton hallitustaipaleen jatkoa. Puolue tuntuu jakautuneen kahteen leiriin; hallituksessa jatkamisen kannattajiin ja sen vastustajiin. Ymmärrän hyvin ne lähtökohdat jolla hallitusmyönteiset perustelevat kantaansa. Heidän näkemyksensä on, että hallituksessa pystytään vaikuttamaan päiväpolitiikkaan paremmin kuin oppositiossa. Hallituskriittiset eivät taas pidä hallituksen vasemmistolaisesta näkökulmasta tehtyjä positiivisia uudistuksia riittävän merkittävinä, jotta niillä voisi pyyhkiä yli sen oikeistolaisia hankkeita. 

Mielestäni puolueen ei tule jatkaa hallituksessa, joka mm. ajaa kuntataloudet ahdinkoon ja pakottaa niitä leikkaamaan palveluitaan sekä samalla jakaa avokätisen miljardin yhteisöveron alennuksen elinkeinoelämälle. Minulla on asiasta selkeä käsitys ja mielipide, mutta annan täyden arvon myös sen toverin mielipiteelle, joka ajattelee asiasta toisella tapaa. 

En aio puolustella enempää kantaani hallituksesta eroamisesta, vaan esitän huoleni keskustelukulttuuria kohtaan, joka puolueessamme tuntuu olevan todella ala-arvoista
.
Luokittelen itseni sosialidemokraatiksi ja olen hämmentynyt siitä tavasta, jolla hallituskeskustelussa on leimattu ja kategorisoitu meitä nykyisen hallituksen kriitikoita mm. stalinisteiksi. Herkkähipiäinen sos.dem saattaisi loukkaanta moisesta. En ymmärrä miten stalinismi liittyy 2010-luvun päiväpolitiikkaan. Hallituskysymyksessäkin, kuten kaikissa politiikkaan liittyvissä debateissa, tulisi keskustella vain asioista. Tässä tapauksessa niistä syistä, joiden takia hallituksesta tulisi joko erota tai jatkaa. Väitteisiin tulisi vastata kumoamalla ne faktoilla tai paremmilla argumenteilla, ei menemällä toisen persoonaan tai kaivamalla hänelle historian sopukoista joku pahalta kuulostava pilkkanimi. 

Kalevi Suomela mm. loi kirjoituksessaan (KU 8.11) kuvaa hallituksessa jatkamisen vastustajista eräänlaisina utopisteina, joiden mielestä oppositiossa lippujen heiluttaminen olisi ”aina luontevampaa”.
Minun mielestäni kysymys ei ole siitä, ollako hallituksessa vai eikö, vaan minkälaisessa hallituksessa ja mitä siellä saadaan aikaiseksi. Näiden konkreettisten asioiden pohjalta jokaisen on muodostettava kantansa siitä, onko jatkaminen puolueen periaatteiden ja tavoitteiden mukaista vai ei.

Ymmärrän tietenkin vanhojen SKDL:n aikaisten ristiriitojen painavan, mutta tänään 2010-luvulla osapuolten luokitteleminen vanhojen jakolinjojen mukaan on väärin ja vain jatkaa tämän perinteen jatkumista.
Ihmisten on voitava muodostaa kantansa ilman leimaantumista. Suomelan näkemyksen mukaan puolueemme jakautuu nyt ”vallankumouksellisiin” ja ”demokraattisiin realisteihin”. En minä ole vallankumouksellinen, vaan piin kova revari. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että erilaisille ”näkemyksille ja keskustelulle pitää olla tilaa”, mutta en voi hyväksyä tyyliä, jolla hän esimerkiksi minun kantaani tulkitsee. 

Toivon kuitenkin sydämeni pohjalta, että Suomelan kaltainen pitkänlinjan kansandemokraatti jatkaa työtään liikkeen hyväksi. Toivon sydämeni pohjalta myös sitä, että jokainen jolla on minkäänlainen kanta hallituskysymykseen, hyväksyy toisensa tässä liikkeessä sellaisenaan mielipiteineen ja jatkaa parhaimpien argumenttien puolesta kamppailemisesta ilman osapuolijakoa lisäävää leimaamista.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Kiinteistöyhtiö on myös taloudellisesti surkea idea



Mediassa ensi vuoden talousarviokokouksesta uutisoitiin lähinnä sen päätöksestä leikata Tiutisen koulun verran teatterin toiminta-avustuksesta. On korjattava, että kukaan valtuutettu ei lopulta joutunut salissa äänestämään Tiutisen ja teatterin leikkaamisen välillä. Kumpainenkin sai oman kohtansa. On myös todettava, että vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksessä löytyi käyttötaloudesta rahat teatterille sekä kummallekin kyläkoululle ensi vuodelle. Leikkausesityksemme kohdistuivat jo valmiiksi mittaviin tutkimus –ja kehitysrahoihin ja mm. johdon hankerahoihin. Lisäksi teimme esityksen valtuuston tuplakokouspalkkioista luopumisesta moraalisena eleenä. Ylityöpalkkioihin on jo tässä vaiheessa vuotta uponnut 41 000 euroa. Varjobudjettimme ylijäämä oli 50 000 euroa enemmän plussanpuolella kuin hallituksen esityksessä. Tämä osoittaa, että politiikka ei ole vaihtoehdottomuutta vaan arvovalintoja. 

Median nostaman ”näyttelijät vs. lapset” vastakkainasettelun sijaan, mielestäni merkitsevin kokouksen päätös liittyi kuitenkin kiinteistöyhtiöön. Valtuustohan ei ole vielä käsitellyt kiinteistöyhtiötä, mutta talousarvioesityksen lähtökohta ensivuodelle oli kuitenkin sen perustaminen. Näin ollen talousarviosta uupui kokonaan mm. Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen. Sekä vasemmistoliitto että perussuomalaiset tekivät omat esityksensä Karhuvuoren rahoittamisesta omasta taseesta, mutta valtuusto päätti toisin. Yhtiöstä siis periaatteessa päätettiin käsittelemättä itse yhtiötä. Päätös yhtiöstä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tuoda käsittelyyn ennen talousarviokäsittelyä. 

Ongelma kiinteistöyhtiön perustamisessa on ensisijaisesti periaatteellinen. Sitä kautta rakennettujen kiinteistöjen hallinta siirtyy kunnan avoimuuden piiristä osakeyhtiölain salassapitovelvollisuuksien taakse. Vaikka yhtiön hallitukseen valittaisiin poliittista johtoa, on sen jäsen ensisijassa yhtiön leivissä ja rikosoikeudellisesti velvollinen pitämään suunsa supussa tietyissä yhtiötä koskevissa asioissa.  Kunta voi toki olla halutessaan aktiivinen omistaja mutta on selvää, että demokraattiset vaikutusmahdollisuudet heikkenevät.
Kiinteistöyhtiön on tarkoitus rakentaa kiinteistöt velalla, jotka kaupunki takaa. Velanhoitokulut voivat olla jopa korkeammat kuin kunnalla. Myös korkokulut tulevat olemaan huomattavasti korkeammat, kun rahoitus joudutaan hoitamaan pelkästään velkarahalla. 

Merkittävin yhtiön taloudellisuuteen liittyvä tieto saatiin tiistaina valtuutettu Luumilta (sd.). Hän oli mallikkaasti selvittänyt Opetus –ja kulttuuriministeriöstä, että tulevan kiinteistöyhtiön rakennushankkeisiin ei ole mahdollista saada valtiolta tukea pennin hyörylää. Kotka näyttäisi siis menettävän yhtiöittämisessä päätösvallan lisäksi puhdasta rahaa, ajamalla itsensä ulos valtion tuettavien joukosta. Viime kädessä kaupungin 100 prosenttisesti omistaman yhtiön ongelmat tulevat valumaan kuntataseeseen. 

Kiinteistöyhtiö ei siis ole mikään taloudellinen pakko. Tällaista on väitetty paikallislehtien pääkirjoituksissa ja kannanotoissa ilman pitäviä argumentteja. Omasta taseesta rahoituksen hakeminen urakoille ei vaikuta edes niihin kuuluisiin kriisikuntakriteereihin. Ei vaikka ne rakennettaisiin rahoittamalla osaksi kunnan taseeseen otetulla velalla. Velkakriteeri on paukkinut Kotkassa jo aikapäivää sitten.

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Vasemmistoliitto näyttäisi olevan Kotkan muutoksen airut!

Eilinen valtuuston talousarviokokous oli elämäni ensimmäinen. Paljon positiivisia, mutta myös muutama vähän traumaattisempi kokemus jäi plakkariin. Pakko käydä siis jonkinlainen debrief siitä mitä tapahtui, ettei asiat jää mielen syövereihin odottamaan purkautumistaan. Otsikko on melkeen puhdasta provoa, mutta jotain totuuden häivää alla oleva kirjoitukseni tullee siitä todeksi osoittamaan. Näin varma olen asiasta. Rohkaisen kaikkia tarkistamaan laskemani luvut, koska en voi brassailla matemaattisilla lahjoillani.

Eilisen kokouksen uutisointi keskittyi teatterin toiminta-avustuksen leikkaamiseen ja Tiutisen koulun pelastamiseen tämän varjolla. Kokouksessa läsnäolleet tietävät, että kukaan valtuutetuista ei joutunut tekemään päätöstä näiden kahden välillä. Teatterin avustuksen leikkaaminen oli oma kohtansa, ja Tiutisen säilymisen äänestyksestä poistettiin viittaukset teatteriin. Tiutisen säilyminen eteni yksimielisesti.

Eilisen kokouksen ehkä merkittävin anti liittyy kuitenkin Karhuvuoren koulun uudisrakennukseen, joka päätettiin rahoittaa taseen ulkopuolelta. Hyvää on että saimme kirjatuksi ylipäätänsä Karhuvuoren koulun rakentamisen. Mutta tilanne on siis yhtä selkeä nyt, kuin se oli 2012 keväällä hyväksytyn kouluverkkoselvityksen jälkeen, jossa koulun rakentaminen luvattiin käynnistää tänä vuonna.Tällä pedataan tietä ja käytännössä tehtiin alustava päätös siitä, että Kotka aikoo perustaa kiinteistöyhtiön ja piilottaa epämiellyttävät hankkeensa osakeyhtiölain taakse. Eilen vielä paljastui se, että yhtiöillä ei ole käytännössä samoja mahdollisuuksia saada valtionapua kouluremontteihin. Kotka siis tulee häviämään yhtiöittämisessä puhdasta rahaa ja mikä pahinta, kuntalaiset menettävät valtaansa yhtiön kautta rakennettaviin kiinteistöihin. Palaan tähän vielä aiheelle omistetulla blogauksella.

Vaikeita päätöksiä on kuulemma tehtävä. Vapaamatkustaja-siltarumpupoliitikkona aion jatkaa muutosvastarintaista käyttäytymistä ja ankeuttaa maailmaa yllättäen seuraavalla numeroita vilisevällä tietopläjäyksellä. Ehkä kliseiset leimakirveet voi näiden faktojen valossa jo pikkuhiljaa unohtaa.

Seuraavaksi eriteltynä mitä muutoksia Vasemmistoliitto esitti eiliseen talousarvioon ja mitkä menivät läpi.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä lienee ollut (muiden ryhmien esityksiä vaikea eritellä) aktiivisin talousarvion sorvaaja. Muutosvastarintaleiriin sullominen tässä tapauksessa ei ainakaan näytä pitävän paikkansa.
68 esityksestä, joita puolueet esittivät muutettavaksi, 35 tuli meidän valtuustoryhmästämme. Se on yli puolet kaikista esityksistä. Näistä esityksistä läpi meni 11 kappaletta kaikista 34 läpimenneestä esityksestä(nämä luvut tulee omasta kirjanpidosta eilisistä päätöksistä ja niissä voi olla hiukan heittoa). Se tekee 32 prosenttia, mikä on melkoinen luku 10 valtuutetun ryhmältä (19% valtuutetuista). Voi siis vilpittömästi todeta ryhmämme vaikutusvallan olevan kokoaan suurempi. ( Tietenkin vähän ei-niin-vilpittömästi koska kerskailen oman valtuustoryhmäni saavutuksista.)

Ensiksi läpi menneet muutosesitykset:

1. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitukselta selvitystä Kotkan Toriparkki Oy:n osakkeiden myymistä vuoden 2014 aikana. ( Kyseessä tappiollinen yhtiö. )
2. Vellamon kävijämäärät ja maksavat asiakkaat ilmoitettava erikseen.
3. Strategisiin tavoitteisiin.
 Tavoitetaso 2014 lisäys: Vastuualuejohtajilta saadaan vähintään 4 kertaa vuodessa yksityiskohtaista tietoa valmisteilla olevista asioista luottamushenkilöiden ja viestinnän käyttöön.
Kuntalaisia kuullaan ennakoivasti ja oikea-aikaisesti
Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään edelleen.
4. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan tavoitteisiin.
Koulujen sisäilmatilanne selvitetään ja ongelmat ratkaistaan (pois: sisäilmaongelmat ratkaistu )
5. Korttelikotien nimien korjaaminen avustuslistassa.
6. Kotkan kaupunki käynnistää selvityksen Kotkan keilahallin myymiseksi Kotkan keilailuliitolle tai muulle toimijalle ja samalla selvityttää käytössä olevan vuokra-avustuksen ( yli 100 000 euroa ) suuruuden oikeellisuuden.
7. "Keskusta" muuttaminen "keskustojen". ( Kotkalla on kolme keskustaa Karhuvuori, Karhula, Kotkansaari )
8. Sähköinen ilmoitustaulu kaupungintalon katutasoon ja internetiin -> muutettiin lopulta  keskusteluissa muiden ryhmien kanssa. Sähköinen ilmoitustaulu kaupungin kirjastoihin. Sisältö näkyy myös kaupungin nettisivuilla + liikuntapaikat.-5000 eur.
9. Vellamon museoiden maksaneiden kävijöiden määrä selvitetään ajantasaisesti.
10. Työllisyystyöryhmän perustaminen. (alkuperäinen aloite elokuulta löytyy täältä http://www.joonamielonen.com/p/aloitteeni.html ) -> Demareilta myös samansuuntainen ja paremmin muotoiltu esitys, joka meni näin:
Työllisyystoimikunta perustetaan tukemaan työttömyyden hoitoa Kotkassa. Työllisyystoimikunta koostuu työttömyyden hoidon kanssa työskentelevistä monialaisista ammattilaisista ja sen toiminnassa on mukana poliittinen ohjaus. Työllisyystoimikunnan jäsenet ja tarkemmat tehtävät määritellään tammikuun 2014 aikana. Toimikunta aloittaa toimintansa viimeistään maaliskuussa 2014.
11. Karhuvuoren koulun ja uudisrakennuksen suunnittelu ja toteutus käynnistyy.
-5000

Esitykset, jotka eivät menneet läpi

1. Valtuuston kokouksesta maksetaan vain yksinkertainen palkkio kokouksen pituudesta riippumatta. ( Eilisen kokouksen hinta käsittääkseni pyörii 10 000 eurossa. ) Vuotuinen hyöty väh. +10 000 eur ->
2. Muutos budjetin kappaleeseen s.47 painopistealueeseen: Kaupunginhallituksen toiminnassa... olosuhteisiin niin, ettei hyvinvointipalveluita vaaranneta. Hallitus tekee tarvittavat esitykset valtuustolle.
3. Kaupungin hallituksen käyttövaraus - 10 000 euroa.
4. Johdon hankkeet -20 000 euroa.
5. Jäsenmaksut ja vastaavat: Kymenlaakson kauppakamari -10 000 euroa.
6. Jäsenmaksut ja vastaavat: The Cruise Baltic Association -10 000 euroa.
7. Jäsenmaksut ja vastaavat: Cruise Helsinki Network -1000 euroa.
Jäsenmaksuista ja hallitukselta yhteensä + 51 000 eur.
8. Kotkan kaupunki käynnistää Uuperinrinteet Oy:n osakkeiden myynnin v. 2014 aikana.
9. Kotka Maretarium Oy:lle etsitään yhteistyökumppaneja Helsingin yliopiston lisäksi tavoitteena toiminnan tehostaminen.
10. Kotkan kaupunki selvittää Cursor Oy:n tehokkuuden ja mahdollisuuden muuttaa Cursor Oy:n rahoitusta koskevan sopimuksen. ( Cursor Oy:n henkilöstö paisuu ensi vuonna 10 henkilöllä )
11. Kotkan Kauppatie ry on nostanut toripaikkojen hintaa, mikä on vähentänyt torielämää. Kotkan kaupunki selvittää tuleeko Kotkan Kauppatie ry:n tehtävien hoitaminen halvemmaksi omana toimintana ja onko mahdollisuutta purkaa yhdistyksen kanssa tehty sopimus.
12. Rakennusvalvonta. Arviointikriteerin lisäys: Rakennus -ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen
13. Rakennusvalvonta.Tavoitetason lisäys: Kosteus ja homeongelmien ehkäisy
14. Kotkan kaupunki neuvottelee v. 2014 uuden seutusopimuksen niin, että sen hankkeisiin käytetään 3 euroa/ asukas. (vaikutus vuodesta 2015 eteenpäin +110 000 eur/ vuosi )
15. Kaupunkikehitys -ja kulttuurin vastuualue. Kohta 1612 Tutkimus -ja kehityshankkeet. - 160 000 euroa. Jää 265 870 euroa. ( Täältä ohjataan jatkuvan miljoonien lisäksi Cursorille lisää rahaa hankkeisiin.) + 160 000
16. Sosiaali -ja terveyslautakunta. Lisäys. 7. Terveysasemien toimintaa kehitetään ja lääkärien osaamista lisätään koulutuksella.
17. Sosiaali -ja terveyslautakunta. Muutos. Kuntoutukseen 2 viikossa (kh 2 kuukaudessa ). Mielenterveystyössä 1 kuukaudessa (kh 3 kuukaudesssa).
18. Opetustoimi. Jäppilän koulua ei lakkauteta syyslukukauden alusta. - 100 000 eur
PLUS. Tiutisen koulu jatkaa kouluverkkoselvityksen mukaisesti. - 100 000 eur 
19. Opetustoimi. Toiminna painopistealueet. Lisäys.
 -Koulujen sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen
- Päiväkoti -ja kouluverkkoselvityksen uudelleen arviointi
20. Nuorisotyön yksikkö. Lause "Nuorisotalo Mestasta voidaan luopua Otsolassa" pois.
21.Investoinnit. Kantasataman Härniemen laiturin peruskorjausta siirretään vuodella (alkaa v.2015) + 1 000 000 eur
22. Investoinnit. Karhuvuoren koulun uudisrakennus (purku ja työn aloittaminen)- 1 500 000 eur
23. Investoinnit. Esitys Jylpyn tilapäisen ja siirrettävän katoksen hankkimiseksi.  - 12 500
24. Investoinnit. Poistetaan kohdat Norskankadun bussiterminaali ja Norskankatu. + 512 000 eur

Lopullinen suora vaikutus esityksillä käyttötaloudessa min. +3500 euroa
Investoinneissa -500 euroa. ( esitykset ovat arvioita. 500 euroa löytyy vaikka Pehkosen yhdestä kuukausittaisesta tsemppibonuksesta. )

Näissä esityksissä ei ole huomioitu ehdotettuja suurempia rakenteellisia kehitysideoita, joiden kautta saatavat pysyvät rakenteelliset säästöt olisivat olleet satoja tuhansia euroja.

On siis täysin mahdollista tehdä säästöjä peruspalveluihin, kulttuuriin tai kouluihin kajoamatta! Kaiken lisäksi esityksemme piti sisällään jo aikaisemmin lahdatun Jäppilän koulun jatkumisen.
Politiikka ei ole pelkkää pakkorakoa ja vaihtoehdottomuuta, vaan arvovalintoja. Nykyisellä raamilla olisi ollut mahdollista pitää tuki teatterille nykyisellään, säilyttää ensi vuonna Tiutisen ja Jäppilän koulut sekä aloittaa omasta taseesta Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen ja näin pitää epädemokraattisen kiinteistöyhtiöhaaveilut loitolla.


keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Poliittinen vapaamatkustaja vastaa Soarekselle



Kun heikkoina taloudellisina aikoina kurjuutta jaetaan, pitäisi käydä perusteellista arvokeskustelua siitä mistä leikataan ja mihin satsataan. Sen sijaan Kotkassa poliittinen keskustelu on vajonnut asiakysymysten ääreltä politiikan tekemisestä puhumiseen. Mielipidepalstoilla ja valtuustossa ei taistella parhaista argumenteista, vaan keskustelu on jatkuvaa henkilöön menevää toisten syyttelyä. Sille pitää pistää piste. 

Vastaan nyt Kim Soareksen kirjoituksen (Kysa 23.10)  argumentteihin. 

Soares mainitsi kohdan ”vasemmistoliiton valtuutetut” oikein, sillä meillä ei ole ryhmäkuria valtuustoryhmässämme. Vasemmistoliiton valtuutettuna ”rintamakarkasin” punaisen napin suojiin siksi, että koin kahden vuoden aikaistamisesta koituvat säästöt rahalla mitattuna niin pieniksi, että kuntalaisten lupauksen ja luottamuksen pettäminen ei ole sen arvoista. Aatteellisena sosialidemokraattina uskon, että niukkuuden aikana säästöt on ensisijaisesti löydettävä muualta kuin peruspalveluista.
Mistä sitten otettaisiin 600 000 euron säästöt? En henkilökohtaisesti esimerkiksi pidä Härniemen viiden miljoonan laituriremppaa tai Kotkan havittelemaa miljoonan euron Tall Ships Racea kouluja korkeammassa arvossa. Vaikeita päätöksiähän on tehtävä?

Vasemmiston valtuustoryhmä ei tee ryhmänä valitusta, toisin kuin Soares väitti. Hän ei kuitenkaan argumentoinut valittamisen syitä vastaan. Oma näkemykseni on, että tapa jolla kuntalaisten kuuleminen oli järjestetty, ei ollut asianmukainen. Printtasin ja toimitin opetustoimeen itse 13:sta palautteesta 7, joita ei olisi muuten otettu huomioon. Kirjallisena vaaditut mielipiteet eivät olisi koskaan ehtineet postissa perille. Koen asian kuntademokratian kannalta niin tärkeänä, että hallintokantelu on paikallaan. Vain siten saamme päätöksen siitä, oliko asia oikein hoidettu ja voimme siitä ottaa opiksemme. 

Kumulatiivisen alijäämän sälyttäminen punanapin painajille on outoa, sillä säästöesitykset joita demarit ovat ajaneet, ovat menneet ymmärtääkseni aina läpi mm. kouluverkkosuunnitelman koulujen lakkauttamiset. Lisäksi aikaisempien vuosien suurimpana puolueena syitä kannattaa myös katsoa omasta toiminnasta. Itsekritiikkiin on syytä kaikilla. 

Lopuksi Soares mainitsee, että ”poliittisia vapaamatkustajia” kiinnostaa vain heidän äänensä. Toivoisin tosiaan, että kaikkia puolueita kiinnostaisivat äänet edes sen verran, että yrittäisivät saada kuntalaiset mielipiteidensä taakse asiallisesti argumentoiden. Edustuksellinen demokratia vaatii toimiakseen, että edustajat tekevät päätöksiä äänestäjiä kuunnellen ja ottavat heidät huomioon muulloinkin kuin vaalien alla. 

Demokratian toteutumiseksi edustajien tulisi käydä aktiivista dialogia kuntalaisten kanssa. Todellisessa demokratiassa kuntalaisille mahdollistettaisiin mm. sitovat kansanäänestykset. Silloin poliitikotkin ehkä keskittyisivät kilpailemaan parhaista argumenteista.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Valtuuston sirkukseen tultava muutos

Kymmenkuukautisen valtuustokokemukseni perusteella eniten olen pettynyt valtuuston surkeaan keskustelukulttuuriin. Toisten valtuutettujen sättiminen, naurunalaiseksi tekeminen ja välihuutelut ovat osa kotkalaista poliittista sirkusta, jonka kyseenalaiseen valokeilaan kykenevät vain ne kovanahkaisimmat. Olisiko liikaa vaadittu, että ainoassa foorumissa joka 51 valtuutetulle on luotu asioiden avoimeen keskustelua varten, käyttäydyttäisiin asiallisesti ja keskityttäisiin asioihin? Siinä vaiheessa, kun poliittinen keskustelu vajoaa henkilökohtaisuuksiin pitäisi puheenjohtajan nuijan automaattisesti kopahtaa.

Olen viime aikoina joutunut pohtimaan myös koko valtuustoryhmien väliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa ja sen järkevyyttä. Nythän käytännössä kuvio menee niin, että ryhmänjohtajat keskustelevat ja jakavat tietouden ryhmille. Ryhmät keskustelevat ja päättävät ryhmyreiden tietojen pohjalta, ja muodostavat mielipiteen asioihin. Tämän jälkeen valtuutetut päästetään vapaaksi valtuustosaliin rähisemään keskenään, jo ennakkoon ryhmissä päätetyistä asioista.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä ei ryhmäkuria tunneta. Se on ollut meidän lähtökohtamme alusta alkaen. Toisin on valtuuston muiden ryhmien kanssa. Ennen suuria päätöksiä laskeskellaan ennakkoon kuinka monta ääntä mistäkin ryhmästä tulee. Jäppilän koulun lakkauttamisen yhden äänen eroon päättyneen lopputuloksen jälkeen kuului erään valtuutetun suusta lakoninen toteamus: "näin myä se laskettiiki."
Tuntuu turhauttavalta kuvio, jossa valtuustosalissa käydyllä keskustelulla ei todellisuudessa ole minkään sortin vaikutusta yhtään mihinkään - päätökset tehdään ennen keskustelua. Valtuustojen toimintakulttuuri ei mielestäni ole alkuunkaan demokraattista. Mielestäni loogista olisi, että keskustelu käytäisiin ennen päätöksiä.

Kuvitellaan valtuutettua, joka kuuleekin kesken valtuuston kokousta jonkun erittäin pätevän argumentin ja alkaa epäröimään asian kanssa. Kuinka kauan hänellä on aikaa reagoida? Äänestyshetki tulee nopeasti ja on helpompaa äänestää oman ryhmän mukana ja perustella jatkossa ryhmän vanhoilla argumenteilla, kuin tehdä itsenäinen päätös ja saada ryhmän moitteet niskaan. Siis niiden moitteet, joiden kanssa valtuutettu joutuu jatkossa kokoustamaan tiiviisti ja jonka kautta punnitaan myös omat vaikuttamismahdollisuudet nykyisessä systeemissä. Henkilö saatetaan pahimmassa tapauksessa sulkea pois yhteisöstä, tarkoituksellisesti tai vain alitajuisesti.

Mitä asioille voisi sitten tehdä? Se on selvää, että ryhmäkurista tulisi jokaisen valtuustoryhmän sanoutua irti. Varsinaiselle keskustelulle voitaisiin luoda oma fooruminsa, jotta kaikki valtuutetut pääsisivät yhdessä punnitsemaan argumentteja ennen ryhmien kokoontumista. Tiedonantokokoukseen voisi varata aikaa esityslistan asioista keskustelemiselle. Tämän johdosta varsinaisen päätöskokouksen keskustelua pystyisi ehkä rajaamaan. Kaiken tämän lisäksi jokaisen valtuutetun tulisi sitoutua asialliseen keskustelukulttuuriin jonka tulisi perustua keskinäiseen kunnioitukseen.

Kaupunkistrategian korulauseet eivät voi toteutua ennen kuin valtuusto yksimielisesti päättää puuttua surkeaan keskustelukulttuuriinsa ja irtisanoutuu valtuutettujen käsiä sitovasta ryhmäkurista.

maanantai 30. syyskuuta 2013

Tehokkuutta hoivapalveluissa työntekijän kustannuksella

Kymen Sanomat uutisoi kuin taivaallisen ilmoituksen saaneena, että "kaupungin omat hoivakodit tulevat veronmaksajille kalliimmiksi kuin yksityisten pyörittämät". Jutussa mainitaan keskimääräisen kaupungin hoivayksikön hinnaksi 112,23 euroa per vanhus, kun yksityisellä puolella vastaava hinta vain 104,95 euroa! Luvut pitävät paikkansa, mutta lukujen sisältöä ei ole purettu riittävästi. Uutisessa syyksi löydettiin se, että Kotkan hoivakodit ovat väärää kokoa.

Yksikköhintojen taustalla piilee kyllä muutakin. Jutussa ei mm. mainittu, että kaupungin yksikköhinnat vaihtelevat runsaasti ja vertailtavia kohteitakin on enemmän. Vaihtelua on aina 98 eurosta 127 euroon.
Puoli vuotta sitten Eskolassa omaisille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kyseenalaistin yksityisen vanhushuollon ansaintalogiikan. Paikalla vastaamassa oli Mediverkon Mark Roth. Yritin tosissani ymmärtää, mitä taianomaista piilee yksityisen sektorin tavassa järjestää toimintansa, kun se pystyy jopa vanhusten hoivapalveluissa kaikkien menojen jälkeen tuottamaan voittoa omistajilleen? Miksi kunnalle tappiollinen ikävä kuluerä on toiselle menestyksekäs bisnes?

Vastaus tilaisuudessa meni yli hilseen, mutta pyynnöstä ystävällinen Roth lähetti minulle myöhemmin tutkimuksen, jossa osoitettiin sama mitä Kymen Sanomat kertoi uutisessaan. Tässä raportissa silmiin ei kuitenkaan pistänyt kuntien tehottomiksi rakennetut yksiköt vaan se, että yksityisen sektorin merkittävin ero julkiseen ovat henkilöstökulut. Saman vastauksen olen saanut Kotkan vanhustenhuollon johtaja Tiina Rosqvistiltä. Yksityisellä sektorilla on vanhusten hoivapalveluissa huonommat palkat ja työehdot. Kotkassa lähihoitajan peruspalkka kuussa yksityisellä voi olla jopa 200 euroa pienempi kuin kunnalla, eikä heille välttämättä kuulu edes työterveyttä. Tässäkin tapauksessa veronmaksajien rahoja valuu tehokkuuteen vedoten yksityisiin taskuihin, keidenpä muiden kuin työntekijöiden kustannuksella.

Yksityisen sektorin halpa yksikköhinta johtuu vain ja ainoastaan siitä, että se ei itse joudu hoitamaan kaikkea hallintoon liittyvää ja maksaa huonommilla työehdoilla työskentelevälle henkilöstölleen vielä huonompaa palkkaa. On muistettava, että osakeyhtiö ei tee pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä, vaan sen tärkein tehtävä on aina maksimoida omistajiensa voitto. Kunnan verotulot tulee käyttää kuntalaisten, ei yksityisten voitontavoittelijoiden hyvinvointiin. Kotkan vanhusbisneksen hyötyjiä ovat yksityisten omistajien lisäksi mm. pääomasijoitusyhtiö IK investment partners, työeläkevakuuttaja Varma sekä yllättävä Kuopion Puhelinyhdistys.

Korjattu. Kotkassa joissain yksityisen yksiköissä palkka on jopa 200 euroa pienempi kuin kunnalla!