torstai 12. joulukuuta 2013

Väkivallaton vastarinta on luvallista jopa suotavaa - muut tavat tuomitaan

Heti alkuun totean, että Kiakkovieras-konsepti oli teemaltaan aiheellinen ja anonyymit järjestäjät saivat mielestäni salamyhkäisyydellään ennakkoon hyvää mediahuomiota. Teemat nousivat hyvin esille ja alkutietojen perusteella olisin hyvin voinut itsekin osallistua mielenilmaukseen. Pidin jääkiekkotermein ja murteella mellakointia kuvaavia kirjoituksia lähinnä ironisina.

Mellakan "syyllisiä" on spekuloitu tarkoitushakuisesti mm. perussuomalaisten suunnalta, mutta tapahtuman järjestelykutsussa nimenomaan vaadittiin, että ihmiset osallistuvat yksityisinä henkilöinä, eivätkä edusta mitään järjestöjä. Syyllisiä ovat etsineet suu vaahdossa nyt samat tahot, jotka vähättelivät vielä keväällä äärioikeistolaisen Kansallisen vastarinnan tekemää iskua kirjastoon. Kiakkovieras-tapahtuman järjestävien anarkistien joukosta johtajien etsiminen on lähtökohtaisesti skitsofreeninen ajatus.

Kuten monissa väkivaltaisiksi yltyneissä mielenilmaisuissa, tässäkin tapauksessa murto-osa riehujista onnistui leimaamaan kokonaisen joukon. On vastenmielistä, että myös rauhanomaisesti mieltään osoittaneet leimataan, ja leimaamiskiimassa on jo yritetty leimata kokonaista puoluetta. Siis anarkistien järjestämästä tapahtumista syytetään puoluetta. Termistö tuntuu olevan jengillä hukassa.

Koska keskustelu velloo vielä kuumana, haluan omalta osaltani perustella miksi pidän väkivallattomuutta ( tässä tapauksessa ilkivallattomuutta ) kaiken poliittisen toiminnan ehdottomana periaatteena.

Kiakkovieras-tapahtumaa pitää ehdottomasti tulkita poliittisena toimintana - ei humalaisen nuorison kekkulointina. Moni on perustellut väkivaltaa juuri niillä teemoilla, joita mielenosoittajat ovat yrittäneet nostaa esiin. Itse uskon myös siihen, että yhteiskunnassa levottomuus lisääntyy kun luokkaerot kasvavat. Sen osoittaa todeksi lukuisat historian tapahtumat. Kiakkovieras-juhlien levottomuuksien perusteleminen spontaanina vähäosaisten hätähuutona on naurettava. Jos tapahtuma olisikin ollut humalaisen nuorison hillumista, tämä perustelu olisi ollut ymmärrettävämpi. Mutta koska tapahtumassa mukana olleilla on ollut selkeä poliittinen agenda, ei tällainen perustelu mene läpi. 

Yhteiskunnan vaihtoehdottomuuden keskellä ihmiset tarvitsevat muutosvoimia. Nyt yritys leimata hulinointi vasemmistolaisten piikkiin on saattanut olla kolahdus sen pyrkimykselle olla muutoksen johtotähti. Syyllisiä leimaantumiseen sopii katsoa tarkoitushakuisten lisäksi myös peilistä, sillä moni toveri on yrittänyt teemoja uudelleen esiin nostaakseen vähätellä mielenosoittajien tekemää väkivaltaa ja ylikorostaa poliisin mielivaltaa.

Väkivallattomuuden on oltava ehdotonta tekijöistä riippumatta, ja sen suhteen tulee toimia loogisesti. "Entäs noi muut" -tyyppisellä argumentoinnilla ei pitkälle pötki. Helpompaa on olla väkivallattomuudessa ehdoton. On aivan oikein pohtia sitä, kuinka olisimme vasemmistossa suhtautuneet asiaan, jos teema olisikin ollut toinen. Miksi vasemmistolaisin argumentein mellakointi olisi hyväksyttävämpää kuin vaikkapa keskustalaisin? Pyhittääkö tarkoitus keinot? Ei missään nimessä. Tavoitteista riippumatta väkivaltaan on suhtauduttava kielteisesti.

Poliittisessa toiminnassa pitää erottaa toimintatavat ja tavoitteet toisistaan. Toimintatapojen ja tavotteiden välillä ei mielestäni uskottavuuden nimissä voi olla ristiriitaa. Väkivaltaisen ja luokattoman yhteiskunnan tavoittelua ei voida toteuttaa väkivaltaisesti luokkarakenteita kärjistäen. On kuitenkin ymmärrettävä, että Kiakkovieras-tapahtuman teeman arvoa ei todellisuudessa heikennä tapahtuman ilkivalta. Mutta mikä on ollut tapahtumien vaikutus yleiseen mielipiteeseen?Väittäisin, että hulinointi on yleisesti lisännyt ihmisten ymmärrystä poliisin toimintaa kohtaan (oli se ylimitoitettua tai ei ), ja myös epäluuloa näiden teemojen puolesta rauhanomaisesti taistelevia kohtaan yleisesti. Jos yhteiskunnassa haluaa muutosta, tulee tavoitella poliittista hegemoniaa. Se ei ole saavutettavissa, jos ei yritä saada massoja taakseen. Kun tapahtuman uutisvirtaa seuraa, ei tarvitse olla mediatutkija huomatakseen, että tapahtuman viesti on hukkunut. Suuri joukko poliitikkoja on yrittänyt epäpolitisoida teeman ja viestin puhumalla humalaisista huligaaneista. Mielestäni ennen tapahtumaa hankittu mediahuomio vesitettiin totaalisesti murto-osan toimesta. Väkivallan ymmärtäminen ja hyväksyminen on siis täydellisessä ristiriidassa mielenilmauksen tavoitteen ja teemojen kanssa.

Eikö kansalaistottelemattomuus ole sitten missään tapauksessa hyväksyttävää? Kyllä mielestäni on. Väkivallaton vastarinta on luvallista ja jopa suotavaa. Historia on osoittanut, että gandhilaisella  vastarinnalla voidaan saavuttaa moraalinen ja konkreettinen voitto. Historia muistaa Gandhin ja Martin Luther Kingin taistelut kritiikittömästi, sillä heidän toimintansa ja tavoitteiden välillä ei ollut ristiriitaa.

Greenpeacen sivuilla pohdittiin hyvin väkivallantonta kansalaistottelemattomuutta: "Kansalaistottelemattomuudella ei voi pakottaa muutokseen. Se voi tapahtua vain, jos toiminta muuttaa mielipiteitä, kokoaa muutoksen taakse laajaa tukea sekä poliittista konsensusta."

Kiakkovieras-tapahtuman epäonnistuminen liittyy nimenomaan tähän sitaattiin. Sen lopputulema ei tule muuttamaan mielipiteitä eikä voi koota muutoksen taakse laajaa tukea. Väkivallattomuuteen sitoutuminen on ainoa keino saavuttaa kestävää muutosta.

Oikeudenmukaisemman ja luokattoman yhteiskunnan vuoksi taisteleminen vaatii enemmän marttyyreitä ja toisen posken kääntäjiä - vähemmän ikkunan rikkojia.


Edit: Passiivinen vastarinta muutettu väkivallattomaksi vastarinnaksi. "Passiivinen vastarinta on väkivallattoman vastarinnan lievä muoto, joskin termiä käytetään monesti virheellisesti synonyyminä väkivallattomalle vastarinnalle. Passiivisella vastarinnalla tarkoitetaan näennäistä mutta hidasta ja tehotonta auktoriteettien tottelemista sen sijaan, että turvauduttaisiin avoimeen vastarintaan tai tottelemattomuuteen. Sodan oikeutusta käsittelee moraalifilosofian haara, sodan etiikka" (Wikipedia)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti