tiistai 20. elokuuta 2013

Kymen Sanomien uutisointi kuumensi

En ole Kymen Sanomien tilaaja, mutta eilisen (19.8) valtuustokokouksen jälkeen oli pakko käydä kaupasta ostamassa päivän aviisi. Pelkäsin pahinta.

Kotkan kaupunginvaltuusto päivitti strategiaansa vuosille 2013-2016. Kyseessä ei ole mikä tahansa pilkun viilaamista ja tyhjiä sanoja sisältämä paperlappu - sillä luodaan yhteiset periaatteet kaupunginjohtamiselle näille kyseisille vuosille.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän muutosehdotus poistaa "monikulttuurisuus"-sana strategiasta kirvoitti keskustelua. Kaiken näköiset kortit viuhuivat. Itse käytin "norjalais-savolais-karjalais"- kortin kun yritin perustella monikulttuurisuuden olevan todella olennainen osa kotkalaisuutta.

Rohkaistuin. Kaksi ja puoli euroa köyhempänä hörpiskelin kahvini ja luin toimittaja Eija Anttilan tekemän jutun.

Ylläripylläri.

Jutussa ei käsitelty, että strategian mukaisesti Kotka aikoo lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteisöllisyyttään tukeakseen tai että kaupungin viestinnän vuorovaikutuksellisuutta tullaan lisäämään.

Siinä ei käsitelty sitä, että kaupunki aikoo vihdoin tehdä elinkeinopoliittisen ohjelman. Siis aloittaa käytännössä tekemään jotain elinkeinorakenteensa elävöittämiseksi.

Sanallakaan ei mainittu sitäkään, että Kotka ryhtyy noudattamaan kaikessa toiminnassa Aalborgin sopimusta. Kotkasta on tulossa ympäristöarvoissaan edistyksellinen!

Uutisoinnissa ei huomioitu myöskään Sami Virtasen (sam.virt.) loistavaa ideaa ottaa kaupungin arkkitehtuurinen ilme poliittiseen ohjaukseen.

Sen sijaan otsikolla "Monikulttuurisuus kuumensi", toimittaja Anttila käy lähestulkoon sanasta sanaan eri tahojen kommentit kaupungin tulevaisuuden kannalta ehkä vähäpätöisimmästä aiheesta. That's it. Sivussa pikkuruinen laatikko, johon sentään visio on copypastattu.

Edit. Kotka EI lähde tavoittelemaan Hiilineutraalien kuntien foorumin jäsenyyttä. Tämä Vasemmistoliiton esitys ei mennyt läpi.


keskiviikko 14. elokuuta 2013

Demokratian lisäämisen oltava kuntarakenneselvityksen lähtökohta

Valtuuston tiedonantokokouksessa maanantaina valotettiin valtuutetuille aikataulua, jolla kuntarakenneselvitys polkaistaan käyntiin. Valtiohan velvoittaa kuntia selvittämään yhdistymisensä ensi vuoden kesään mennessä.
Kokouksessa kaupunginjohtaja Lindelöf puhui Kotkan valtuuston "tahtotilasta" yhdistää koko Etelä-Kymenlaakso yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tahtotilalla viitataan taannoiseen strategiaseminaariin, jossa tätäkin asiaa valtuutettujen kanssa ryhmätöinä käsiteltiin. Tahtotilaa ei kuitenkaan virallisesti testattu tai todettu, eikä sitä voi yksimieliseksi sanoa. Esimerkiksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa kahden kunnan mallia.

Kuntien yhdistämisessä kuntalaiset pelkäävät eniten päätöksenteon ja palveluiden karkaamista keskuksiin. Pelko on täysin aiheellinen. Surullisen kuuluisana esimerkkinä Kouvolan kuntaliitos, jossa uusien "syrjäkylien" koulut joutuivat heti leikkauslistalle. Kuntalaiselle merkitsevää on myös jo aiemmin surkeiden vaikutusmahdollisuuksien keskittyminen. On selvää, että jos yhden suurkunnan mallissa koko aluetta hoitaa yksi valtuusto lautakuntineen, ei pyhtääläisen tai haminalaisen ääni kuulu yhtä kuuluvasti kuin aiemmin. Uudessa suhteellisella vaalitavalla valitussa valtuustossa vain harva tuntee summalaisten tai miehikkäläisten ongelmat - saati on kiinnostunut niistä.

Nyt kun kuntarakenneselvitystä ollaan käynnistämässä, täytyy mielestäni huolehtia kahdesta elintärkeästä asiasta.

Jotta mahdollisesta rakennemuutoksesta tulee 'uudistus', on demokratian lisäämisen oltava sen lähtökohtana. Kuntarakenneuudistuksen suuri syy kuntien välisessä epätasa-arvossa mm. pendelöinnissä ( jossa Kotka häviää 50 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa muille Etelä-Kymen kunnille ) voidaan kyllä ratkaista ilman ”kouvoloitumista”. Suurkunta - lähikunta - malli toimii hienosti Ruotsissa ja toimi taannoin Kainuun kokeilussakin. Jotta demokratia voi ylipäätänsä toimia, on ihmisten voitava päättää oman lähiympäristönsä asioista, joihin heillä löytyy kiinnostusta sekä asiantuntemusta. Siksi valtaa on ennemmin jaettava pienempiin yksiköihin kuin yhdistettävä ja keskitettävä.  

Toinen tärkeä lähtökohta on, että itse selvitystyön periaatteena on vuorovaikutus kuntalaisten kanssa. Se on alusta asti joukkoistettava. On perustettava kuntalaispaneeleita, järjestettävä kyselyitä - otettava ihmiset aktiivisesti mukaan uuden rakentamiseen. Pakkoliitoksiin ei näillä näkymin olla menossa, joten on myös olennaista että lopullisista kuntaliitoksista ja malleista järjestetään vähintään neuvoa-antavat kuntalaisäänestykset. Vähempään ei voi tyytyä. Kysymyksessä on kuitenkin kuntademokratian tulevaisuus.

perjantai 9. elokuuta 2013

Valtion rahalla pitkäaikaistyöttömyyden kimppuun!

Kunnille ollaan sälyttämässä vastuu hoitaa puolet jo 300 päivää ansiosidonnaisen jälkeen työttömänä olleiden työttömyyskorvauksesta aikaisemman 500 päivän sijaan. Keväällä Kotkan talousjohtaja Kuuva arvio jo tämän muutoksen lisäävän kaupungin menoja vähintään 2 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaisi, että talousvaikeuksinen kaupunkimme maksaisi pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta pelkästään yli 6 miljoonaa euroa sakkoa.

Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa Kotkan pitäisi nyt ryhtyä rohkeisiin toimiin uudistusten suhteen. Kotkalla täytyy olla oma työllisyysohjelmansa Etelä-Kymenlaakson yhteisen Väylän lisäksi. Kotkan pitkäaikaistyöttömyys ansaitsee omat suunnitelmansa. Emmehän me haminalaisista pitkäaikaistyöttömistä miljoonien sakkoja maksa.

Kotkassa tulee käynnistää välittömästi poliittisten toimijoiden, virkamiesten sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa työllisyysohjelman laatiminen. Tällaista varten perustettavaa työryhmää suunniteltiin Kotkassa jo muutama vuosi sitten, kun ongelmaan ensimmäisen kerran havahduttiin. Ryhmän perustaminen kävi jopa lautakunnassa, mutta se jätettiin pöydälle. Siellä se edelleen lojuu. Havahtumisen jälkeen Kotkan sakko on kasvanut miljoonalla vuodessa. On ensisijaisen tärkeää, että kaupungin jokainen taho ymmärtää pitkäaikaistyöttömyyden suorat ja välilliset ongelmat taloudellemme. Se on aihepiiri, joka ansaitsee huomionsa.

Paltamo-mallina tunnetun täystyöllisyyshankkeen periaatteena on, että kaikille työkykyisille -ja haluisille pitkäaikaistyöttömille kyetään tarjoamaan työpaikka. Tällainen työ voidaan järjestää yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa tai eri työpajoissa. Tärkeintä on, että ihminen joka haluaa työtä saa siihen mahdollisuuden! On laskettu, että kolmannes n. 1000 pitkäaikaistyöttömästä työllistyisi Kotkassa heti ns. Paltamo-mallissa. 50 henkilön työllistäminen säästää vuodessa suoraan jo 250 000 euroa!

Kokeilu Paltamossa päättyy tänä syksynä, ja heidän kokeilunsa tuloksia tulisi analysoida välittömästi kun muste kuivuu. Sen avulla saadaan vähennettyä myös pitkäaikaistyöttömyydestä koituvia lieveilmiöitä. Säästö tulee kohdistumaan suoraan Kelalle maksettaviin ns. sakkorahoihin, mutta välillisesti sosiaalimenoihimme. 

Paltamo-malli tai ei, Kotkan on silti heikon työllisyystilanteensa vuoksi käännyttävä valtion puoleen. Valtio jakaa ensi vuonna määrärahoja työllisyyspalveluiden kehittämiseen 157 miljoonaa sekä pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden hoidon ja nuorten yhteiskuntatakuun kokeiluihin 510 miljoonaa euroa.
Kotkalla ei ole varaa jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä. Anomukset vetämään!