Ensimmäinen vuosi valtuutettuna on nyt takanapäin, ja siksi on hyvä vähän kerrata vuoden tapahtumia omalta osaltani: mitä siellä valtuustosalissa on oikein saatu aikaiseksi.Vuosi sitten tein myös lupauksen luovuttaa valtuustopalkkioni jollekin .., Tämän lahjoituskohteesta ja perusteluista kerron kirjoituksen lopussa.
Käyn läpi valtuustovuoteni olennaiset kohdat jotenkin muka-loogisesti ja teemoittain. Luulen, että näin asiat on helpommin esitettävissä. Kirjoitus on pitkä ja piinaava, mutta niin on ollut vuosikin.
1.DEMOKRATIA JA VUOROVAIKUTUS
Otin jo vaalien alla tavoitteeksi tehdä työtä sen eteen, että kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa ympäröiviin asioihin myös vaalien välissä paranisi. Olen kaikissa käänteissä nostanut esille vaatimusta paremmasta vuorovaikutuksesta, joka ei itsessään vielä ole demokratian lisäämistä vaan lähinnä edellytys sen toimimiselle.
Edustuksellinen demokratia on eliittidemokratiaa, jos se toteutetaan siten että kuntalaisten ääniä edustavat tahot lukittautuvat neljäksi vuodeksi toimensa taakse, ja uskovat että mandaatti riittää kaikissa käänteissä. Riittääkö 2012 vaalien mandaatti esim. päättämään kuntaliitoksista tai vaikka kiinteistöyhtiöstä? Mielestäni ei missään nimessä.
Jotta nykyinen edustuksellinen demokratia voisi käytännössä toimia, tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja aktiivisuutta - niin kuntalaisten kuin valtuutettujenkin toimesta. Viime viikkojen keskustelu Kymen Sanomissa, on viestinyt muutosvastarintaa vanhemman kaartin poliitikoilta, joiden näkökulmasta aktiivinen valtuutettu on
omaa etua ajava pyrkyri.Heidän toiminnalleen sopii lupausten vuolas levittäminen joka neljäs vuosi, ilman että niihin täytyisi sitoutua. Vasemmisto tulee menettämään viimeisenkin kannatuksensa tälläisellä kabinettisosialidemokratialla. Sitä vastoin tarvitaan avointa ja vuorovaikutuksellista - suoraa sosialidemokratiaa.
1.1 Ensimmäisen kokouksen aloite
Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa 28.1 tein valtuustoaloitteen "Demokratian sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi". Aloitteen todellinen ehdotus on, että Kotkaan perustetaan puoluerajat rikkova demokratiatyöryhmä Helsingin malliin. Ajattelin, että varmin keino ryhtyä sorvaamaan toimintakulttuuria ja tapoja, olisi tehdä se yhteistyössä. Jos olisin suoraan ehdottanut, vaikka kaupunginosavaltuustoja Kotkaan, ei tällainen aloite menisi läpi. Työryhmän kautta olisi mahdollista yhdessä valmistella asiaa.
Sain aloitteelle allekirjoittajia jokaisesta valtuustoryhmästä, mutta yllättäen Perussuomalaiset eivät allekirjoittaneet sitä. Olin jo kokousta aiemmin pyytänyt muutamalta nimet siihen, mutta kun allekirjoittamisen aika koitti, olivat he ehtineetkin jo tehdä ensimmäisen ryhmäkuri-päätöksen: Mielosen aloitteeseen ei kirjoiteta nimiä.
Perussuomalaisten jättäytyminen ulos aloitteestani ei haitannut kuitenkaan, kun aloite tuli "ei o rahhoo"-tyyppisellä vastauksella valtuuston käsittelyyn talousarviokokouksessa. Vetosin aiheen laajaan poliittiseen kannatukseen ja tein esityksen sen palauttamisesta uudelleen käsittelyyn niin, että selvitetään hankerahoituksen saamista aiheelle. Esitys meni lopulta yksimielisesti läpi ilman äänestystä, vaikka salissa sitä kannatti vain vasemmistoliiton valtuutettu. Hyvä, että meni.
1.2 Avoin kuntalaiskokous
Toinen merkittävä konkreettinen kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä seikka on ollut puoluerajat rikkovien Avoimien kuntalaiskokouksien aloittaminen Kotkassa. Tarkoitus oli alunperin järkätä kuntalaisille foorumi, jossa aina ennen valtuustokokousta olisi mahdollista tulla kommentoimaan käsittelyssä olevia asioita, ennen kuin ryhmät ovat muodostaneet kantansa näihin.
Konkreettisesti kokoukset ovat muovautuneet kuukausittaisiksi, tiettyjä merkittäviä teemoja (kuntaliitos, talousarvio 2014.. yms) käsitteleviksi tapaamisiksi. Kokouksissa on tietenkin käsitelty myös kuntalaisten itse esille nostamia asioita. Kuntalaisten aktiivisuus on ollut heikkoa, kuten alussa arvelimmekin. Syynä osaltaan viestintä, vaikka onkin annettava arvoa paikallislehdille siitä, että ne ovat aina puffanneet tilaisuuksia. Osaltaan syynä varmasti vaikuttamisenkulttuurin puute.
Vaikuttamisenkulttuuriin ja aktiivisuuteen täytyy kasvaa, eikä sitä voi odottaa syntyvän sormia napsauttamalla. Kysynnän ja tarjonnan laki ei tässä asiassa päde. Ensiksi on luotava tarjontaa ja odottaa, että kuntalaiset omaksuvat nämä tilaisuudet osaksi kuntademokratiaa. Kotkalaisissa elää varmasti suuri tahto vaikuttaa asioihinsa, ainakin kaikesta kriittisyydestä päätellen. Todella surkeat esimerkit asioiden hoidosta ovat kuitenkin lisänneet kyynisyyttä sen verran paljon, että aktiivista epäkohtien kritisoimista ei vielä olla osattu konkretisoida. Sen ymmärtää. Miksi laittaa itsensä likoon, kun sillä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta asioihin? Viime vuosien koulutaisteluiden tiimoilta löytyy esimerkkejä sekä hyvässä että pahassa. (Lisää tästä aiheesta myöhemmin )
80- luvulla skdl järjesti Kotkan kirjaston auditoriossa täpötäydelle katsomolle tilaisuuden talousarviosta. Silloin asioihin vaikuttaminen oli arkipäivää ja jopa yksittäinen puolue sai ihmiset liikkeelle. Muutos täytyy lähteä ensisijassa johtamisen kulttuurin ja luottamushenkilöiden toimintaa muuttamalla! Esimerkillisyyttä tarvitaan muuttamaan asenteita. Vasta sitten kun ihmiset uskovat voivansa aktiivisuudellaan vaikuttaa, voimme muuttaa lopullisesti toimintakulttuuriamme.
1.3 Kuntarakenneselvityksen ohjausryhmä
Vuoden 2013 loppupuolella pääsin myös hokemaan demokratian ja vuorovaikutuksen mantraa Etelä-Kymen kuntaliitosselvityksen ohjausryhmässä. Kahden kokouksen aikana sain mm. läpi viestintäryhmän tehtävien laajentamisen demokratia ja viestintäryhmäksi. Sen tulokset eivät vielä edellisessä kokouksessa olleet kovinkaan mittavat, mutta on selvää että tällaisen suurkunnan luominen vaatii demokratian rakenteisiin perustuvaa analyysia kipeästi.
Ohjausryhmän toisessa kokouksessa Haminassa jouduin alakynteen, ollessani ainoa joka kannatti Kotkan luottamuhenkilöiden tekemää ehdotusta, että selvitystä tekeviin projektiryhmiin otettaisiin työntekijöiden edustajia. Pidin ajatusta erittäin järkevänä, sillä työntekijöillä löytyy sitä todellista asiantuntijuutta omiin aloihin. Todellisuutta ei välttämättä virastoista käsin huomaa täydellisesti näe. Hampaankoloon omassa toiminnassa jäi se, että en ymmärtänyt esittää kompromissia esitykseen, kun huomasin jääväni alakynteen. Monelle ohjausryhmän jäsenelle kynnys oli työntekijöiden edustajien korkea lukumäärä projektiryhmissä. Tämä jäi harmittamaan kovasti.
2. KAUPUNKISTRATEGIA JA TALOUSARVIO 2014
Vuoden merkittävimmät valtuuston tapahtumat poliittisesti ja konkreettisesti ovat olleet päivitetty kaupunkistrategia sekä tietenkin vuoden 2014 talousarviokokous, jota käsittelin myös blogissani.
2.1 Kaupunkistrategia
Kaupunkistrategian arvoa moni on kyseenalaistanut, mutta kyseessä on merkittävä valtuustokauden toiminnan periaatteita linjaava paperi. Sitä kautta tunnustellaan eri asioiden poliittista kannatusta, ja se sitoo valtuusota ja lautakuntia valtuustokaudella. Se on kaiken toiminnan periaatteellinen lähtökohta.
Vasemmistoliitto oli aktiivinen strategiatyössä, ja teki monia vasemmistolaisia esityksiä, joista harva kylläkin meni läpi. Läpimenneistä ehkä merkittävimmät olivat kaupungin lähteminen Aalborgin sopimukseen sekä ryhmämme muutosesitys kuntalaisten omavastuun lisäämiseen kaupungin toiminnassa. Pohjaesityksen mukaan kuntalaisten maksuja ja taksoja oltaisiin korotettu. Tätä vastustimme periaatteellisesti. Tasamaksujen nostaminen kolahtaa nimenomaa pienituloisien nilkkaan, ja nostaa köyhien kynnystä käyttää palveluita ja näin ollen myös se myös lisäisi syrjäytymistä. Alkujaan esitimme maksujen korottamista porrastetusti, mutta lopullinen neuvoteltu esityksemme "omavastuun kohtuullisuudesta" meni yhdellä äänellä läpi. Tämä oli ns. torjuntavoitto, jonka takia ei kuitenkaan torille lähdetä lippuja heiluttamaan.
Oma panokseni strategiaan oli esitys, että kaupunki ottaa avoimuuden ja aktiivisen vuorovaikutuksen koko toimintaansa ohjaavaksi määreeksi talouden tasapainoisuuden ja kestävän kehityksen ohelle. Vuorovaikutusta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty uuteen strategiaan rutkasti, mutta hajanaisesti. Viestinnän tehostaminen on jotain mikä tulee huomioida kaikessa toiminnassa, eikä laittaa sitä minkään tietyn kategorian alle. Viestinnän vuorovaikutuksellistaminen tukee kaupungin toimintaa, ja on harmillista että esitys ei lopulta mennyt läpi.
Strategian merkittävin lisätty lause on
"Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä tuetaan yhteisöllisyyttä ja kaupunkilaisten osallisuutta kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä."
Veikkaan, että tähän lauseeseen tulen vetoamaan jatkossa vähän joka käänteessä.
2.2 Talousarvio 2014
Talousarvion sorvaamisessa vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli kaikkein aktiivisin. Yli puolet esityksistä tuli valtuustoryhmältämme ja kaikista läpimenneistä esityksistä 30 prosenttia oli meidän esityksiä. Kärkiesityksemme oli Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen ja sen rahoittaminen kaupungin omasta taseesta. Karhuvuoren uudisrakentaminen meni yksimielisesti valtuustossa läpi. Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa päätetään lopullisesti sen rahoituksesta. Talousarviokokouksessa teimme konkreettisen esityksen siitä mistä rahat tälle löytyisivät. Pienellä priorisoinnilla toisenlainen politiikka on mahdollista. Osoitimme, että vaihtoehtoja on.
Varjobudjetimme sisälsi myös Jäppilän ja Tiutisen koulujen jatkamisen - ilman teatterin määrärahojen leikkaamista. Silti budjettimme tulos oli 50 000 euroa enemmän plussan puolella kuin kaupunginjohtajan esitys.
Tähän vaikutti ehdotuksemme luopua valtuuston tuplakokouspalkkioista. Mm. talousarviokokouksen palkkiot tulivat maksamaan kaupungille 18 000 euroa. Pelkästään tuplakokouspalkkioita (yli 3h kestävästä kokouksesta ) kaupunki maksaa vuodessa n. 50 000 euroa. Se ei ole mitätön summa 100 000 euroa ylijäämäisessä budjetissa, jossa liikkumavaraa ei ole. Valtuustossa eniten vastustusta nousi yllättäen perussuomalaisten valtuustoryhmässä. Luottamustehtävät ovat kutsumushommia. Kolmen tunnin jälkeen tuplaantuva palkkio ei ole kohtuullinen. Mielestäni se olisi hyvä moraalinen esimerkki ja lopulta myös konkreettinen vähän haittaa aiheutuva säästökohde. Tätä tulisi jatkossakin miettiä. Voisiko ylityöpalkkio nousta jotenkin kohtuullisemmin esim. porrastetusti?
Jälkeenpäin on jäänyt mietityttämään, mistä johtuu, että kaikesta älämölöstä huolimatta valtuustossa ei löytynytkään tahtoa tarkastella kriittisesti Cursorin toimintaa? Esityksemme, että kaupunki edes selvittäisi Cursorin tehokkuuden ja sitä kautta tehtävät säästöt ei ole mielestäni kohtuuton. Cursorilta pitää voida myös vaatia tuloksia niukkoina aikoina. Järkevin ja mielestäni hyödyllisin sen pyörittämä toiminta, eli pienyrittäjien konkreettinen tukeminen yritystoiminnassa, ei vaadi kymmenien hyväpalkkaisten projektijohtajien pitämistä palkkalistoilla.
Kokouksessa omista esityksistäni läpi meni mm. työllisyystyöryhmä, josta olin tehnyt aloitteen elokuussa. Tästä lisää kohdassa valtuustoaloitteet.
Omassa ryhmässäni yritin saada kannatusta pienelle veronkorotukselle. Ehdotukseni ei kuitenkaan mennyt läpi. Satojentuhansien säästöesityksien rinnalla 0,25 prosentin korotuksella saatava 2 miljoonaa on paljon. Tämä meinaisi konkreettisesti n. 5 euroa korkeamman verotuksen keskituloiselle kuussa. Sadantuhannen euron ylijäämän rinnalle 2 miljoonan liikkumavara olisi ollut tärkeä lisä. Kotkan on pidettävä nimenomaa alijäämän kertyminen loitolla, jos se haluaa välttää valtioneuvoston erityisohjauksen. Sanokaa minun sanoneen, mutta ensi vuoden lopulla kaupungin alijäämä kasvaa. Budjetti sisälsi paljon alibudjetointia ja ylioptimistisia myyntitavotteita - menoarvioita ei asetettu oikeiden ennusteiden vaan aikaisempien vuosien mukaan.
3. KOULUTAISTELUT VUONNA 2013
Myös vuonna 2013 kurjuutta jaettiin suomalaisen koulujärjestelmän kustannuksella. Kotkassa ryvettiin tällä sektorilla todenteolla. Vuonna 2013 aloitettiin edellisvuoden keväällä hyväksytyn kouluverkkoselvityksen toteuttaminen. Samalla yhä useammassa koulussa selvisi vakavia sisäilmaongelmia ja rahoja korjauksiin sekä kouluverkkoselvityksen vaatimiin investointeihin ei ollutkaan.
3.1 Koivulan koulu ja Kuntalaki §54
Vaalien alla vaadittu kouluverkkoselvityksen uudelleenkäsittely tuli ajankohtaisemmaksi kuin koskaan.
Vuoden ensimmäisessä kokouksessa perussuomalainen valtuutettu Olli Kekkonen teki aloitteet sekä kouluverkkoselvityksen avaamisesta että Koivulan koulun jatkoajasta. Rustasin tietenkin nimeni kumpaankin aloitteeseen. Kouluverkkoselvityksen päätöksessä valtuutetuilla ei ollut riittäviä tietoja päätöksien pohjalle. Kauaskantoisten päätösten tekeminen koulujen suhteen ei voida tehdä ilman riittäviä tietoja koulujen kunnosta tai niiden lakkauttamisten vaikutusta yhteisöille ja ihmisille.
Valtuustoaloitteet on käsiteltävä niin, että niillä voi olla vaikutusta aloitteen aiheeseen. Koivulan koulu oli suunniteltu lakkautettavaksi syksyllä 2013 alkaen. Hallitus päätti yksimielisesti, että asia on valmisteltava siten, että jo huhtikuun valtuuston kokouksessa asiasta voidaan päättää, jotta jatkoaikaan ehditään reagoida.
Asiaa ei kuitenkaan käsitelty huhtikuussa. Jatkoaika oli tulossa Lasten -ja nuorten lautakunnan käsittelyyn maaliskuussa, mutta esittelevä virkamies oli yllättäen vetänyt aloitteen pois. Syytä voi vain ihmetellä. Näytti siltä, että Koivulan koulun jatkoaikaa ei edes käsitellä valtuustossa. Tässä vaiheessa heräsimme muutaman valtuutetun kanssa.
Päätimme parin valtuutetun kanssa, että vetoamme kuntalain pykälään 54, jonka mukaan "valtuusto on kutsuttava koolle myös
kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä
ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen asia on valmisteltava
kiireellisesti."
Aluksi aloitetta oltiin tuomassa vain valtuustolle tiedoksi, kuten valtuustoaloitteet yleensä tuodaan. Olimme muotoilleet vetoomuksen huonosti. Silloin valtuusto voi päättää vain, hyväksytäänkö vastaus vai laitetaanko aloite uudelleen käsiteltäväksi. Uudelleen käsittely olisi tietenkin tietenkin viivästyttänyt päätöstä, niin että konkreettisesti jatkoaika ei enää olisi ollut mahdollinen. Lisäksi asia oli mielestäni liian suuri hallituksen päätettäväksi. Se oli saatava valtuustoon. Jouduimme lopulta tekemään sen uudelleen ja keräämään nimet uudelleen.
Loppujen lopuksi 13.5 valtuusto käsitteli Koivulan koulun jatkoaikaa. Tulos sinetöi Koivulan kohtalon.
Puheita pidettiin paljon. Uuden valtuuston työn kannalta oli olennaista saada asia käsiteltyä. Oli myös mielestäni demokratian ja valtuuston voimannäyte, että se sai Koivulan jatkoajan päätettäväkseen. Nykyinen järjestelmä on hallitusvetoinen, ja mielestäni pykälää 54 pitäisi käyttää useamminkin. Siihen mahdollistaa kuntalaki.
3.2 Jäppilän koulu
Toinen vuoden merkittävä kouluverkkoon liittyvä vääntö käytiin syksyllä Jäppilän koulusta. Jäppilän koulu oli päätetty sulkea kouluverkkoselvityksen mukaisesti vuoden 2016 syksystä lähtien. Yllättäen vuoden 2013 ylimääräisiä sopeutustoimia sorvattaessa, kaupunginhallituksessa esitettiinkin, että Jäppilän koulun lakkauttamista aikaistettaisiin, niin että opinahjo suljettaisiin jo 2014 alusta. Tämä esitys tuli melkein kaikille puun takaa, ja törkeintä tässä mielestäni oli kuinka sillä muka "pelastettiin" kaupunki tuntikehyksien leikkaamiselta. Kaiken voi aina laittaa vastakkain, mutta vuodelle 2013 ei voida saada säästöä sillä, että Jäppilän koulu lakkautetaan vuonna 2014. Kokonaisuudessaan kahden vuoden aikaistus virkamiesten laskujen mukaan olisi tuonut säästöjä n. 200 000 euroa lukuvuodessa. Mitätön säästö verrattuna siihen mielipahaan, jonka aikaistaminen aiheutti. Mitätön säästö verrattuna myös siihen, minkä uskottavuus ongelman se kotkalaiselle demokratialle aiheutti.
Kaupunginhallituksessa Jäppilän koulun lakkauttamisen aikaistaminen lopulta muutti muotoaan, kun oivallettiin että ei kesken lukuvuoden voida koulua lakkauttaa. Lakkautus siirtyi syksylle 2014. Asiasta järjestettiin tiedotustilaisuus koulun oppilaiden vanhemmille. Siellä ensimmäistä kertaa konkreettisesti kerrottiin vanhemmille, miten lakkautus aiotaan toteuttaa. Vt. opetustoimenjohtaja vaati kuntalaisten palautteita asiasta kaksi arkipäivää myöhemmin - kirjallisesti. Olin yhteydessä Mette Godenhjelmiin, ja pyysin että palauteaikaa lisättäisiin tai että niitä voitaisiin vastaanottaa sähköisesti. Tämä ei kuulemma käynyt, koska ylhäältä päin oli opastetttu miten toimitaan. Vanhempien piti käytännössä samana iltana ryhtyä kirjoittamaan ajatuksiaan paperille. Kirjeet olisivat ehtineet nipinnapin. Mielestäni näin ei kuulemisia tulisi hoitaa. Jäin käsitykseen, Godenhjelmin kanssa keskusteltuani, että vanhempien kirjeet liitetään valtuustonesityslistaan. Siksi ne haluttiin kirjallisena. Lupauduin printtaamaan ja viemään jäppiläläisten palautteet henkilökohtaisesti opetustoimeen. Vielä torstaiaamuna saapui muutama palaute. Viimeinen saapui klo 12.00 jälkeen, mutta opetustoimi otti palautteen kuitenkin vastaan. 13 perille saapuneesta palautteesta 7 saapui minun kiikuttamana. Mielestäni vanhemmille ei annettu riittävästi aikaa reagoida ja vaikuttaa päätökseen.
Lopulta 13 vanhemman mielipiteitä EI liitetty esityslistaan. Surkuhupaisinta oli, että kirjallisena postitetuiksi vaaditut kirjeet lopulta skannattiin ja toimitettiin sähköpostilla valtuutetuille. Päädyin tekemään elämäni ensimmäisen kantelun. En kokenut aiheelliseksi tehdä muutokseen tähtäävää valitusta. Tein hallintokantelun, jotta jatkossa kuulemisten järjestämisessä osattaisiin toimia paremmin. Haluan todella tietää, toimittiinko oikein, koska minun oikeustajuani se koettelee. Aiheesta tehtiin todella monta valitusta, joten asia ratkeaa lopullisesti sitä kautta.
3.3 Karhuvuoren koulu
Vuoden viimeisin ns. "koulutaistelu" on käyty Karhuvuoren koulun tilanteen ympärillä. Vanhempien aktiivisuudesta johtuen sekä Karhuvuoren koulun korjaamiseen liittyvät viivästykset että väistötiloina käytettyyn Jylppyyn liittyvät ongelmat ovat nousseet esiin. Tämän vuoden positiivisimpana asian on mainittava ehdottomasti vanhempainyhdistysten aktiivinen taistelu koulujensa puolesta.
Karhuvuoren koulun vanhemmat kutsuivat jo keväällä valtuutettuja keskustelemaan ja tutustumaan kouluun. Olin tietenkin paikalla todistamassa miltä koulu näytti sisältä päin. Siellä kuulin ensimmäisen kerran ongelman mikä liittyi oppilaiden kulkemiseen Jylpylle. Syksyllä vanhempien toiminta on aktiivistunut, ja he kutsuivat 2.10 kaikki valtuutetut ja virkamiehiä paikalle Jylpyn koululle keskustelutilaisuuteen. Valtuutetut laitettiinkin suoraan yleisön eteen ja paneeli oli valmis. Paikalla oli vain murto-osa valtuutetuista.
Vanhempien aktiivisuus on todellakin kannattanut. Ryhmämme oli aloitteen tekijänä karhuvuorelaisten asioiden edistämisessä. Otimme ensimmäisenä kantaa, että Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen on aloitettava vuoden 2014 alusta. Lopulta talousarviokokouksen päätavoitteemme meni yksimielisesti valtuustossa läpi. Vuoden viimeisessä kokouksessa teimme aloitteen parakkikoulujen saamisesta Karhuvuoreen, jotta Jylpyn kulkemiseen ja sisäilmaongelmiin saataisiin pysyvä ratkaisu koulun rakentamisen ajaksi.
Vanhempia ei tyydyttänyt kuitenkaan valtuuston yksimielinen päätös koulun uudisrakentamisesta. He ottivat järeät aseet käyttöön, ja julistivat koululakon,kunnes kaupunki järjestäisi tiedotus -ja kuulemistilaisuuden oppilaiden vanhemmille. Sellaista ei kaupunki ollut järjestänyt kertaakaan asian tiimoilta, vaikka välissä oppilaita oli ennättänyt sairastua, siirtyä Jylpylle ja vaikka mitä. Koululakko toteutettiin ja vasemmistoliitto otti nopeasti kantaa lakkolaisten puolesta. Myös kaupunki reagoi nopeasti, ja tiedotustilaisuus järjestettiin. Lakko kesti lopulta vain yhden päivän.
Jo aikaisemmin mainitsemani entisen demaripampun mielipidekirjoitus väitti valtuustoryhmämme huolen Karhuvuoren koulun tilanteesta jälkijättöiseksi, ja siinä hän antoi ymmärtää meidän ajaneen ykkösjuttunamme Kalliopytingin uudisrakentamista. Jos edes olisimme ryhmänä ajaneet Kalliopytingin uudisrakentamista, ei se tarkoittaisi sitä että huolemme ja työmme Karhuvuoren asiaan vähenisi. Piiparin kauna Tiusasta ja vasemmistoliittoa kohtaan ei ota laantuakseen.
Koulu etenee tällä hetkellä niin nopeasti kuin on mahdollista - vaikka rahoituspäätöstä ei ole tehty. Tammikuussa käydään vielä kamppailu siitä, perustaako kaupunki kiinteistöyhtiö jonka taseeseen otetaan kymmeniä miljoonia velkaa laaksahtavien koulujen ja vähän muunkin remppaamiseksi. Henkilökohtaisesti tulen äänestämään kiinteistöyhtiötä vastaan ja jättämään eriävän mielipiteen, jos yhtiö etenee valtuustossa. Karhuvuoren koulu on edelleen toteutettavissa omaan taseeseen. Koen härskiksi, että kuntalaisten antamalla mandaatilla luovun osasta siitä, hyväksymällä koulurakennuksiin liittyvän päätöksenteon liukumisen osakeyhtiölain taakse. En pidä kiinteistöyhtiötä edes taloudellisesti järkevänä. Todistus taakka on sen kannattajilla, ja niitä todisteita odotellaan vielä tässäkin vaiheessa, kun periaatteellinen päätös sen perustamisesta on tehty.
4.
TEKEMÄNI VALTUUSTOALOITTEET
Olen tänä vuonna tehnyt yllä olevasta linkistä löytyvät valtuustoaloitteet. Ilokseni voin todeta, että niistä jokainen (pl. joulukuun aloitteet ) on mennyt eteenpäin jollain tavalla. Mm. demokratia ja vuorovaikutus-aloite palautettiin valmisteluun ja työllisyystyöryhmä päätettiin perustaa. Aloitteeni polkupyörien ja liikuntavälineiden vuokraamisesta kirjastoissa sai myönteisen vastauksen ja sitä valmistellaan ensivuoden aikana.
Merkittävin läpi mennyt aloite on kuitenkin aloite tilapalveluiden yksityistämisaikeiden estämiseksi. Sain vihiä kaupungin työntekijältä huhusta, että kiinteistö -ja siivouspalvelun länsi-Kotkan puolta oltaisiin kilpailuttamassa. En ollut kuullut tälläisestä tätä aikaisemmin. Pidin tätä vain huhuna, koska voisi olettaa, että tälläiset aikeet tuodaan valtuuston tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ryhdyin selvittämään asiaa, ja selvisi, että yt-neuvotteluiden käynnistämiselle oli jo olemassa päivämäärä! Kuulemani perusteella homma oli lähtenyt käyntiin sillä, että eräs siivousalanfirma oli kävellyt kaupungintalolle ja ehdottanut diiliä.
Suomalaisten merkittävimmällä kansallisella omaisuudella, hyvinvointipalveluilla, yritetään tehdä kansainvälistä bisnestä. Veronmaksajien rahoja siirretään suoraan yksityisen voitontavottelijoiden pussiin. EU:sta käsin pakotettua hyvinvointivaltion alasajoa katsotaan kansainvälisillä pääomamarkkinoilla dollarinkuvat silmissä, ja sitähän se onkin, ellei lyödä kapuloita rattaisiin. Vasemmiston tehtävä on varmistaa julkisen sektorin riittävä rahoitus, jotta laatuun vedoten ei enää päästä perustelemaan yksityistämistä.
Tilapalveluiden aie yksityistää ja kilpailuttaa osa toiminnastaan ei edennyt mihinkään kun asia vuosi julkisuuteen. Virkamiesten tulee ymmärtää varmistaa poliittinen kannatus, ennen ideoiden eteenpäin viemistä.
Viimeisimpään aloitteeseeni sain idean työllistämisen vaihtoehtoja käsittelevässä seminaarissa, joka aloitteestani järjestettiin Haminassa vuoden loppupuolella. Paikalle saapui mm. Paltamo-hankkeen vetäjä Anne Huotari kertomaan Paltamon-mallin tuloksista.
Siellä tuli puheeksi sosiaalisten näkökulmien hyödyntäminen kaupungin julkisissa hankinnoissa mm. pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen kriteerinä. On todellakin kannatettavaa, että kaupunki edistää hankinnoissa paikallista työllisyyttä, sillä sitä kautta kaupunki saa hankinnoista parhaimman hyödyn. Pelkän hinnan ei tule olla kriteeri. Suomalaisessa kilpailuttamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tässä asiassa Kotka voisi olla edelläkävijä.
6. KIITOKSET TÄSTÄ VUODESTA!
Kiitoksen sananen on annettava
kaikesta huolimatta Kotkan
kirkkonummelais-kokoomuslaisvahvistus
Jorma Haapaselle. Vaikka
näkökantamme eroavatkin ideologisesti, olen pitänyt Haapasen
aktiivisuudesta. Hän on kuulemma ottanut tavoitteekseen tavata kaikki
henkilökunnan jäsenet henkilökohtaisesti. Tämän lisäksi Haapanen on
osallistunut kutsumatta mm. vanhusaiheeseen kyläiltaan korttelikoti
Naapurissa sekä Kotkan torilla järjestettävään Asunnottomien yöhön.
Arvostan kovasti. Poliitikko Haapanen ymmärtää, että myös virkamiesten
on jalkauduttava kuntalaisten pariin.
Kiitokset tästä vuodesta myös
vasemmistoliiton valtuustoryhmälle. On helppoa olla ryhmäkurittomassa ryhmässä, kun lähes aina ollaan samaa mieltä.
Suurkiitokset kuntalaiskokouksia järjestäneille
aktiivisille valtuutetuille ja Kai Savolaiselle (kok.). Kiitokset kaikille kuntalaisten viesteihin vastanneille, tapahtumiin osallistuneille luottamushenkilöille. Toivottavasti jatkatte aktiivisuuttanne, vaikka eräät tahot leimaavatkin teitä populisteiksi, siltarumpupoliitikoiksi, pyrkyreiksi, vaalityöntekijöiksi yms.
Suurin kiitos aktiivisille kuntalaisille, jotka järjestitte tapahtumia, otitte selvää, otitte yhteyttä, käytitte vapaa-aikaanne yhteisien asioiden ajamiseen, kirjoititte lehtiin, saavuitte lehterille, osoititte mieltä ja lakkoilitte. Olette isoin ja merkittävin liikkuva ratas demokratian koneistossa.
7. VALTUUSTOPALKKIOSTA LUOPUMINEN
Vuosi sitten
lupasin uudenvuoden lupauksessani, että "
Tulen luopumaan valtuuston kokouspalkkioistani ( itselleni jäävä
osa ) ja lahjoittamaan vuodessa kertyneen summan, jollekin kotkalaiselle
nuoriso- ja/tai kulttuuriyhdistykselle. Summan lahjoitan
yhdistykselle, joka on vuoden aikana toiminnallaan lisännyt nuorten
osallistumista yhteiskuntaan ja kehittänyt kotkalaista nuorten
kulttuurielämää. Haastan mukaan kaikki muutkin valtuutetut."
Rahaa kertyi yhteensä 840,44 euroa. Summa olisi ollut korkeampikin, ellen olisi maksanut osasta palkkioista 60 prosenttia
. Tämä olkoon tahaton kannanotto verotuksella rahoitetun ja demokraattisesti jaetun hyvinvointivaltion puolesta hyväntekeväisyysyhteiskuntaa vastaan.
Tulen antamaan summan kokonaisuudessaan vuonna 2013 uudelleenkäynnistetylle Kotkan nuorisoteatterille, joka on upean teatterikuraattori Pia Lunkan ansiosta noussut uudelleen suureen suosioon nuorten keskuudessa. Vanhana nuorisoteatterilaisena pidän teatteria nuoren henkilökohtaisen kehityksen kannalta loistavana harrastuksena. Teatteri kehittää nuoren itsetuntemusta, rohkaisee ilmaisemaan itseään ja opettaa toimimaan ryhmässä. Näitä taitoja ei koskaan voi oppia liikaa.
Forward! >>