perjantai 27. maaliskuuta 2015

Taloustieteilijöiden linja on vasemmiston linja



Kokoomus leikkaisi 3 miljardia euroa. Keskusta leikkaisi 2 miljardia euroa. Perussuomalaiset leikkaisivat 2-3 miljardia euroa. Jopa vihreät ja demarit leikkaisivat miljarditolkulla. 

Puolueet näyttävät lähteneen kilpajuoksuun siitä, kuka uskaltaa esittää hurjimmat leikkaukset. Talouspoliittinen keskustelu on osattu kääntää niin, että jopa suurin osa kansasta on saatu uskomaan, että Suomella on vain yksi vaihtoehto – leikata. Kaikki uskovat jo, että velkaantuminen on mörkö, jota vastaan taistelemiseksi meidän jokaisen on uhrattava itsemme. Ja jokaisella tarkoitetaan tietenkin vain niitä, jotka eniten tarvitsevat palveluita ja hyvinvointivaltion tukea. 

Leikkauspopulismi on siis lähtenyt lapasesta. Tuntuu, että poliittisen uskottavuuden kerhoon liittymiseksi sinun on tunnustettava pyhän leikkauspolitiikan nimeen. Se onkin tällä hetkellä ainoa konsensus, johon puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat valmiita. Voitte olla varmoja, että mediassa jatkuu trollauskampanja niitä vastaan, jotka esittävät tämän yhden vaihtoehdon ulkopuolisia mielipiteitä. 

Onneksemme me toisinajattelijat emme ole ajatuksinemme todellakaan yksin. On huolestuttavaa, että taloustieteilijöiden kärkikasti vaatii täysin päinvastaisia toimenpiteitä kuin mitä puolueiden enemmistö. Mm. Nobel-palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Joseph Stiglitz on sanonut, että ”todisteiden valossa on selvää, että leikkauspolitiikka pahentaa talouden alamäkeä, lisää työttömyyttä ja heikentää taloutta.” Mukana kuorossa laulavat usean talousnobelistin lisäksi nyt myös Yhdysvallat ja IMF. 

Onko kyseessä ideologinen linjaveto? Ei. Sekä Yhdysvallat että IMF ovat muuttaneet kantojaan, kun käytäntö on kylmästi osoittanut, että leikkauspolitiikka ei toimi. Aalto-yliopiston professori Haaparanta totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että "on vaikea enää löytää akateemisesta tutkimuksesta yhtään mitään, joka tukisi kiristystä. Mutta Suomessa kaikki hokevat vain leikkauksista." 

Totta tosiaan. Taloutta on hoidettu koko eurokriisin ajan nimenomaan niillä keinoin, joita meille nyt yhteen ääneen taas tuputetaan.  On äänestäjien valinta, jatketaanko nykyisellä toimimattomaksi käytännössä todistetulla kurjistavalla radalla, joka on vain syventänyt talouden taantumaa, lisännyt työttömyyttä ja pahoinvointia. Toinen vaihtoehto on olemassa ja se on riippumattomien taloustieteilijöiden linja.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Työaikaa lyhentämällä työtä ja säästöjä

Ruotsissa on viime vuoden aikana käynnistetty jo useampi työajan lyhentämiseen liittyvä kokeilu. Esimerkiksi Göteborgin vanhustenhuollossa, jossa työntekijöiden työaika lyhennetään 6-tuntiseksi. Göteborgin kokeilulla haetaan säästöjä työhyvinvointia ja työllisyyttä parantamalla.

Suomessa on jo pitkään puhuttu työurien pidentämisestä ratkaisuna työn tuottavuuden parantamiseen. Lääkkeeksi tarjotaan eläkäeiän nostoa ja tehtyjen viikkotyötuntien lisäämistä, vaikka suurin osa työntekijöistä ei jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Työterveyslaitos on tutkimuksessaan arvioinut työpahoinvoinnin maksavan vuodessa jopa 30 miljardia euroa. Suomalaisten työurien pidentämiskeskustelu eläkeikään kajoamalla on turha, jos ihmiset joutuvat pahoinvoinnin seurauksena jäämään eläkkeelle jo aiemmin. Todellinen eläkeikä Suomessa on tällä hetkellä 58-vuotta. Työhyvinvointiin panostaminen todella kannattaa, nyt kun säästöjä etsitään kissojen ja koirien kanssa.

On ristiriitaista, että samalla kun suuri osa suomalaisista on työttömänä, tehdään Suomessa entistä enemmän ylityötä. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät pelkästään vuonna 2012 50 000 henkilötyövuoden verran ylitöitä. Kalliin ylityön teettämisen luulisi myös olevan työnantajille ongelma.

Pahoinvointi siis lisääntyy sekä ylikuormitettujen työntekijöiden että luonnollisesti työelämän ulkopuolella jäävien osalta. Työn uudelleen jakaminen on olennainen kysymys, jolla voidaan ratkaista tämä järjetön ristiriita. Suomessa työajan lyhentämistä on itse asiassa jo kokeiltu mm. viime laman aikana. Näitä kokeiluja tutkineen Timo Anttilan väitöskirjassa (2005) todetaan, että kokeiluilla saatiin toteutettua sekä työnantajia että työntekijöitä tukevia tavoitteita.

Työaikaa lyhentämällä iskisimme samanaikaisesti useampaan ongelmaan. Sen soveltaminen ei välttämättä toimi jokaisella sektorilla, mutta varsinkin hoivapalveluissa ja vuorotyössä sen käyttö voisi tuoda mittavia hyötyjä. Lisäisimme työpaikkoja, parantaisimme työssä jaksamista ja pidentäisimme näin työuria. Sen lisäksi työn tuottavuus kasvaisi merkittävästi. Palvelusektorilla vaikutus näkyisi suoraan palvelun laadussa.

Nyt jos koskaan on oikea aika kokeilla työajan lyhentämisen kokeilua. Kaikki uudet ideat työllisyyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi on nyt otettava huomioon. Nyt ei sovi ampua ideoita ideologisesti suoralta kädeltä alas, vaan kokeilla, tutkia ja katsoa faktoja suoraan silmiin.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kansanedustaja - nyt on takin kääntö luvallista ja jopa suotavaa!

Eduskunta äänesti tiistaina äänin 95 - 91 läpi esityksen sisällöstä, jonka mukaan toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei enää jatkossa olisi mahdollista saada opintotukea. Esityksen puolesta äänestivät hallituspuolueet, jotka osoittivat jälleen kerran vieraantuneisuutta todellisuuteen päätöksessään.

Missä kohtaa todellisuus ja päätöksen maailmankuva siis törmäävät? Siinä, jokaisen parikymppisen nuoren tulisi tietää tismalleen mille alalle hän on soveltuva ja millä alalla työllisyysnäkymät ovat hyvät seuraavat vuosikymmenet.

Todellisuus on päinvastainen. Suomi etsii uutta suuntansa. Se mikä tänään näyttää olevan huomisen trendi, voi muuttua ylihuomenna. Sen takia koulutuksen pitää pystyä joustamaan työelämän mukaan. Se tarkoittaa sitä, että opiskelun tulee jatkossa olla kannattavampaa kuin se nykyisin on. Osaamisemme ja nousumme on täysin siitä riippuvainen. Hallituksen päätös vie meitä täysin päinvastaiseen suuntaan.

On järkyttävää, että tälläisiä päätöksiä tehdään valtiontalouden mittarissa marginaalisten säästöjen takia. 10,5 miljoonaa euroa on pieni raapaisu valtion budjetista, jonka kokonaismenot ovat 53 miljardia euroa. Väitän, että päätöksen aiheuttamat oheisvaikutukset, mm. osaamisen heikentymisenä, maksaa moninkertaisen määrän tulevaisuudessa.

Perjantaina tehdään lopullinen päätös siitä, hyväksytäänkö esitys vai ei. Vetoan varsinkin demarikansanedustajiin, että eivät antaisi periksi oikeiston painostukselle. Nyt on takin kääntö luvallista ja jopa suotavaa!

Opiskelijoita ja tulevia, mahdollisesti työnsä menettämisen takia uudelleen kouluttautuneita voi lohduttaa, sillä tulevissa vaaleissa on viimeistään mahdollista kansan äänestää tämä järjetön päätös nurin. Järjettömyydet loppuvat vain äänestämällä.


keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Oikaisu toimittaja Anttilan harhaanjohtavaan kirjoitukseen


Toimittaja Eija Anttila kritisoi kirjoituksessaan valtuustoa. On syytä oikaista kirjoituksessa vilisseitä vääriä käsityksiä. 

Ensiksi. Valtuusto ei tehnyt päätöstä Kotkan Energian myymisestä. Anttilan mukaan valtuuston enemmistö olisi ottanut myönteisesti kantaa KE:n myymisestä. Näin ei ollut. Valtuusto päätti laittaa KPMG:n selvityksen jäihin ja odottaa konsernimme oman asiantuntijayhteisön selvitystä energiaomistuksen järjestelyistä. Näin olisi pitänyt tehdä heti alussa konsulttien palkkaamisen sijaan.

Toiseksi. Kotkan kaupunki on jo säästänyt henkilöstömenoissa. Sairauspoissaolot on saatu laskemaan 18,6 päivästä 16,3:een, jonka vaikutus on ollut 1,3 miljoonaa. Kokonaisuutena henkilöstömenoja on säästetty valtuustokaudella jo 2,4 miljoonaa. Tavoite kauden loppuun on 6 miljoonaa euroa. Se on tiukka tavoite. Vasemmisto ei kannata tietenkään uusien työttömien tekemistä tai suurimman työnantajan lomautuksia kaupungissa, jossa työttömyys on 20 prosenttia – sen sijaan henkilöstön hyvinvointiin tehtävien satsauksien kautta saatavat säästöt ovat tervetulleita. 

Kolmanneksi. Valtuusto ei päättänyt lakkauttaa Metsolaa ja Tiutista, vaan vihdoin avata täysin epäonnistuneen kouluverkkoselvityksen näiden osalta. Tulemme esittämään kummankin säilyttämistä. Metsolan koulun lakkauttaminen vaatii Langinkosken lisäsiiven rakentamisen, johon meillä ei ole varaa. Sen sijaan koulujen hallinnon yhdistäminen tulee säästämään rahaa. Anttila on oikeassa, että näillä ei taloutta pelasteta. 

Neljänneksi. Kokoomuksen esitys FCG:n selvityksen nivomisesta ohjelmaan ei saanut kannatusta, koska sen esittämä ns. säästöpotentiaali ei ole pätevä. FCG on myöntänyt, että selvityksessä ei ole huomioitu sairastavuutta, ikärakennetta eikä kovaa työttömyyttä. Sen sijaan olen samaa mieltä että säästöjä voi löytyä hyvien käytäntöjen osalta. Siinä meidän tulee ottaa henkilöstö mukaan ideointiin. Kaupungintalolta käsin ei näitä käytäntöjä keksitä. Tähän tulee puuttua kun tasapainotusohjelman henkilöstösuunnitelma valmistellaan. 

Kotkan ongelmien olennaisin syy on korkea työttömyys. Se on nyt lähes 20 prosenttia. Tähän asti surkeassa tilanteessa on vain tyydytty levittelemään käsiä.
Toimittaja Anttila on kritisoinut pitkin matkaa toimikuntaa keskustelukerhoksi, jolla ei ole merkitystä. Nyt viime valtuustossa teimme esityksen, että työllisyystoimikunnan näkökulmat otettaisiin huomioon osana talouden tasapainottamista. Se hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkoitus oli laittaa samalla painetta toimikunnan työhön ja varmistaa että esitykset huomioidaan. Näin vältetään Anttilankin manaama merkityksettömyyden tila.