Kun Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982, se oli ensimmäisiä
saaristojen luonnonsuojelualueita. Itäinen Suomenlahti ja sen saaristo on palvellut
luonnonrauhaa kaipaavia kansalaisia ja siellä kävi vuonna 2019 yli 17 000 kävijää.

Jos otetaan huomioon, kuinka riskialttiilla alueella kansallispuisto sijaitsee Suomenlahden
pussinperällä miljoonakaupunki Pietarin sekä suurten öljykuljetuksia vetävien satamien
solmukohdassa, on merkillistä että merellisistä kansallispuistoista vain itäisen Suomenlahden
kansallispuiston vesialueet on vielä suojelematta. Ongelma nostettiin toimittaja Ville Vanhalan
(Kysa 5.10.2019) toimesta esille viime syksynä, eikä se herättänyt liiemmin keskustelua.

Suojelemista kohtaan on turha kokea epäilyä - käytännössä se tarkoittaa jo inventoitujen
monimuotoisuuden kannalta herkkien vesialueiden suunnitelmallista hoitoa. Tämä
suojelupäätöksessä olisikin se tärkein näkökulma. Suomen viidestä merellisestä
kansallispuistosta vain neljällä on hoidon ja käytön suunnitelma. 

Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojeleminen on kiinni ainoastaan poliittisesta tahdosta.
Nyt jos koskaan sitä luulisi löytyvän. Suomen hallitus on jo päättänyt lisätä määrärahoja
5,5 miljoonalla kansallispuistoille. Hallitusohjelmassa myös luvataan laajentaa
kansallispuistoverkostoa ja jatkaa Itämeren tehostettua vesiensuojelutyötä. 

Nyt on nostettava keskustelu ja poliittista painetta, että tämä selkeä ajansaatossa jäänyt
epäkohta saadaan pian korjattua. Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojelemisella on kiire,
ja tämän tulee olla listassa ensimmäisenä kun kansallispuistoverkoston laajenemista
käsitellään.