torstai 18. tammikuuta 2018

Kotkalaisten omaisuuden kauppa valmisteltu epädemokraattisesti

Kaupunginhallitukselle tuotiin maanantaina pöytäjakeluna päätettäväksi Kymijoen Työterveys Oy:n myyminen kokonaisuudessaan pörssiyhtiö Pihlajalinnalle. Tieto yhtiön myymisen tuomisesta käsittelyyn saavutti meidän ryhmän vasta edellisenä iltana. Esitimme kokouksessa esityksen hylkäämistä laihoin tuloksin. Päätös myymisestä tehdään kahden viikon päästä valtuustossa.  

Poliittisista päättäjistä tietoisia asiasta olivat ennen kokousta vain osa demareiden, kokoomuksen ja vihreiden johtoa. Heitä oli kielletty kertomasta asiasta eteenpäin ryhmilleen. Tätäkö on se paljon puhuttu avoimuus ja yhteistyön henki? Päätös neuvotteluiden aloittamiseksi myydä kunnan omaisuutta yksityissektorille, ei ole jotain mikä on julkisuuslain mukaan salassa pidettävää.

Kymijoen työterveys osakeyhtiöitettiin vuosi sitten. Aikaisemmin yhtiö on ollut liikelaitos, jossa yhteistyösopimuksen perusteella on ollut päättäjiä mukana myös Kouvolasta ja Haminasta. Osakeyhtiöittäminen on johtanut myös siihen, että muiden kuin omistajakunta Kotkan on mahdotonta hankkia työterveyspalveluita ilman kilpailuttamista. Tästä syystä valtuusto päätti viime syyskuussa tarjota muille Kymenlaakson kunnille yhtiöstä yhtä osaketta kuntaa kohden. Tämä on ollut valtuuston linjaus.

Kuitenkin vs. kaupunginjohtaja Haapanen on päätöksestä huolimatta vienyt eteenpäin ajatusta myydä koko osakekanta pörssiyhtiölle. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että jatkossa myös Kotka joutuisi epäedulliseen tapaan kilpailuttamaan työterveytensä.

Koko vyyhtin ongelmallisin osuus on tapa, jolla Kotkassa asioita jälleen on valmisteltu epädemokraattisessa hengessä. Varsinkin kun on kyse kotkalaisten yhteisestä omaisuudesta, tulisi valmistelun noudattaa tiukasti valtuuston määrittelemiä linjauksia. Hallintosääntö myös määrittelee, että omistajaohjauksen valmistelu kuuluisi kaupunginhallitukselle. Nyt myös kaupunginhallitus ohitettiin sekä päätöksessä valmistella yhtiön myynti pörssiyhtiölle että valita tarjouksista juuri Pihlajalinna. Muiden tarjouksia ei ole annettu nähtäväksi.


Kotkassa on vallalla vanhakantainen kabinettipolitiikka, joka pitäisi jo vihdoin murskata. Asioista päätetään pienissä piireissä ja toimivaltuuksia ylitetään. Kun muissa kunnissa luottamushenkilöt otetaan aktiivisesti mukaan valmisteluprosessiin, täällä heille tarjoillaan vain kumileimasimen roolia. Päätöksiä voi lopulta vain joko kannattaa tai vastustaa. Valitettavasti suuri osa siihen myös tyytyy. Ummehtunut toimintakulttuurimme jos mikä jumiuttaa Kotkaa ja estää meidän kehittymisen.

torstai 4. tammikuuta 2018

Myös kuntouttavan työtoiminnan "aktiivimalli" kumottava

Hallituksen tuorein kuritus on saanut kansan aktivoitumaan. Aktiivimalliksi kutsuttu vastahyväksytty työttömien työllistymishalujen parantamiseen tähtäävä malli on astunut voimaan nyt vuoden alussa. Kansalaiset ovat keränneet lain kumoamiseksi ennätyksellisen nopeasti jopa 100 000 allekirjoitusta. Vastarinta lieneekin ainoa asia, jossa malli saavuttaa nimensä tavoitteen.

Mallissa työnhakijaa mm. rangaistaan leikkaamalla 5 prosenttia etuuksista siitä, että aktiivisesta hakemisesta huolimatta työnantajan valinta ei ole työttömään osunut. Uusia jopa hallituspuolueiden edustajille yllätyksenä tulevia yksityiskohtia järjettömyyksistä paljastuu päivittäin, vaikka lakia on jo alettu noudattamaan. Voi kysyä myös – onko normipurkutalkoot jo unohdettu, kun hallituksella on varaa lisätä täysin turhanpäiväistä byrokratiaa. Parkkikiekkojen värien vapauttaminen taitaakin jäädä hallituksen kärkihankkeeksi normien purussa.

Nyt kun kansa on nostamassa päätään työttömien kepillä kannustamista vastaan, on syytä nostaa esille jo vuosia voimassa toinen mittava epäkohta työllistämislainsäädännössämme.  Kyse on kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisen sanktioista.

Kuntouttava työtoiminta on pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu toimenpide, jonka tarkoitus on hyvä - kehittää pitkään työttömänä olleen elämän hallintaa ja parantaa työkykyä. Työtoiminnassa oleva tekee kevyttä työtä ohjauksessa saaden muiden etuuksien lisäksi 9 euroa päivältä.   

Kuntouttavan työtoiminnan ongelma on, että sitä käytetään herkeämättä vastoin lain henkeä. Sitä on käytetty mm. korvaamaan pysyvää henkilökuntaa. Eräässä tapauksessa tiedän, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva on päivystänyt ilman mitään koulutusta sosiaalitoimistossa yksin.

Kuntouttava täyttää kansainvälisten yhteisöjen määritelmät pakkotyöstä, sillä se on työtä johon henkilö ei voi vaikuttaa ja jota tehdään rangaistuksen uhalla. Kieltäytyminen tai keskeyttäminen ilman pätevää syytä johtaa ensin työmarkkinatuen menetykseen kahdeksi kuukaudeksi. Jatkuva kieltäytyminen antaa mahdollisuuden leikata jopa viimesijaisen toimeentulotuen perusosaa 40 prosenttia. Perusosa on 485,5 euroa.

Voi kyseenalaistaa, mikä on teho työkyvyn parantamisessa pakottaa ihminen tekemään työtä johon hänellä ei ole mitään motivaatiota? Kun on kysymys kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pitkäaikaistyöttömistä, jotka usein ovat moniongelmaisia, syventää tällainen leikkaus tai pakotus heidän ongelmiaan entisestään.

Aktiivimallin aktivoimina tulisi meidän keppimotivaation levittämiseen pettyneiden nousta barrikadeille kuntouttavan työtoiminnan orjuuttavien sanktioiden poistamiseksi.