tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kotkan positiivinen tulos realistisen talousarvion ansiota

Kotka on tehnyt ensimmäisen tilinpäätöksen vuosiin, johon pitää olla tyytyväinen. Syytä hyvään tulokseen ei tarvitse ihmetellä - viime vuodelle tehty budjetti olikin ensimmäinen realismiin pohjautuva talousarvio tämän vuosikymmenen aikana.
Vuoden 2017 talousarvio ei perustunut aikaisempaan tapaan toiveille ylimääräisistä satunnaisista tuloista tai toiveille verotulojen kasvusta. Vasemmistoliitto on jo vuosia toivonut raameissa realismia ja alibudjetoinnin lopettamista. Tämä on yksi pääsyy siihen, että alijäämien kertyminen on jatkunut.
Talouden tasapainoon saattamiseksi valtuuston enemmistö päätyi melko kovaan veron korotukseen. Veron korotus on ilmeisin syy siihen, että tulos oli ilman KSOY:n sähköosakkeiden myyntiäkin miljoonan ylijäämäinen. Silloin lyötiin myös stoppi kaupunkia näivettäneelle leikkauksilla säästöä-politiikalle. 
Muistutukseksi kuntalaisille, että joulukuussa 2016 kokoomuksen ehdottamalla korotuksella alijäämää olisi kertynyt edelleen miljoona lisää - keskustan härskillä veron korotuksen tyrmäyksellä olisi tulos johtanut jopa n. 7 miljoonan alijäämän kertymiseen.
Tilinpäätös on syönyt positiivisesta kokonaisuudesta huolimatta myös vähemmän tervettä talouden hoitoa. Talousjohtaja Mänttäri piti Kymen Sanomien uutisen mukaan positiivisena asiana, että kaupunki ei investoinut velaksi. Hänestä tämä käyrä viestii vakautta. Minusta jostain täysin muusta.
Onko tosiaan kerskailun aihe, että kaupunki ei investoinut velaksi kun katsoo mm. koulukiinteistöjen jäätävää sisäilmafiaskoa? Sen sijaan kaupunki jätti viimekin vuonna n. 15 miljoonan edestä perusparannuskorjauksia tekemättä kasvattaen näin korjausvelkaansa. Kotka ei siis investoinnut velaksi, vaikka sillä oli täysin perusteltuja ja ihmisten terveyden kannalta välttämättömiä tarpeita se tehdä. 
Kotkan vasemmistoliitto jäi yksin esittäessään vuoden 2017 talousarvioon erityisesti sisäilmakorjauksiin ja perusparannuksiin 5 miljoonan euron lisäystä, mikä sekään ei kokonaan riitä saattamaan ylläpitoa kestävälle pohjalle.
Korjausvelasta johtuvat sisäilmaongelmat ovat jo tulleet moninkertaisesti kalliimmiksi taloudellisesti kuin mitä siihen paljon pelotellun oikean velan korkomenoihin kaupungilla olisi mennyt. Talouden hoitoa kuvaavaa on, että viime valtuuston velkaantumisen taittamisen laittaminen välttämättömien kouluinvestointien tielle tulee loppuviimein lisäämään velkaantumistamme. 

Kotkan tulee jo ensi vuoden raameja laatiessa sitoutua nostamaan perusparannusmäärärahat kestävälle pohjalle niin kuin valtuustolle on jo viisi vuotta asiantuntijoiden taholta esitetty. 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kotkan käsiin räjähtäneet sisäilmaongelmat ennustettiin sanatarkasti

Sisäilmaongelmat riepottelevat Kotkaa, mutta positiivista kehitystä on ollut ilmoilla suhtautumisessa ongelmiin. Tulipaloja sammutetaan nyt järein asein, ja poliittinen johto on sitoutunut ongelman hoitamiseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Brask on osoittanut johtamiskykyään asiassa – hallitus saa sisäilmainfon nyt kuukausittain. Niillä, jotka resursseja jakavat pitää olla tarkka kuva missä mennään. Sama oikeus kuuluu kaikille kuntalaisille.

Vasemmistoliitto sai yksimielisesti läpi esityksen perustaa sisäilmaongelmiin keskittyvä nettisivusto, jonka kautta myös kuntoraportit jatkossa julkaistaan. Vuosi sitten vaatimamme säännöllinen tiedoksianto ongelmakohteista on myös toteutettu toistaiseksi. Täysi avoimuus luo edellytykset asioiden hyvään hoitamiseen.

Perisyitä ongelmille ei kuitenkaan ole missään nimessä ratkaistu. Vaikka kaikki koulumme ja rakennuksemme uusittaisiin, olisi helpotus vain väliaikainen. Kaupungissa ei ole vielä reagoitu pitkäntähtäimen rakenteellisiin ongelmiin, jotka päättäjille on tuotu julki jo vuosia sitten.
Nyt käsiin räjähtänyt tilanne ennustettiin sanatarkasti 4 vuotta sitten talousarviobumaskassa: ”liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v. 2013 (9,47 M€) ja v.2014 (n. 7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa.

Tämän ennusteen jälkeen on peruskorjausrahaa leikattu entisestään. Vuosittainen määrä on tippunut ja vakiintunut 5 miljoonaan vuodessa. Vuosittainen tarve olisi jopa 20 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliitto on tähän asti jäänyt yksin vaatimuksissaan nostaa perusparannusrahoja. Kyseessä on ongelmien rakenteellinen perisyy, johon on tartuttava. Uusia tulipaloja tulee putkahtelemaan jatkossakin, ellei tähän kyetä puuttumaan. Voi kysyä niiltä, jotka korottamisen vastustamista perustelivat ”talouden realiteeteillä”, että onko tämä kintaalla viittaaminen tosiaan ollut minkään realiteetin mukaan järkevää?


Ensi vuoden talousarviossa perusparannusmäärärahat on vihdoin saatava oikeille urille. Se on otettava lähtökohdaksi.

torstai 18. tammikuuta 2018

Kotkalaisten omaisuuden kauppa valmisteltu epädemokraattisesti

Kaupunginhallitukselle tuotiin maanantaina pöytäjakeluna päätettäväksi Kymijoen Työterveys Oy:n myyminen kokonaisuudessaan pörssiyhtiö Pihlajalinnalle. Tieto yhtiön myymisen tuomisesta käsittelyyn saavutti meidän ryhmän vasta edellisenä iltana. Esitimme kokouksessa esityksen hylkäämistä laihoin tuloksin. Päätös myymisestä tehdään kahden viikon päästä valtuustossa.  

Poliittisista päättäjistä tietoisia asiasta olivat ennen kokousta vain osa demareiden, kokoomuksen ja vihreiden johtoa. Heitä oli kielletty kertomasta asiasta eteenpäin ryhmilleen. Tätäkö on se paljon puhuttu avoimuus ja yhteistyön henki? Päätös neuvotteluiden aloittamiseksi myydä kunnan omaisuutta yksityissektorille, ei ole jotain mikä on julkisuuslain mukaan salassa pidettävää.

Kymijoen työterveys osakeyhtiöitettiin vuosi sitten. Aikaisemmin yhtiö on ollut liikelaitos, jossa yhteistyösopimuksen perusteella on ollut päättäjiä mukana myös Kouvolasta ja Haminasta. Osakeyhtiöittäminen on johtanut myös siihen, että muiden kuin omistajakunta Kotkan on mahdotonta hankkia työterveyspalveluita ilman kilpailuttamista. Tästä syystä valtuusto päätti viime syyskuussa tarjota muille Kymenlaakson kunnille yhtiöstä yhtä osaketta kuntaa kohden. Tämä on ollut valtuuston linjaus.

Kuitenkin vs. kaupunginjohtaja Haapanen on päätöksestä huolimatta vienyt eteenpäin ajatusta myydä koko osakekanta pörssiyhtiölle. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että jatkossa myös Kotka joutuisi epäedulliseen tapaan kilpailuttamaan työterveytensä.

Koko vyyhtin ongelmallisin osuus on tapa, jolla Kotkassa asioita jälleen on valmisteltu epädemokraattisessa hengessä. Varsinkin kun on kyse kotkalaisten yhteisestä omaisuudesta, tulisi valmistelun noudattaa tiukasti valtuuston määrittelemiä linjauksia. Hallintosääntö myös määrittelee, että omistajaohjauksen valmistelu kuuluisi kaupunginhallitukselle. Nyt myös kaupunginhallitus ohitettiin sekä päätöksessä valmistella yhtiön myynti pörssiyhtiölle että valita tarjouksista juuri Pihlajalinna. Muiden tarjouksia ei ole annettu nähtäväksi.


Kotkassa on vallalla vanhakantainen kabinettipolitiikka, joka pitäisi jo vihdoin murskata. Asioista päätetään pienissä piireissä ja toimivaltuuksia ylitetään. Kun muissa kunnissa luottamushenkilöt otetaan aktiivisesti mukaan valmisteluprosessiin, täällä heille tarjoillaan vain kumileimasimen roolia. Päätöksiä voi lopulta vain joko kannattaa tai vastustaa. Valitettavasti suuri osa siihen myös tyytyy. Ummehtunut toimintakulttuurimme jos mikä jumiuttaa Kotkaa ja estää meidän kehittymisen.

torstai 4. tammikuuta 2018

Myös kuntouttavan työtoiminnan "aktiivimalli" kumottava

Hallituksen tuorein kuritus on saanut kansan aktivoitumaan. Aktiivimalliksi kutsuttu vastahyväksytty työttömien työllistymishalujen parantamiseen tähtäävä malli on astunut voimaan nyt vuoden alussa. Kansalaiset ovat keränneet lain kumoamiseksi ennätyksellisen nopeasti jopa 100 000 allekirjoitusta. Vastarinta lieneekin ainoa asia, jossa malli saavuttaa nimensä tavoitteen.

Mallissa työnhakijaa mm. rangaistaan leikkaamalla 5 prosenttia etuuksista siitä, että aktiivisesta hakemisesta huolimatta työnantajan valinta ei ole työttömään osunut. Uusia jopa hallituspuolueiden edustajille yllätyksenä tulevia yksityiskohtia järjettömyyksistä paljastuu päivittäin, vaikka lakia on jo alettu noudattamaan. Voi kysyä myös – onko normipurkutalkoot jo unohdettu, kun hallituksella on varaa lisätä täysin turhanpäiväistä byrokratiaa. Parkkikiekkojen värien vapauttaminen taitaakin jäädä hallituksen kärkihankkeeksi normien purussa.

Nyt kun kansa on nostamassa päätään työttömien kepillä kannustamista vastaan, on syytä nostaa esille jo vuosia voimassa toinen mittava epäkohta työllistämislainsäädännössämme.  Kyse on kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisen sanktioista.

Kuntouttava työtoiminta on pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu toimenpide, jonka tarkoitus on hyvä - kehittää pitkään työttömänä olleen elämän hallintaa ja parantaa työkykyä. Työtoiminnassa oleva tekee kevyttä työtä ohjauksessa saaden muiden etuuksien lisäksi 9 euroa päivältä.   

Kuntouttavan työtoiminnan ongelma on, että sitä käytetään herkeämättä vastoin lain henkeä. Sitä on käytetty mm. korvaamaan pysyvää henkilökuntaa. Eräässä tapauksessa tiedän, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva on päivystänyt ilman mitään koulutusta sosiaalitoimistossa yksin.

Kuntouttava täyttää kansainvälisten yhteisöjen määritelmät pakkotyöstä, sillä se on työtä johon henkilö ei voi vaikuttaa ja jota tehdään rangaistuksen uhalla. Kieltäytyminen tai keskeyttäminen ilman pätevää syytä johtaa ensin työmarkkinatuen menetykseen kahdeksi kuukaudeksi. Jatkuva kieltäytyminen antaa mahdollisuuden leikata jopa viimesijaisen toimeentulotuen perusosaa 40 prosenttia. Perusosa on 485,5 euroa.

Voi kyseenalaistaa, mikä on teho työkyvyn parantamisessa pakottaa ihminen tekemään työtä johon hänellä ei ole mitään motivaatiota? Kun on kysymys kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pitkäaikaistyöttömistä, jotka usein ovat moniongelmaisia, syventää tällainen leikkaus tai pakotus heidän ongelmiaan entisestään.

Aktiivimallin aktivoimina tulisi meidän keppimotivaation levittämiseen pettyneiden nousta barrikadeille kuntouttavan työtoiminnan orjuuttavien sanktioiden poistamiseksi.