tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kotkan positiivinen tulos realistisen talousarvion ansiota

Kotka on tehnyt ensimmäisen tilinpäätöksen vuosiin, johon pitää olla tyytyväinen. Syytä hyvään tulokseen ei tarvitse ihmetellä - viime vuodelle tehty budjetti olikin ensimmäinen realismiin pohjautuva talousarvio tämän vuosikymmenen aikana.
Vuoden 2017 talousarvio ei perustunut aikaisempaan tapaan toiveille ylimääräisistä satunnaisista tuloista tai toiveille verotulojen kasvusta. Vasemmistoliitto on jo vuosia toivonut raameissa realismia ja alibudjetoinnin lopettamista. Tämä on yksi pääsyy siihen, että alijäämien kertyminen on jatkunut.
Talouden tasapainoon saattamiseksi valtuuston enemmistö päätyi melko kovaan veron korotukseen. Veron korotus on ilmeisin syy siihen, että tulos oli ilman KSOY:n sähköosakkeiden myyntiäkin miljoonan ylijäämäinen. Silloin lyötiin myös stoppi kaupunkia näivettäneelle leikkauksilla säästöä-politiikalle. 
Muistutukseksi kuntalaisille, että joulukuussa 2016 kokoomuksen ehdottamalla korotuksella alijäämää olisi kertynyt edelleen miljoona lisää - keskustan härskillä veron korotuksen tyrmäyksellä olisi tulos johtanut jopa n. 7 miljoonan alijäämän kertymiseen.
Tilinpäätös on syönyt positiivisesta kokonaisuudesta huolimatta myös vähemmän tervettä talouden hoitoa. Talousjohtaja Mänttäri piti Kymen Sanomien uutisen mukaan positiivisena asiana, että kaupunki ei investoinut velaksi. Hänestä tämä käyrä viestii vakautta. Minusta jostain täysin muusta.
Onko tosiaan kerskailun aihe, että kaupunki ei investoinut velaksi kun katsoo mm. koulukiinteistöjen jäätävää sisäilmafiaskoa? Sen sijaan kaupunki jätti viimekin vuonna n. 15 miljoonan edestä perusparannuskorjauksia tekemättä kasvattaen näin korjausvelkaansa. Kotka ei siis investoinnut velaksi, vaikka sillä oli täysin perusteltuja ja ihmisten terveyden kannalta välttämättömiä tarpeita se tehdä. 
Kotkan vasemmistoliitto jäi yksin esittäessään vuoden 2017 talousarvioon erityisesti sisäilmakorjauksiin ja perusparannuksiin 5 miljoonan euron lisäystä, mikä sekään ei kokonaan riitä saattamaan ylläpitoa kestävälle pohjalle.
Korjausvelasta johtuvat sisäilmaongelmat ovat jo tulleet moninkertaisesti kalliimmiksi taloudellisesti kuin mitä siihen paljon pelotellun oikean velan korkomenoihin kaupungilla olisi mennyt. Talouden hoitoa kuvaavaa on, että viime valtuuston velkaantumisen taittamisen laittaminen välttämättömien kouluinvestointien tielle tulee loppuviimein lisäämään velkaantumistamme. 

Kotkan tulee jo ensi vuoden raameja laatiessa sitoutua nostamaan perusparannusmäärärahat kestävälle pohjalle niin kuin valtuustolle on jo viisi vuotta asiantuntijoiden taholta esitetty. 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kotkan käsiin räjähtäneet sisäilmaongelmat ennustettiin sanatarkasti

Sisäilmaongelmat riepottelevat Kotkaa, mutta positiivista kehitystä on ollut ilmoilla suhtautumisessa ongelmiin. Tulipaloja sammutetaan nyt järein asein, ja poliittinen johto on sitoutunut ongelman hoitamiseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Brask on osoittanut johtamiskykyään asiassa – hallitus saa sisäilmainfon nyt kuukausittain. Niillä, jotka resursseja jakavat pitää olla tarkka kuva missä mennään. Sama oikeus kuuluu kaikille kuntalaisille.

Vasemmistoliitto sai yksimielisesti läpi esityksen perustaa sisäilmaongelmiin keskittyvä nettisivusto, jonka kautta myös kuntoraportit jatkossa julkaistaan. Vuosi sitten vaatimamme säännöllinen tiedoksianto ongelmakohteista on myös toteutettu toistaiseksi. Täysi avoimuus luo edellytykset asioiden hyvään hoitamiseen.

Perisyitä ongelmille ei kuitenkaan ole missään nimessä ratkaistu. Vaikka kaikki koulumme ja rakennuksemme uusittaisiin, olisi helpotus vain väliaikainen. Kaupungissa ei ole vielä reagoitu pitkäntähtäimen rakenteellisiin ongelmiin, jotka päättäjille on tuotu julki jo vuosia sitten.
Nyt käsiin räjähtänyt tilanne ennustettiin sanatarkasti 4 vuotta sitten talousarviobumaskassa: ”liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v. 2013 (9,47 M€) ja v.2014 (n. 7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa.

Tämän ennusteen jälkeen on peruskorjausrahaa leikattu entisestään. Vuosittainen määrä on tippunut ja vakiintunut 5 miljoonaan vuodessa. Vuosittainen tarve olisi jopa 20 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliitto on tähän asti jäänyt yksin vaatimuksissaan nostaa perusparannusrahoja. Kyseessä on ongelmien rakenteellinen perisyy, johon on tartuttava. Uusia tulipaloja tulee putkahtelemaan jatkossakin, ellei tähän kyetä puuttumaan. Voi kysyä niiltä, jotka korottamisen vastustamista perustelivat ”talouden realiteeteillä”, että onko tämä kintaalla viittaaminen tosiaan ollut minkään realiteetin mukaan järkevää?


Ensi vuoden talousarviossa perusparannusmäärärahat on vihdoin saatava oikeille urille. Se on otettava lähtökohdaksi.

torstai 18. tammikuuta 2018

Kotkalaisten omaisuuden kauppa valmisteltu epädemokraattisesti

Kaupunginhallitukselle tuotiin maanantaina pöytäjakeluna päätettäväksi Kymijoen Työterveys Oy:n myyminen kokonaisuudessaan pörssiyhtiö Pihlajalinnalle. Tieto yhtiön myymisen tuomisesta käsittelyyn saavutti meidän ryhmän vasta edellisenä iltana. Esitimme kokouksessa esityksen hylkäämistä laihoin tuloksin. Päätös myymisestä tehdään kahden viikon päästä valtuustossa.  

Poliittisista päättäjistä tietoisia asiasta olivat ennen kokousta vain osa demareiden, kokoomuksen ja vihreiden johtoa. Heitä oli kielletty kertomasta asiasta eteenpäin ryhmilleen. Tätäkö on se paljon puhuttu avoimuus ja yhteistyön henki? Päätös neuvotteluiden aloittamiseksi myydä kunnan omaisuutta yksityissektorille, ei ole jotain mikä on julkisuuslain mukaan salassa pidettävää.

Kymijoen työterveys osakeyhtiöitettiin vuosi sitten. Aikaisemmin yhtiö on ollut liikelaitos, jossa yhteistyösopimuksen perusteella on ollut päättäjiä mukana myös Kouvolasta ja Haminasta. Osakeyhtiöittäminen on johtanut myös siihen, että muiden kuin omistajakunta Kotkan on mahdotonta hankkia työterveyspalveluita ilman kilpailuttamista. Tästä syystä valtuusto päätti viime syyskuussa tarjota muille Kymenlaakson kunnille yhtiöstä yhtä osaketta kuntaa kohden. Tämä on ollut valtuuston linjaus.

Kuitenkin vs. kaupunginjohtaja Haapanen on päätöksestä huolimatta vienyt eteenpäin ajatusta myydä koko osakekanta pörssiyhtiölle. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että jatkossa myös Kotka joutuisi epäedulliseen tapaan kilpailuttamaan työterveytensä.

Koko vyyhtin ongelmallisin osuus on tapa, jolla Kotkassa asioita jälleen on valmisteltu epädemokraattisessa hengessä. Varsinkin kun on kyse kotkalaisten yhteisestä omaisuudesta, tulisi valmistelun noudattaa tiukasti valtuuston määrittelemiä linjauksia. Hallintosääntö myös määrittelee, että omistajaohjauksen valmistelu kuuluisi kaupunginhallitukselle. Nyt myös kaupunginhallitus ohitettiin sekä päätöksessä valmistella yhtiön myynti pörssiyhtiölle että valita tarjouksista juuri Pihlajalinna. Muiden tarjouksia ei ole annettu nähtäväksi.


Kotkassa on vallalla vanhakantainen kabinettipolitiikka, joka pitäisi jo vihdoin murskata. Asioista päätetään pienissä piireissä ja toimivaltuuksia ylitetään. Kun muissa kunnissa luottamushenkilöt otetaan aktiivisesti mukaan valmisteluprosessiin, täällä heille tarjoillaan vain kumileimasimen roolia. Päätöksiä voi lopulta vain joko kannattaa tai vastustaa. Valitettavasti suuri osa siihen myös tyytyy. Ummehtunut toimintakulttuurimme jos mikä jumiuttaa Kotkaa ja estää meidän kehittymisen.

torstai 4. tammikuuta 2018

Myös kuntouttavan työtoiminnan "aktiivimalli" kumottava

Hallituksen tuorein kuritus on saanut kansan aktivoitumaan. Aktiivimalliksi kutsuttu vastahyväksytty työttömien työllistymishalujen parantamiseen tähtäävä malli on astunut voimaan nyt vuoden alussa. Kansalaiset ovat keränneet lain kumoamiseksi ennätyksellisen nopeasti jopa 100 000 allekirjoitusta. Vastarinta lieneekin ainoa asia, jossa malli saavuttaa nimensä tavoitteen.

Mallissa työnhakijaa mm. rangaistaan leikkaamalla 5 prosenttia etuuksista siitä, että aktiivisesta hakemisesta huolimatta työnantajan valinta ei ole työttömään osunut. Uusia jopa hallituspuolueiden edustajille yllätyksenä tulevia yksityiskohtia järjettömyyksistä paljastuu päivittäin, vaikka lakia on jo alettu noudattamaan. Voi kysyä myös – onko normipurkutalkoot jo unohdettu, kun hallituksella on varaa lisätä täysin turhanpäiväistä byrokratiaa. Parkkikiekkojen värien vapauttaminen taitaakin jäädä hallituksen kärkihankkeeksi normien purussa.

Nyt kun kansa on nostamassa päätään työttömien kepillä kannustamista vastaan, on syytä nostaa esille jo vuosia voimassa toinen mittava epäkohta työllistämislainsäädännössämme.  Kyse on kuntouttavan työtoiminnan kieltäytymisen sanktioista.

Kuntouttava työtoiminta on pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu toimenpide, jonka tarkoitus on hyvä - kehittää pitkään työttömänä olleen elämän hallintaa ja parantaa työkykyä. Työtoiminnassa oleva tekee kevyttä työtä ohjauksessa saaden muiden etuuksien lisäksi 9 euroa päivältä.   

Kuntouttavan työtoiminnan ongelma on, että sitä käytetään herkeämättä vastoin lain henkeä. Sitä on käytetty mm. korvaamaan pysyvää henkilökuntaa. Eräässä tapauksessa tiedän, että kuntouttavassa työtoiminnassa oleva on päivystänyt ilman mitään koulutusta sosiaalitoimistossa yksin.

Kuntouttava täyttää kansainvälisten yhteisöjen määritelmät pakkotyöstä, sillä se on työtä johon henkilö ei voi vaikuttaa ja jota tehdään rangaistuksen uhalla. Kieltäytyminen tai keskeyttäminen ilman pätevää syytä johtaa ensin työmarkkinatuen menetykseen kahdeksi kuukaudeksi. Jatkuva kieltäytyminen antaa mahdollisuuden leikata jopa viimesijaisen toimeentulotuen perusosaa 40 prosenttia. Perusosa on 485,5 euroa.

Voi kyseenalaistaa, mikä on teho työkyvyn parantamisessa pakottaa ihminen tekemään työtä johon hänellä ei ole mitään motivaatiota? Kun on kysymys kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pitkäaikaistyöttömistä, jotka usein ovat moniongelmaisia, syventää tällainen leikkaus tai pakotus heidän ongelmiaan entisestään.

Aktiivimallin aktivoimina tulisi meidän keppimotivaation levittämiseen pettyneiden nousta barrikadeille kuntouttavan työtoiminnan orjuuttavien sanktioiden poistamiseksi. 

tiistai 28. marraskuuta 2017

Olemmeko syyllistyneet rikokseen laiminlyömällä Kotkassa sisäilmaongelmia?

Karhulan koulujen sisäilmakatastrofi on ymmärrettävästi aiheuttanut vihaa ja epäluottamusta kotkalaisten vanhempien keskuudessa. Kotkassa on harpattu useita askelia eteenpäin suhtautumisessa ongelmiin edellisen valtuustokauden alusta, mutta päättäjänä en voi olla tyytyväinen tilanteeseen.

Meidän päättäjien on luotettava siihen, että viranhaltijoilla on riittävä tietous itse ongelman hoitamiseen. Tärkein tehtävämme on valvoa, että tarvittava tehdään ja taata riittävät resurssit.

Viranhaltijat ovat vuosia tuoneet esille perusparannusmäärärahojen pienuuden yhdeksi syyksi ongelmaan. Vuosittain tarvittaisiin lähes 20 miljoonaa euroa kiinteistöjen erilaisiin ylläpitokustannuksiin. Kotkassa määräraha on ollut laskussa ja on ensi vuodelle vain 5,2 miljoonaa. Kun tämän korottamista olemme ainoana ryhmänä esittäneet, on sitä vastustettu. Ei ole rahaa investoida, ei voida velkaantua enempää.

Viime aikoina moneen vähemmän akuuttiin ja olennaiseen on sen sijaan löytynyt helposti kymmeniä miljoonia ja velkarahat päälle. Voisiko vielä olla mahdollista laittaa ne lain määräämät tehtävät etusijalle?

Perusparannukseen ja ylläpitoon liittyvä kehittäminen näkyy kuitenkin vasta pitkällä tähtäimellä. Mutta kuinka voisimme valvoa paremmin kuntalaisten etua, kun tällä hetkellä joudumme sammuttamaan tulipaloja. Valvominen vaatii avoimuutta ja sen että päättäjät tietävät missä ongelmia on.

Tähän ongelmaan saimme parannuksen viime keväänä. Vasemmistoliiton vaatimus säännöllisesti tuotavasta listasta sisäilmakiinteistöistä johti siihen, että valtuustolle esiteltiin silloinen tilanne – listalla 27 kohdetta ml. Karhulan alueen koulut. Säännölliseen raportointiin suhtauduttiin jostain syystä nuivasti.

Kuntaliiton lehdessä rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi, että valtuuston ja varsinkin kunnanhallituksen rikosoikeudellinen vastuu tulee kysymykseen, jos näille on tuotu tietoon vaarantavat epäkohdat, mutta ongelmien korjaamisen velvollisuutta on laiminlyöty. Tolvanen toteaa vielä jutussaan, että heikko taloustilanne ei ole mikään peruste laiminlyönneille. Tämä herätti minut.

Huhtikuussa 2017 meille on tuotu 27 kiinteistön lista, jotka meidän velvollisuus on saattaa kelvolliseen kuntoon tai hankkia henkilöstölle tarvittavat väistöt. Onko päättäjät ongelmakohteista tietoisina täyttäneet velvollisuutensa korjata ongelma? Onko vuosia jatkunut tietoinen perusparannusrahojen puute ja toisaalta perusteellisten remonttien vitkuttelu ollut tarkoituksenmukaista ongelmien ratkaisemiseksi vai onko päätökset tehty lyhyen tähtäimen talouden ehdoilla? Olemmeko syyllistyneet laiminlyöntiin ja siis rikokseen?

Tuskin. Mutta tämän asian selvittämiseksi olemme vaatineet kaupunginhallituksessa uutta väliraportointia tilanteesta, jotta voimme todeta, onko todellakin olemassa olevaan tietoon perustuen riittävä tehty. 

Tilanne on vihdoin poliittisten toimijoiden osalta otettava pihtiotteeseen, selvitettävä mahdolliset ongelmat ja korjattava ne budjettivaikutuksista huolimatta. Se on kaupunginhallituksen välittömästi tehtävä, sillä laillisuuden valvonta ja operatiivinen johtaminen on sen vastuulla. 

perjantai 1. syyskuuta 2017

Kotka-Helsinki vuoron lakkauttaminen uhkaa näivettää Kotkan elinvoimaa

Surukseni huomasin järjestäessäni erään helsinkiläisen Kotkasta paluuta linja-autolla, että jo aiemmin ongelmallisen aikainen 20:15 vuoro on lakkautettu. Myöhäisin vuoro Kotkasta Helsinkiin on tätä nykyä jo klo 17:15. Junalla Kouvolan kautta koukaten voi onneksi vielä lähteä 19:23. Vuorojen lakkauttaminen on todellinen uhka Kotkan elinvoimalle.

Tapahtumien järjestäjät usein pyytävät ulkopuolisia esiintyjiä ja maksavat heidän matkansa halvinta julkista kulkuvälinettä käyttäen. Jotta väkeä saadaan tilaisuuksiin, on järkevää aloittaa tilaisuus ihmisten päästyä työstä n. klo 17 – 18 aikaan. Yhtälö viimeisen linja-autovuoron kanssa ei toimi. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkopuolisten esiintyjien saaminen Kotkaan hankaloituu huomattavasti. Se näivettää suoraan tapahtumatarjontaamme ja muuta elinvoimaa.

Tämä on jälleen selkeä osoitus siitä, että markkinaehtoinen joukkoliikenne ei toimi. Yhteiskuntamme tarvitsee joukkoliikennettä muulloinkin kuin ruuhkahuippuina, johon bisneslogiikalla toimivien kannattavuus perustuu.

Tarvitsemme täydellisen ajattelutavan uudistuksen, jonka tulisi perustua yhteiskunnan takaamaan kansalaisen oikeuteen liikkua paikasta toiseen. Nykyisin joukkoliikennettä käsitellään laissa vain toiminnan harjoittajan, ei asiakkaan, kansalaisen tai muuten yhteiskunnan näkökulmasta.
Laaja julkinen liikenne on tärkeä koko yhteiskunnalle kuljettaessaan kansalaisiaan työhön, harrastuksiin tai palveluiden ääreen. Joukkoliikenteen tuki palautuu monin eri tavoin takaisin julkiselle sektorille ja synnyttää uutta.


Kotkan elinvoiman ja varsinkin Kantasatama-investointien näkökulmasta asia on ratkaiseva. Kaupungin tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta liikkuminen Kotkasta pääkaupunkiin on mutkattomampaa. 

tiistai 29. elokuuta 2017

Miksi 93 kotkalaisen aloitteesta ei haluta kuulla?

Kaupunginhallitus käsitteli 28.8 kokouksessaan tekemääni aloitetta kuntalaisalotteiden tuomisesta välittömästi lautakuntiin tiedoksi. Edellisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun evästämällä valmistelua aloiteprosessien ohjeiden tarpeellisuudesta. 

Aloitteeni tarkoitus oli luoda rakenne, jolla joka vuosi kaikki tehdyt aloitteet päätyisivät luottamushenkilöiden tietoon, jolloin päättäjillä olisi mahdollisuus ottaa koppia ja edistää kuntalaisten esittämiä ajatuksia. Nyt kuntalaisten ideoiden eteneminen on täysin viranhaltijan käsissä. 

Maanantain kokouksessa aloitteeseeni vastattiin seuraavasti:  

Hallintoyksikössä on kesäkuussa 2017 valmisteltu hallinto- ja kehittämispäällikön toimesta ohjeistus kirjaajille kuntalaisaloitteiden kirjaamiseen ja käsittelyyn. Kaupunginhallituksen yllä mainitun asian palauttamista koskevan päätöksen jälkeen ko. sisäistä ohjeistusta on vielä syytä tarkentaa siten, että kaikki saapuneet kuntalaisaloitteet toimitetaan heti niiden saavuttua myös kansliapäällikön tietoon. Kansliapäällikkö on yhteydessä asian valmistelusta vastaavaan viranomaiseen ja varmistaa aloitteen käsittelyn etenemisen.

Hallintosäännön 17 luvun 3 §:n mukaan aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Asiaa valmisteleva viranomainen ottaa yhteyttä kuntalaisaloitteen tekijään määräajassa. 

Kun aloite on käsitelty loppuun, asianomainen viranomainen ilmoittaa aloitteen tekijälle hallintosäännön mukaisesti, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. Viranomaisen vastaus kirjataan asianhallintajärjestelmään ja lähetetään tiedoksi myös asianomaisen toimielimen sihteerille, joka laatii koontipykälän käsitellyistä kuntalaisaloitteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä toimielimelle.

Kansliapäällikön vastauksessa vain tyydytään kertaamaan miten nykyinen järjestelmä käytännössä toimii. Tein esityksen uudelleen valmistelusta niin, että jatkossa aloitteet tulevat tietoon toimielimiin, sai kannatusta mutta lopulta kannattajat vetäytyivät. 

He ymmärsivät viimeisen kappaleen niin, että aloitteet tulisivat jo nykyisin lautakunnille tietoon. He eivät huomioineet, että viimeisessä kappaleessa puhutaan vain niistä aloitteista jotka on käsitelty loppuun. Ongelma on, että vain osa kuntalaisten aloitteista käsitellään loppuun. Ja loppuunkäsitelty aloite tulee nykyisessäkin järjestelmässä vähintään viranhaltijoiden päätöksissä esiin. 

Pyysin kaupungin kirjaamolta kaikki tehdyt kuntalaisaloitteet 10 vuoden ajalta. Ohessa lueteltu kuinka moneen aloitteeseen on ylipäänsä annettu vastaus. 

Vuosi
Vastattu
Vastaamatta
Yhteensä
2007
1
-
1
2008
-
-
-
2009
11
20
31
2010
8
19
27
2011
17
21
38*
2012
7
14
21
2013
5
11
16
2014
-
-
-
2015
-
2
2**
2016
2
5
7**
2017
-
1
1
Yhteensä
51
93
144

*pitää sisällään 11 hidastetöyssyaloitetta vuonna 2011, joista 3:n on vastattu.
**Listauksessa ei ole huomioitu kuntalaisaloite.fi-sivuston kautta ns. nimikeräyksessä olevia alotteita.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin viranhaltijoiden pöydällä on 10 vuoden ajalta kerääntynyt 93 kuntalaisaloitetta, jotka pölyttyvät viranhaltijoiden pöytälaatikoissa. Näihin alotteisiin ei ole annettu mitään vastausta. Useassa näistä aloitteen tekijälle ei ole edes ilmoitettu kuka viranhaltija asiaa käsittelee tai että aloite on ylipäänsä vastaanotettu. 

Kuntalain henki on selvä. Se vaatii kuntalaisten alotteita tietoon luottamushenkilöille, jotta päättäjät olisivat tietoisia missä asioissa kuntalaiset ovat olleet aloitteellisia ja jotta päättäjät voisivat kenties edistää hyviä ideoita joita alotteiden joukossa on. 

Olen varma että selvästi laskusuhdannetta kärsivät kuntalaisaloitejärjestelmä kokisi uuden nousun, jos kaupungin päättäjät ja viranomaiset antaisivat aloitteille niiden ansaitseman arvon. En ymmärrä, enkä käsitä, miksi kukaan päättäjistä yleensä vastustaa ajatusta saada kerran vuodessa tietoon kuntalaisten tekemät aloitteet. 

Tulen jatkamaan omilla sivuillani asiasta tiedottamista, tuon kuntalaisten alotteita julkisuuteen kunnes asiaan saadaan Kotkassa muutos.