sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Hätämajoitustilojen puute on perustuslain vastaista

Kotkassa käynnistetty nuorten asunnottomien hätämajoitustila on loistava juttu. Kymen Sanomien tekemässä haastattelussa paljastui, että pelkästään nuoria asunnottomia on Kotkassa lähestulkoon sata. Näin YK:n köyhyyden vastaisen päivän ja asunnottomien yön lähestyessä, on hyvä kääntää katseet tähän häpeälliseen ongelmaan.


Kaksi vuotta sitten tekemäni aloite asunnottomien hätämajoitustilasta sai vuosi sitten
penseän vastauksen. Tilastoinnin vaikeutta valitettiin ja asunnottomuuden suuruudeksi
arvioitiin Kotkassa 34. Kritisoin silloin jyrkästi muistiossa ollutta lukemaa, koska
käytännön työtä tekevien kanssa toimiessani olen ymmärtänyt luvun olevan paljon
suurempi. Valtuusto ei tähän aloitteeseen yhtynyt - osin varmasti vähäteltyjen lukujen
takia.


Kotkan silloinen päätös olla toimimatta hätämajoitustilan suhteen on eduskunnan apu-
laisoikeusasiamiehen viime vuonna tekemän päätöksen perusteella perustuslain ja ih-
misoikeusopimusten vastaista.


Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämän johdosta päätöksessä todettiin, että kunnilla on velvollisuus huolehtia kansalaistensa tilapäisluontoisesta hätämajoituksesta. Perustuslain ohella velvoite perustuu sosiaalihuoltolakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Kotkassa käynnistetyn pilotin myötä on olemassa valmis malli, jonka laajentaminen on
käynnistettävä välittömästi. Kymenlaakson päättäjien on huolehdittava siitä, että sote-
palveluiden siirtyessä vuoden vaihteessa maakunnalliseen kuntayhtymään, ryhdytään
perustuslain velvoittamiin toimiin hätämajoitustilojen saamiseksi ympäri Kymenlaaksoa.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Maksuhäiriömerkinnän tuomat rangaistukset syventävät köyhyyttä

Hyvinvointiyhteiskunnan yksi olennaisin vahvuus on, että sen rakenteet ja tukiverkot antavat mahdollisuuden jokaiselle nousta jaloilleen syvenneiden ongelmien keskellä. Tai näin sen ainakin pitäisi olla.

Tilanteessa, jossa ihmiseltä on syystä tai toisesta lähtenyt alta asunto ja mennyt elämän
myllerryksessä myös luottotiedot, on nouseminen takaisin yhteiskunnan rattaisiin tehty
äärimmäisen vaikeaksi. Hyvin toimeentulevan on helppo kauhistella sitä, miksi ihminen ei vain
ota itseään niskasta kiinni, jos ei ymmärrä minkälaiset muurit luottotiedottomalle on rakennettu
ympärilleen.

Elämän alkuun pääsemiseksi esimerkiksi asunnon saaminen on todella vaikeaa luottotiedot-
tomalle. Yksi yleisin konkreettinen syy asunnottomuuden taustalla on nimenomaan asunnot-
toman maksuhäiriömerkintä. Jos merkintä on tullut vuokrarästeistä, on uuden asunnon saa-
misen ehtona usein rästien maksaminen.

Pankkipalveluiden -tai vakuutuksien saaminen on merkinnän jälkeen vaikeaa. Luottotiedoton
ei voi osallistua yhteiskunnan toimintoihin, joissa tunnistautuminen vaatii pankkitietoja. Hänet
on suljettu monen demokraattisen vaikutuskanavan ulkopuolelle. Tämä vaikeuttaa huomat-
tavasti myös laskujen maksamista ja oman talouden hoitamista. Kaikki ymmärtävät näiden
rangaistuksien ristiriidan. Jokaisen henkilökohtaisen talouden kannalta merkittävin eli työn-
saanti on myös vaikeaa. Työnantajalla on oikeus tarkistaa hakijan luottotiedot, jos työssä
käsitellään rahaa.

Rangaistukset vaikeuttavat nimenomaan mahdollisuutta taloudelliseen omatoimisuuteen,
joita edellytetään jaloille pääsemiseksi. Tässä on ongelman olennaisin ristiriita.

Nouseminen takaisin jaloilleen on Suomessa tehty äärimmäisen vaikeaksi. Moniongelmaiselle
heidän tilanteensa itsessään pitäisi olla jo riittävä rangaistus. Näiden esteiden päälle kasatut
ansat eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan - niita pitäisi ennemmin purkaa.

Kyseessä ei ole vain moraalinen ongelma. Tämä tulee myös sille yksilön kyvyttömyyttä kauhis-
televalle hyvätuloiselle veronmaksajalle hyvin kalliiksi. Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytynei-
syyden hinta on mittava, ja osasyynä on se, että yhteiskunta potkii maahan kaatunutta sen
sijaan että tarjoaisi auttavan kätensä. Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki on.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Kotkan tavoiteltava toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta

Kymen Sanomat uutisoi (2.9) lehdessään toisen asteen koulutuksen opetusvälineiden päätähuimaavista maksuista. Uutinen keskittyi kertomaan lukiolaisten oppikirjojen hinnoista, joihin voi kulua opiskelijalta useita tuhansia euroja. Toisen asteen koulutus onkin hyvää bisnestä oppikirjoja tuottaville tahoille, mutta asettaa valitettavasti opiskelijat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden.

Kotka on ottanut uudessa kaupunkistrategiassaan tavoitteekseen, että jokaisella kotkalaisella on toisen asteen koulutus. Jotta jokaisella voisi edes teoriassa olla mahdollisuus koulutukseen, pitäisi taloudelliset esteet sen saavuttamiseksi murtaa. Lukion lisäksi ammattikoulujen oppivälinehankintoihin ei köyhällä opiskelijalla välttämättä ole varaa.

Esitimme startegiaan tavoitetta, jonka edistämistä emme ole vielä luovuttaneet. Haluamme Kotkasta ensimmäisen eteläsuomalaisen kunnan, joka ottaa tavoitteekseen siirtyä maksuttomaan toisen asteen opetukseen. Valitettavasti muista ryhmistä löytyi niukasti halukkuutta ottaa tätä askelta.

Maksuttomuuden tavoittelu nostaisi kertaheitolla Kotkan edistyksellisimpien koulukaupunkien joukkoon, sen lisäksi että se on ainoa keino päästä strategian tavoitteeseen.

Ensimmäiset askeleet kohti tavoitetta on helposti toteutettavissa. Se voisi tarkoittaa mm. kirjastojen hyödyntämistä oppikirjojen maksuttomuudessa ja sähköisten oppikirjojen saatavuuden helpottamisella. Miten peruskouluissa oppikirjojen kierrättämistä ei kukaan kyseenalaista, mutta lukioissa ja ammattikouluissa vastuu kirjojen hankinnasta jää opiskelijoille?

tiistai 21. elokuuta 2018

Itäradan Luumäki-Kotka linjaus tuo suurimmat kansalliset hyödyt

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen ja mikkeliläinen Veli Liikanen lobbasivat Länsi-Savossa julkaistussa uutisessa (LS 21.8) Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinkiin kulkevan itäradan puolesta. Heidän perustelunsa ydin oli sen tuoma nopeampi yhteys itäsuomalaisille.

Jos vain nopeammat matkustusajat ovat tulevissa ratalinjauksissa ykkössijalla, on Luumäen kautta
Kotkaan ja sitä kautta etelärannikkoa viistova linjaus kuitenkin edelleen kilpailukykyisempi. Tämän
osoittaa Ratahallintokeskuksen vuonna 2008 julkaisema esiselvitys.

Luumäen ja Kotkan kautta kurvaava linjaus on sen mukaan muutaman minuutin nopeampi Joensuusta
Helsinkiin matkaavalle. Myös mikkeliläisten matka-aika tulee nykyisestään nopeutumaan jos Kotkasta
Helsinkiin suuntautuva rantarata saadaan. Lappeenrannan seudulle Kotkan kautta kulkeva linjaus olisi
myös nyt vihreiden esittämää nopeampi. Kouvolalaisen matka-aika Kotkan kautta Helsinkiin pysyisi
nykyisen Lahden kautta kulkevan veroisena, mutta Kotka-Kouvola ratayhteyden nopeuttamisella
rantaradasta saisi hyödyn irti myös Kouvola.

Itäradan lobbaus Kotkan sivuuttamisesta rantaradan suhteen on avannut keskustelun linjauksesta
aivan uusiin sfääreihin. Kymenlaakson maakuntaliitto kuitenkin päättänyt pitää edelleen
kaavoituksessaan ykkössijalla Kotkan kautta kulkevan radan. Ilman maakuntaliiton kaavaa,
ei vihreiden esittämä itärata tule edistymään Kotka-linjausta ennen.

Luumäki-Kotka linjausvaihtoehdon kansalliset hyödyt ovat suuremmat. Se luo huomattavasti enemmän
uusia yhteysvälejä ja silti nopeuttaa myös nykyisiä reittejä. Se palvelee samalla tavalla itäisen Suomen
asukkaita kuin Kouvola-Porvoo-linja, mutta myös Helsingin itäpuolen rannikkokuntia Kotkaan asti.
Kaiken tämän lisäksi se myös hyödyntää Suomen kokonaislogistiikkaa, kun se parantaa Kotkassa
sijaitsevan Suomen suurimman vientisataman saavutettavuutta.

Itäistä rantarataa ei siis tule sivuuttaa, sillä se saavuttaa lähes samat matkustusaikasäästöt, mutta
avaa moninkertaisesti enemmän uusia mahdollisuuksia kansallisella tasolla.

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Kotkan positiivinen tulos realistisen talousarvion ansiota

Kotka on tehnyt ensimmäisen tilinpäätöksen vuosiin, johon pitää olla tyytyväinen. Syytä hyvään tulokseen ei tarvitse ihmetellä - viime vuodelle tehty budjetti olikin ensimmäinen realismiin pohjautuva talousarvio tämän vuosikymmenen aikana.
Vuoden 2017 talousarvio ei perustunut aikaisempaan tapaan toiveille ylimääräisistä satunnaisista tuloista tai toiveille verotulojen kasvusta. Vasemmistoliitto on jo vuosia toivonut raameissa realismia ja alibudjetoinnin lopettamista. Tämä on yksi pääsyy siihen, että alijäämien kertyminen on jatkunut.
Talouden tasapainoon saattamiseksi valtuuston enemmistö päätyi melko kovaan veron korotukseen. Veron korotus on ilmeisin syy siihen, että tulos oli ilman KSOY:n sähköosakkeiden myyntiäkin miljoonan ylijäämäinen. Silloin lyötiin myös stoppi kaupunkia näivettäneelle leikkauksilla säästöä-politiikalle. 
Muistutukseksi kuntalaisille, että joulukuussa 2016 kokoomuksen ehdottamalla korotuksella alijäämää olisi kertynyt edelleen miljoona lisää - keskustan härskillä veron korotuksen tyrmäyksellä olisi tulos johtanut jopa n. 7 miljoonan alijäämän kertymiseen.
Tilinpäätös on syönyt positiivisesta kokonaisuudesta huolimatta myös vähemmän tervettä talouden hoitoa. Talousjohtaja Mänttäri piti Kymen Sanomien uutisen mukaan positiivisena asiana, että kaupunki ei investoinut velaksi. Hänestä tämä käyrä viestii vakautta. Minusta jostain täysin muusta.
Onko tosiaan kerskailun aihe, että kaupunki ei investoinut velaksi kun katsoo mm. koulukiinteistöjen jäätävää sisäilmafiaskoa? Sen sijaan kaupunki jätti viimekin vuonna n. 15 miljoonan edestä perusparannuskorjauksia tekemättä kasvattaen näin korjausvelkaansa. Kotka ei siis investoinnut velaksi, vaikka sillä oli täysin perusteltuja ja ihmisten terveyden kannalta välttämättömiä tarpeita se tehdä. 
Kotkan vasemmistoliitto jäi yksin esittäessään vuoden 2017 talousarvioon erityisesti sisäilmakorjauksiin ja perusparannuksiin 5 miljoonan euron lisäystä, mikä sekään ei kokonaan riitä saattamaan ylläpitoa kestävälle pohjalle.
Korjausvelasta johtuvat sisäilmaongelmat ovat jo tulleet moninkertaisesti kalliimmiksi taloudellisesti kuin mitä siihen paljon pelotellun oikean velan korkomenoihin kaupungilla olisi mennyt. Talouden hoitoa kuvaavaa on, että viime valtuuston velkaantumisen taittamisen laittaminen välttämättömien kouluinvestointien tielle tulee loppuviimein lisäämään velkaantumistamme. 

Kotkan tulee jo ensi vuoden raameja laatiessa sitoutua nostamaan perusparannusmäärärahat kestävälle pohjalle niin kuin valtuustolle on jo viisi vuotta asiantuntijoiden taholta esitetty. 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kotkan käsiin räjähtäneet sisäilmaongelmat ennustettiin sanatarkasti

Sisäilmaongelmat riepottelevat Kotkaa, mutta positiivista kehitystä on ollut ilmoilla suhtautumisessa ongelmiin. Tulipaloja sammutetaan nyt järein asein, ja poliittinen johto on sitoutunut ongelman hoitamiseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Brask on osoittanut johtamiskykyään asiassa – hallitus saa sisäilmainfon nyt kuukausittain. Niillä, jotka resursseja jakavat pitää olla tarkka kuva missä mennään. Sama oikeus kuuluu kaikille kuntalaisille.

Vasemmistoliitto sai yksimielisesti läpi esityksen perustaa sisäilmaongelmiin keskittyvä nettisivusto, jonka kautta myös kuntoraportit jatkossa julkaistaan. Vuosi sitten vaatimamme säännöllinen tiedoksianto ongelmakohteista on myös toteutettu toistaiseksi. Täysi avoimuus luo edellytykset asioiden hyvään hoitamiseen.

Perisyitä ongelmille ei kuitenkaan ole missään nimessä ratkaistu. Vaikka kaikki koulumme ja rakennuksemme uusittaisiin, olisi helpotus vain väliaikainen. Kaupungissa ei ole vielä reagoitu pitkäntähtäimen rakenteellisiin ongelmiin, jotka päättäjille on tuotu julki jo vuosia sitten.
Nyt käsiin räjähtänyt tilanne ennustettiin sanatarkasti 4 vuotta sitten talousarviobumaskassa: ”liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v. 2013 (9,47 M€) ja v.2014 (n. 7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa.

Tämän ennusteen jälkeen on peruskorjausrahaa leikattu entisestään. Vuosittainen määrä on tippunut ja vakiintunut 5 miljoonaan vuodessa. Vuosittainen tarve olisi jopa 20 miljoonaa euroa.

Vasemmistoliitto on tähän asti jäänyt yksin vaatimuksissaan nostaa perusparannusrahoja. Kyseessä on ongelmien rakenteellinen perisyy, johon on tartuttava. Uusia tulipaloja tulee putkahtelemaan jatkossakin, ellei tähän kyetä puuttumaan. Voi kysyä niiltä, jotka korottamisen vastustamista perustelivat ”talouden realiteeteillä”, että onko tämä kintaalla viittaaminen tosiaan ollut minkään realiteetin mukaan järkevää?


Ensi vuoden talousarviossa perusparannusmäärärahat on vihdoin saatava oikeille urille. Se on otettava lähtökohdaksi.

torstai 18. tammikuuta 2018

Kotkalaisten omaisuuden kauppa valmisteltu epädemokraattisesti

Kaupunginhallitukselle tuotiin maanantaina pöytäjakeluna päätettäväksi Kymijoen Työterveys Oy:n myyminen kokonaisuudessaan pörssiyhtiö Pihlajalinnalle. Tieto yhtiön myymisen tuomisesta käsittelyyn saavutti meidän ryhmän vasta edellisenä iltana. Esitimme kokouksessa esityksen hylkäämistä laihoin tuloksin. Päätös myymisestä tehdään kahden viikon päästä valtuustossa.  

Poliittisista päättäjistä tietoisia asiasta olivat ennen kokousta vain osa demareiden, kokoomuksen ja vihreiden johtoa. Heitä oli kielletty kertomasta asiasta eteenpäin ryhmilleen. Tätäkö on se paljon puhuttu avoimuus ja yhteistyön henki? Päätös neuvotteluiden aloittamiseksi myydä kunnan omaisuutta yksityissektorille, ei ole jotain mikä on julkisuuslain mukaan salassa pidettävää.

Kymijoen työterveys osakeyhtiöitettiin vuosi sitten. Aikaisemmin yhtiö on ollut liikelaitos, jossa yhteistyösopimuksen perusteella on ollut päättäjiä mukana myös Kouvolasta ja Haminasta. Osakeyhtiöittäminen on johtanut myös siihen, että muiden kuin omistajakunta Kotkan on mahdotonta hankkia työterveyspalveluita ilman kilpailuttamista. Tästä syystä valtuusto päätti viime syyskuussa tarjota muille Kymenlaakson kunnille yhtiöstä yhtä osaketta kuntaa kohden. Tämä on ollut valtuuston linjaus.

Kuitenkin vs. kaupunginjohtaja Haapanen on päätöksestä huolimatta vienyt eteenpäin ajatusta myydä koko osakekanta pörssiyhtiölle. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että jatkossa myös Kotka joutuisi epäedulliseen tapaan kilpailuttamaan työterveytensä.

Koko vyyhtin ongelmallisin osuus on tapa, jolla Kotkassa asioita jälleen on valmisteltu epädemokraattisessa hengessä. Varsinkin kun on kyse kotkalaisten yhteisestä omaisuudesta, tulisi valmistelun noudattaa tiukasti valtuuston määrittelemiä linjauksia. Hallintosääntö myös määrittelee, että omistajaohjauksen valmistelu kuuluisi kaupunginhallitukselle. Nyt myös kaupunginhallitus ohitettiin sekä päätöksessä valmistella yhtiön myynti pörssiyhtiölle että valita tarjouksista juuri Pihlajalinna. Muiden tarjouksia ei ole annettu nähtäväksi.


Kotkassa on vallalla vanhakantainen kabinettipolitiikka, joka pitäisi jo vihdoin murskata. Asioista päätetään pienissä piireissä ja toimivaltuuksia ylitetään. Kun muissa kunnissa luottamushenkilöt otetaan aktiivisesti mukaan valmisteluprosessiin, täällä heille tarjoillaan vain kumileimasimen roolia. Päätöksiä voi lopulta vain joko kannattaa tai vastustaa. Valitettavasti suuri osa siihen myös tyytyy. Ummehtunut toimintakulttuurimme jos mikä jumiuttaa Kotkaa ja estää meidän kehittymisen.