maanantai 23. tammikuuta 2017

Kotkan mielenterveyspalvelut täysin retuperällä

Kotkan mielenterveyspalveluissa on työnsarkaa. Sen lisäksi, että niitä uudistetaan meillä sakset kädessä – on nykyisessä palvelussa rakenteellisesti paljon korjattavaa.

Muualta Kotkaan muuttanut tuttavani on nyt parin vuoden ajan toistuvasti pyrkinyt saamaan lähetettä psykiatriseen hoitoon. Ajan saaminen muulta kuin sairaanhoitajalta on ollut mahdotonta ja lääkkeiden saaminen vaikeaa, eikä tarjolla ole ollut minkään sortin terapiaa lääkkeidenkään sijaan. Kaksi vuotta sitten hän pääsi tk-lääkärille, joka ei lähetettä suostunut kirjoittamaan, mutta miedommat lääkkeet kylläkin. Tuttavani löysi pian itsensä päivystyksestä.

Kotkassa on jo vuosia vaadittu lähetteetöntä matalan kynnyksen hoitoon pääsyä mielenterveyspalveluissa. Nykyään asiallisen hoidon saaminen vaatii ensiksi tk-lääkärillä käyntiä. Siis jonottamista samassa loisteputkien loistossa kuin muiden vaivojenkin kanssa jonotetaan. Jokainen joka ymmärtää mitään mt-sairauksista tajuaa, että tämä tekee hoitoon hakeutumisen kynnyksestä järisyttävän suuren.

Vasemmistoliitto teki esityksen lähetteettömän mt-palvelun saamiseksi pari vuotta sitten. Vastauksessaan valtuustolle viranhaltijoiden puolelta tarve mitätöitiin nimenomaan alleviivaamalla olemassaolevaa akuuttityöryhmää. Kaupungin nettisivuilla lukee : ”MiePä-keskuksen Akuuttityöryhmään voit ottaa yhteyttä akuuteissa, välitöntä arviointia vaativissa tilanteissa. Akuuttityöryhmään et tarvitse lähetettä.”

Tuttavaltani olivat jälleen lääkkeet loppumaisillaan ja henkinen tilanne romahtanut, joten hän soitti akuuttityöryhmään. Puhelimessa palvellut henkilö oli useita kymmeniä minuutteja tivannut syitä hakeutua akuuttityöryhmään. Tuttavani oli itkuisena ja ahdistuneena yrittänyt selittää että nyt on tosi kyseessä. Tämän jälkeen puhelimessa vielä vaadittiin häneltä sitä lähetettä - vaikka akuuttityöryhmän pitäisi toimia akuuteissa tilanteissa juuri ilman. Lopulta se mitä akuuttityöryhmään pääsyn vaatiminen tuotti oli soittopyynnön ja ajan sairaanhoitajalle 1,5 viikon päähän.

Tämä tapaus antaa surullisen kuvan Kotkan mielenterveyspalveluiden tilanteesta. Useisiin työryhmiin pirstaloitu palvelu on ahdistuneelle potilaalle liian sekava ja täynnä kynnyksiä ylitettäväksi. Jos vielä välitöntä hoitoa vaativia tapauksia varten luotu palvelu, pettää näin pahasti, ei ole liioiteltua sanoa, että levällään olevat mielenterveyspalvelumme vaarantavat potilaiden terveyden.

Kotka on puututtava tähän ongelmaan välittömästi. Lähetteettömästä hoitoon pääsystä on tehtävä vihdoin totta ja ihmisten mielenterveysongelmiin on puututtava suuremmalla vakavuudella. 

maanantai 9. tammikuuta 2017

Puolustushankinnoista työtä ja verotuloja Suomeen


Suomi on tekemässä lähivuosina massiivisia puolustushankintoja lähivuosina. Tarve on todellinen. Nykykalusto on nimittäin tullut tiensä päähän. Tarvetta on neljän aluksen verran merivoimissa, jonka arvioitu hinta olisi 1,2 miljardia euroa. Puolueiden välillä tuntuu olevan yksimielisyys siitä, että hankinnat ovat välttämättömät. Määrästä ja siitä, mistä hankinnat tehdään vielä keskustellaan. Siksi hävittäjähankinnan hintahaarukka onkin suuri ja sen arvio on n. 7 – 10 miljardia euroa.

Rahoitus on herättänyt keskustelua. Sipilä on väläyttänyt ylimääräistä puolustusveroa tai puolustusobligaatioiden liikkeelle laittoa. Vapaaehtoista obligaatioilla kerättävää lisärahoitusta vastaan en keksi argumenttejä, mutta perusteita itsenäisyyspäivän vuoksi kerättävälle puolustusverolle ei ole. Suoraan sanottuna tapa käyttää suomalaisten isänmaallisuutta ja juhlavuotta hyväksi sotakaluston hankintaan ei todellakaan kuulosta hyvältä. Lastensairaalalle valtio ei keksinyt omaa veroa juhlavuodeksi.

Sen sijaan hankinnan kohdalla tärkeintä on miettiä tarkkaan mistä hankinnat ostetaan ja kuka tekee työt? Yhteensä yli 10 miljardin hankkeilla Suomessa toteutettuna olisi merkittävä taloutta elvyttävä vaikutus. Hankinnan kautta valuisi rahaa paikallisille yrityksille ja työntekijöiden palkkoihin miljarditolkulla. Se saattaisi synnyttää jopa pysyvää työtä ja uutta osaamista maahan. Ainakin Jas Gripenin valmistajat ovat ilmaisseet mahdollisuudesta tuoda työt Suomeen.

Populistisen puolustusveron sijaan meidän tulisi ennemmin pitää huoli, että hankinnoista syntyvä työ tehdään pääasiassa Suomessa. Näin ne toisivat verotuloina mittavan osuuden takaisin valtion kassaan. Siinä olisi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi oikea veto. Tuoda tämän mittavan puolustushankinnan avulla työtä ja verotuloja lama-Suomeen.