maanantai 28. tammikuuta 2013

Valtuustoaloite demokratian sekä kuntalaistenvaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi

Kotkassa äänestysprosentti oli kuntavaaleissa 2012 häpeällisen alhaiset 55,8 prosenttia. Laskua edellisiin kuntavaaleihin oli lähes 3 prosenttiyksikköä. Kunta tarvitsee aktiivisia kuntalaisia palveluiden ylläpitämiseen ja kaupungin kehittämiseen. Alhainen äänestysprosentti ja julkinen keskustelu osoittavat, että Kotkassa äänestäjät eivät koe voivansa vaikuttaa kunnan päätöksiin – edes äänestämällä. Kuntalain 27§ velvoittaa kuitenkin kuntaa seuraavasti: ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.” Tätä pykälää ei Kotkassa tällä hetkellä noudateta riittävästi.

Demokratian lisääminen ei ole tänä päivänä utopiaa. Esimerkkejä keinoista lisätä kuntalaisten osallistumista löytyy mm. Oulusta ja Rovaniemeltä. Tampereella internet on otettu vahvasti mukaan asioiden valmisteluun, ja 2007 käynnistyneessä Alvari-hankkeessa alueellista demokratiaa on lisätty ottamalla kaupunginosa-aktiivit mukaan talousarvion ja strategian suunnitteluun. Myös Helsingissä asiaan on herätty. Siellä aloitettiin vuonna 2012 osallistavan budjetoinnin kokeilu, jossa käyttäjät saavat itse vaikuttaa suoraan kuinka kirjaston määrärahat käytetään. Myös Kotkan on ryhdyttävä toimiin kuntalaisten osallistumisen lisäämiseksi.

Esitämme, että kaupunginhallitus aloittaa toimenpiteet demokratian sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asettaa valtuustoryhmien edustajista kootun työryhmän valmistelemaan asiaa.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Salaista tiedottamista Lindelöfin ei-niin-salaisesta sopimuksesta

Kymen Sanomat uutisoi Kotkan vanhan kaupunginhallituksen tehneen viimeiseksi jäävässä 14.1 pidetyssä kokouksessaan johtajasopimuksen kaupunginjohtaja Lindelöfin kanssa. Kymen Sanomien raflaava otsikko antoi kaiken lisäksi ymmärtää, että sopimus olisi salainen. Jo täyttyi kommenttipalstat närkästyneistä ihmisistä - syystäkin. Salainen sopimus antaa ymmärtää heti, että pussissa olevat jauhot eivät ole ainakaan puhtaita.
Johtajasopimus oli kuitenkin heti googletettava, ja sieltä löytämäni sivusto selventää, että johtajasopimus on julkinen asiakirja, joka tulee pöytäkirjan valmistuttua kuntalaisten tarkasteltavaksi. Tätä sopimusta kuitenkin koskee julkisuuslain 24 pykälä. Sivustossa sanotaan, että salassapitoon pitää olla laissa säädetty peruste. Salailuun annetaan oikeutus, jos sen sisältö voi vahingoittaa kunnan toimintaa jollain tavalla. Mikä johtajasopimuksen sisällössä voisi siis oikeuttaa salailuun? Ei mielestäni mikään. Kymen Sanomien uutinen ei taidakaan siis pitää paikkaansa.
Jokatapauksessa kaupunki osoitti taas kerran, kuinka se uinuvalla tiedottamisellaan on aiheuttanut järkyttävän, itseään kiveksille potkivan kalabaliikin. Johtajasopimuksen käsittelemisestä tiedotti ensimmäiseksi aina luotettava Suomi24- keskustelufoorumi. Kotkan kaupunki jätti omassa tiedotteessaan johtajasopimuksen käsittelyn täysin huomiotta. Kalabaliikin noustua, ei uutisen oikaiseminen enää onnistu kokonaan, vaikka sitä yritettäisiin. Oikaisusta tuskin tehdään yhtä suurta spektaakkelia. Aina jää ihmisiä, jotka eivät oikaisuun reagoi tai sitä huomaa.
Kaupungin täytyy kehittää tiedottamistaan. Surkea tiedottaminen jättää aihetta spekulaatiolle ja väärän tiedon leviämiselle. Nettisivut kuntoon! Sosiaalinen media käyttöön! Kaupungin salaisesta tiedottamisesta on vihdoin tehtävä julkista!


tiistai 1. tammikuuta 2013

Kaupunginvaltuutetun uudenvuodenlupaus

Kun Lindelöf pari vuotta sitten joululomien aikaan oli korottamassa ylimpien virkamiesten liksoja 500 eurolla, aloitti se mielestäni kotkalaiseen demokratiaan ja johtamiseen kohdistuvan epäluulon kuntalaisten keskuudessa. Kuulin uutisesta kun olin tutustumassa Pihkapolun vanhainkotiin Karhuvuoressa, jossa kärvisteltiin hoitajapulan kanssa. Hoitajien määrä oli pahasti alimitoitettu ja tilanteesta kärsi sekä vanhukset että hoitajat. Hoitajilta ei tullut ymmärrystä 500 euron palkankorotukselle silloin, eikä sitä varmasti herunut  viime elokuussakaan kun tilapalvelujohtaja Osmo Pehkosen 500 euron bonus tuli julki.
Suomalaisten johtajien tulisi miettiä miltä tuntuu, kun juuri ja juuri vuokriin ja ruokaan riittävällä ansiolla, sisäilmaongelmien takia astmaansa köhivä duunari joutuu säästökurimusten aikana lukemaan näistä. Epäoikeudenmukaiselta. 500 euroa on noin neljännes lähihoitajan palkasta. Ylimmillä virkamiehillä toimeentulo tuskin on 500 eurosta kiinni: hengissä pysytään myös nykyisillä liksoilla.  
Suurin ongelma johtamisessa kuitenkin on esimerkin puute. EK:n Jyri Häkämies vaatii työntekijöille palkanalennuksia ja työajan pidentämistä. Tänään uudenvuoden riemuksi Jyri moralisoi, että talkoohengen pitäisi koskettaa kaikkia. Mutta itse kuitenkin puhuu kuin paroni taksvärkissä, koskematta talikkoon. 
Uskottavampaa olisi kannustaa ihmisiä laittamalla ensin itsensä likoon.

Hyväntekeväisyydellä ei pelasteta Kotkan alijäämäistä taloutta, eikä varsinkaan globaalia talouskriisiä. Yhteiskunnan ongelmat ovat rakenteellisia ja ne ratkaistaan vain ottamalla talous takaisin kansan haltuun. Kuitenkin mielestäni päättäjien tulee toimia esimerkkinä, ja siksi haluan myös itse uutena kaupunginvaltuutettuna, vaatimattomalla panoksellani osallistua näihin "talkoisiin".

Tulen luopumaan valtuuston kokouspalkkioistani ( itselleni jäävä osa ) ja lahjoittamaan vuodessa kertyneen summan, jollekin kotkalaiselle nuoriso- ja/tai kulttuuriyhdistykselle. Summan lahjoitan yhdistykselle, joka on vuoden aikana toiminnallaan lisännyt nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja kehittänyt kotkalaista nuorten kulttuurielämää. Haastan mukaan kaikki muutkin valtuutetut.
¨
Kotkassa 1.1.2013

Joona Mielonen
kaupunginvaltuutettu (vas.)