maanantai 29. huhtikuuta 2013

Siltarumpupoliitikon avautuminen

Hei siltarumpupoliitikot! Nyt pitää kantaa vastuu. Vaikka tämä mun kirjoitus ei pidä sisällään mitään vasta-argumenttia, eikä ehdotusta mitä ollaan edes kantamassa, haluan sen julkaista. Kansanliikkeet ovat ymmärtäneet demokraattiset pelisäännöt väärin, totesi jo Kymen Sanomien Markku Kumpunenkin. Siis jos se on painettua tekstia tabloidkokoisessa paperissa, sen on oltava totta. Samankokoisessa, mutta huomattavasti oikeistolaisemmassa mutta demaritaustaisessa mainoslehdessä, päätoimittaja Kyllikki Kymi voivottelee. Huonolla. Kirjoitus-tai. Dolla. Muka. Vitsik. Käästi. Ei paljon naurata.

Olennaisinta kotkalaisessa poliittisessa keskustelussa on se, että se puuttuu kokonaan. Jos toinen osapuoli esittää perustellun väitteensä, siihen vastataan kryptisellä ja sisällöttömällä muminalla. Tähän mennessä parhaimmat vasta-argumentit mm. kouluverkkoselvityksen avaamista vastaan ovat olleet "populisti", "siltarumpupolitiikka", "pisteidenkeräily" ja koko kauneus on kruunattu yleensä toteamalla oman politiikan ( jonka sisältöä ei ihmeellisemmin koskaan avata ) olevan vastuullista. Tähän samaan syssyyn todetaan kaupungin talouden olevan kuralla, ja että nyt pitäisi laittaa talous kuntoon. Tietenkään mitään konkreettista esitystä siitä MITEN alijäämäinen talous paikataan, ei esitetä. Jos muutaman koulun sulkeminen on ratkaisunne talousongelmiin, kun samalla kaupunki saa huonosta työttömyyspolitiikastaan miljoonien lisäkulut vuosittain, niin ok - esittäkää tämä väite. Käydään siitä keskustelu!

Linkkejä teksteihin, jotka tämän tunnepurkauksen aiheuttivat:

"Pitäisi pitää jalat maassa eikä nyt ole aika siltarumpupolitiikalle, Posti täräyttää"

"Valitettavasti tämä tehtävä ei anna poliittisia irtopisteitä, joiden poiminta näyttää nyt vievän vaaleilla valittujen päättäjiemme ajan." 

" Demokraattisessa järjestyksessä tehdyt kunnallispoliittiset päätökset eivät Kotkassa tahdo edetä, vaan ne juuttuvat erilaisiin prosesseihin, jotka hämmentävät kuntalaisia ja rapauttavat järjestelmän uskottavuutta." 

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Lisää seiniä vai irti niistä?



Seppo Häkkinen kirjoitti 14.4 Kymen Sanomissa palveluiden ja seinien suhteesta. Tämän taustalla lymyää klassikoksi noussut palveluiden keskittämistä kannattavien mantra ”ei rahaa seiniin, vaan palveluihin”. Sinällään ymmärrettävä logiikka; eihän mitään pytinkiä nyt turhaan kannata ylläpitää. Tämä vastakkainasettelu on helppo – kuka ihme valitsisi tyhjät seinät?

Kotkassa kyse ei kuitenkaan ole tyhjistä seinistä. Sadan oppilaan Koivulassa ei tyhjät seinät kumise. Koulu on myös asuinalueen elävyyden elinehto. Koivulan kaupunginosalle koulu on arvoltaan mittaamatonta, ja sitä ei taseissa suoraan näy. Elinvoimainen omakotitaloalue lähikouluineen Kymijoen kupeessa on valtti, jota voidaan hyödyntää jos näin halutaan.

Ymmärrän opetuksen ja seinien vastakkainasettelun siinä mielessä, että kysymys on pitkälti samoista kunnan rahoista. Koivulan säästämisen hinnaksi arvioitiin viime kevään kouluverkkoselvityksessä n. 5 miljoonaa euroa. Se on hirvittävä summa tässä tilanteessa. Mutta nyt esiin tulleiden laskelmien mukaan välttämättömiä remontteja löytyy Koivulasta ainoastaan 300 000 euron edestä. Viime keväisen kouluverkkoon hinnoitetut peruskorjaukset olivat tähän taloustilanteeseen nähden liian perusteellisia, ehkä tarkoitushakuisesti. Kouluverkon karsimisen säästöt perusteltiin näiden ”smartboard-remonttien” yliviivaamisilla.

Ihmetystä herättää myös se, että samalla kun seiniä halutaan kaataa, rakennetaan uusia samaa tahtia. Metsolan koulun oppilaita varten joudutaan rakentamaan lisäsiipi 15 miljoonalla. Samalla Kotkansaarella Pekkasen koulua ollaan tyhjentämässä oppilaista, ja uutta päiväkotia suunnitellaan jo Katariinaan. Karhulaankin nousee parhaillaan uusi ”varhaiskasvatusyksikkö”.Tämä on outoa eikä alkuunkaan linjassa "irti seinistä"-mantran filosofian kanssa. Pitäisikö keskittyä olemassa olevien ylläpitämiseen ennemmin?

Häkkinen puolustaa keskittämistä myös liikkumisen vallankumouksella sanomalla, että ” ..Kotkassa saaristoa lukuunottamatta mitään palvelua ei voi sijoittaa yli puolen tunnin automatkan päähän. Kaikkihan Kotkassa on nurkan takana jos omistaa henkilöauton. Aivan sama ajaako autolla Juurikorvesta hoitoon Karhulaan vai Metsolaan. Mutta julkisella liikenteellä asia ei olekaan niin yksinkertainen. Ei palveluiden saatavuuden lähtökohta voi tänä päivänä olla, että jokaisella on auto. Tulevaisuudessa vielä vähemmän. Julkisilla liikkuminen on Kotkassa liian kallista ja suppeaa, ja siihen tulisi puuttua. 

Kotkan kouluinvestointien rahoitusongelmaa on ehdotettu ratkaistavaksi perustamalla Haminan kanssa yhteinen kiinteistöyhtiö hoitamaan yhteistä koulumassaa. Näin ongelmat yritetään ratkaista pyyhkimällä tulevaisuuden remontit ja korjaukset kunnan taseen ulkopuolelle. Tällaisina aikoina kuntalaisten rahojen ja päätöksenteon piilottaminen osakeyhtiölain taakse on huolestuttavaa. Jokainen yhtiölle lähtevä miljoona tulee kyseenalaistaa, kun näiden eurojen määränpäätä ei kenenkään täydy lain mukaan kuntalaisille selitellä. Esimerkiksi Cursorin joka vuotuisen 1,7 miljoonan euron tuki katoaa joka vuosi demokraattisen valvonnalta käsistä. Yhtiöittäminen tulee kuulonsa vain siinä tapauksessa, jos yhtiö sitoutuu avoimuuteen taloudenpidossa, on tiukemmin valvottu ja sen työntekijöiden etuudet pysyvät ennallaan. No tämähän ei tietenkään käy päinsä, koska tässä piilee yhtiöittämisen koko idea.

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto: Kehysriihi katastrofi kunnille

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton mielestä kehysriihen lopputulos poikkeaa siitä, mitä punavihreä-enemmistöisen hallituksen olisi pitänyt saada aikaan. Kehysriihen merkittävin veropoliittinen linjaus oli se, että Suomi lähtee nyt mukaan kansainväliseen verokilpailuuun ja pudottaa yhteisöveroa neljällä prosenttiyksiköllä. Uudistuksesta paljastui tuoreeltaan rotankoloja, jotka ministeri Arhinmäen ansiosta kuitenkin korjattiin.
Kehysriihen päätökset merkitsevät katastrofia kunnille. Valtionosuuksia leikataan jo päätettyjen 1, 3 miljardin euron lisäksi ensi vuonna 237 miljoonalla. Tästä huolimatta kuntien vastuita lisättiin. Hallitus esittää pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen ja aktivoinnin siirtämistä kunnille. Tämä politiikka uhkaa kuntien itsemääräämistä ja ajaa kunnat säästämään peruspalveluista heikoimpien kustannuksella.
Puolue on ajautunut tukemaan hallituksen monia oikeistolaisia ja epäeettisiä hankkeita, jotka olisi pitänyt torjua. Tällaisina päätöksinä piiri pitää esimerkiksi 32 miljoonan ohjuskauppa diktaattorivaltio Saudi-Arabian kanssa ja luvan antamista Euroopan suurimmalle uraanikaivokselle, Talvivaaralle.  Piiritoimikunta ei hyväksy hallituksen suhtautumista Etelä-Euroopan tukipaketteihin. Niistä hyötyvät vain pankit, ja samalla kansalaisten asemaa kurjistetaan.
Kaakkois-Suomen piiritoimikunnan mielestä ministeri  Arhinmäki toimi mallikkaasti osinkoverotuksen epäkohtien korjaamiseksi. Jatkossa periaatteista on pidettävä tiukemmin kiinni, vaikka se tarkoittaisi hallituksesta eroamista. Piiritoimikunta arvioi, että Vasemmistoliiton hallitustaival painuu jo nyt pahasti miinukselle.
Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton piiritoimikunta vaatii hallitukselta ja ministereiltään toimia kuntatalouksien pelastamiseksi. Kuntien kasvavat vastuut, valtionavun leikkaukset sekä pienentyvät yhteisöverokannat ajavat kuntataloudet syvempään ahdinkoon. Tämä vaikuttaa suoraan pienituloisimpiin ja heidän palveluihinsa. Tätä puolueemme ei voi hyväksyä.

Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton piiritoimikunta