keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Karhula, Kymi ja Kotka itsenäisiksi?

Jos karhulalaiset saisivat päättää, ei Karhulasta katoasi palveluita. Karhulaa kehitettäisiin aivan uudella innolla, ja rahat kohdentuisi juuri oikeisiin kohteisiin. Sama koskee muita alueita.
Kuntaliitoksista on vaiettu Kotkassa. Asian puolesta rummuttavia ei juurikaan löydy - ei ihme. Se mikä liitoksissa on mennyt pieleen on demokratian puute. Valmistelu vaiheessa kuntalaisia ei olla kuunneltu, sillä päätöksenteko on valunut uusien massiivisten kuntien keskustoihin jättäen syrjäseudut näivettymään.
Mielestäni Kotkassa voitaisiin hallitusvallan hinku yhdistää kuntia kääntää demokratian voitoksi! Kannatan kuntauudistusta vain, jos samalla pystymme lisäämään rutkasti lähidemokratiaa. 
Voisimme harkita ajavamme aktiivisesti esim. Pyhtäästä ja Kotkasta muodostuvaa Suur-Kotkaa, jonka päätösvaltaan jäisi kuntien talouksia heikentäviä isoja menoeriä kuten erikoissairaanhoito. Julkinen liikenne voitaisiin ottaa suurkunnan haltuun palvelemaan uuden alueen asukkaita. Työntekijät toimisivat suurkunnan alaisuudessa - virkamiehistöä ei tarvitsisi juurikaan lisätä.
Suurkunnan muodostaisi n. 20 000 ihmisen lähikunnat, jotka päättäisivät asioistaan entisten kuntien tapaan. Päätökset lähikouluista, terveyspalveluista, kaavoituksesta yms - tapahtuisi näiden lähikuntien luottamusmiesten kautta. Uuden suurkunnan muodostaisi näin ollen esim. Kotkan, Karhulan, Kymin ja Pyhtään lähikunnat. 
Tämä voisi ratkaista rahoitusongelmat julkisen terveyden puolella. Samalla se lisäisi yksittäisen asukkaan mahdollisuutta vaikuttaa ympäröiviin asioihinsa! Mutta muistetaan, että oli kuntauudistus kuinka pätevä tahansa, tätäkään asiaa ei tule tehdä pakolla, kuntalaisia kuulematta. Sillä tulee olla kannatusta sekä Kotkassa että mahdollisissa meihin liittyvissä kunnissa. Näin isoa päätöstä ei voida tehdä yhtä huolimattomasti kuin taannoista kouluverkkoselvitystä. 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Puolueilla vähän konkretiaa Kotkan talouden tasapainottamiseksi?


Kymen Sanomien politiikan toimittaja Eija Anttila laittoi kotkalaisille puolueille kyselyä, kuinka pahasti alijäämäinen talous saadaan kuntoon. Sain mahdollisuuden vastata Kotkan Vasemmistoliiton puolesta.

"Tässä vastaukseni.

Nämä eivät ole välttämättä puolueen mielipiteitä. Enkä kyennyt ilmaisemaan itseäni napakasti. Miljoonamääräisesti menoleikkauksita on todella vaikea laittaa. Kysymys on arvovalinnoista kun säästetään. Tarvitaan puolueiden välistä yhteistyötä niiden kanssa, joiden kanssa jaetaan samat arvot. :)

- Alijäämää pitää hoitaa vaikeina aikoina panostamalla tulevaan ei palveluita karsimalla. Maksamme edelleen 90-luvun laman virheistä. Vältetään samat virheet. Uusien yritysten, työpaikkojen ja varsinkin lapsiperheiden houkutteleminen Kotkaan on tärkeää. Yritykset houkutellaan alueelle Kotkan hyvällä logistisella sijainnilla ja esim. tarjoamalla huokealla tiloja kaupungin tyhjillään lojuvista kiinteistöistä. Pääkaupunkiseudun lapsiperheet tänne houkuttelee Kotkan vehreys, halvat asunnot, lähikoulut ja piakkoin valmistuva moottoritie. Venäläiset turistit saadaan parhaiten ja halvimmalla houkuteltua markkinoimalla Kotkan loistavaa historiaa venäläisenä linnoituskaupunkina. Kotkan kaltainen kaupunki ei tarvitse uusia keinotekoisia turistikohteita!   

-Alijäämä Kotkalla ei tule olemaan 28 miljoonaa euroa, sillä tämän vuoden puolella kaupunki tulee myymään vielä lisää omaisuuttaan. Kotka voisi helpottaa tilannettaan myymällä Kymenlaakson Sähkön osakkeita.  Mielestäni alijäämää pitää kattaa kuitenkin veroa nostamalla. Prosentin korotus 20,5:een toisi jo 8,2 miljoonan euron lisätulot kaupungin kassaan.  

- Lisäksi tulevaisuudessa pysyviä säästöjä saadaan varmasti, kun keväällä hätäisesti hyväksytty kouluverkkoselvitys otetaan uudelleen käsittelyyn. Tilastokeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan kaupungin koululaisten määrän odotetaan kasvavan, toisin kuin palvelujohtaja Haapasen esittämässä selvityksessä. Uudelleen arvioinnilla voidaan vielä vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa ei jouduta rakentamaan lisää niitä kuuluisia seiniä. Tämänkaltaisia isoja päätöksiä ei voida jatkossa tehdä kiireellä.  

- Keskussairaalan peruskorjaus on toteutettava huonoista ajoista huolimatta. Mahdollinen terveyskeskusten keskittämisestä aiheutuva laajennus on laitettava jäihin. Kolme terveysasemaa on säilytettävä osana palveluverkkoa. Hyväkuntoisten rakennusten hylkääminen ja uusien neliöiden rakentaminen kyseenalaisten säästöjen varjolla on heikossa taloustilanteessa vastuutonta.

- Kaupungin hallinnossa voidaan säästää keskittämällä toimipisteitä, ja myymällä osa tyhjäksi jäävistä kiinteistöistä. Näiden toimipisteiden hajanaisuus ei ole kuntalaisen kannalta kovinkaan merkityksellistä, toisin kuin esim. koulujen. Suuri osa näistä sijaitsee hajautettuna Kotkansaaren alueella, jossa välimatkat eivät ole edes pitkiä.

-Kaupungin toiminnan on lähivuosina keskityttävä olennaisiin, sen perustehtäviin, jotta alijäämä saadaan katettua. Konsernin avustettavien yhtiöiden vuotuisista tuista voidaan heikkoina aikoina leikata. Heikkoina aikoina kaupunki voi tukea uutta yrittäjyyttä esimerkiksi tarjoamalla toimitiloja ja kaavoittamalla teollisuusalueita. Puhtaan rahan syöttäminen, ei ole heikossa tilanteessa kannattavaa.

- Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on Kotkassa ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki voisi ottaa aktiivisemman roolin heidän työllistämisessään esim. kunnan rakennushankkeisiin. Kotka maksaa esim. tänä vuonna 3,4 miljoonaa euroa sakkoja kun ei saa käytettyä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettuja rahoja. "


Näin Eija Anttila tiivisti kirjoittamani: 

"Kokoomus jouduttaisi kouluverkkopäätöksen toteuttamista, vasemmistoliitto repisi sen uudelleen auki."

Huomiotta on jätetty kokonaan syy, miksi mielestäni selvitys on otettava uudelleen käsittelyyn, ja että se aiheuttaa säästöjä. Toimittaja ei halunnut tätä noteerata.  

"Vasemmistoliiton Joona Mielonen jäädyttäisi keskussairaalan laajennuksen. Kaupungin hallinnon toimipisteitä voitaisiin keskittää tyhjiin kiinteistöihin. Kotka-konserni voisi myös leikata avustuksiaan tytäryhtiöilleen."

Huomiotta jäi keskussairaalan perukorjaus, ja syy miksi vain juuri laajennus pitää jäädyttää. Avustuksien leikkaaminen oli laajentunut Anttilan kirjoittamana koskemaan myös kaikkia tytäryhtiöitä, vaikka pointti oli avustettavien yhtiöiden tuen leikkaaminen ( kuten Kymi Sinfonietta tai Maretarium ). 

Eniten jäi harmittamaan se, että vastauksessa ei noteerattu pitkäaikaistyöttömiin liittyvää kohtaa, joka Kotkan osalta on elintärkeää. Kotkan pitää mielestäni yhdistää investointejaan ja velvoitettaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä. 

Kirjoituksen isoin huomio meni talouden asiantuntijoiden mielipiteisiin ja kauhukuviin. Peloteltiin, että jos ei yhteistä tahtoa toteuttaa (puolueettomien?) asiantuntijoiden ehdotuksia, mennään huonompaan suuntaan. Visioitiin Kotkasta uutta logistiikan ja Venäjän kaupan edelläkävijää.

Muutenkin jutun punainen lanka tuntuu olevan ennalta päätetty. Miksi Anttila kirjoittaa ingressissään että puolueilla on vähän konkreettisia keinoja talouden tasapainottamiseen, mutta on samalla jättänyt ehdotuksia pois teksistään? Puolueiden vastauksista olisi varmasti löytynyt enemmän yhtäläisyyksiä ja konkretiaa.


perjantai 5. lokakuuta 2012

Ruotsinsalmen raunioista turisteille ihmeteltävää!

Kotka hamuaa venäläisten turistien rahoja. Venäläiset ovatkin Kotkassa käyvistä turisteista selkeä enemmistö. On aivan oikea analyysi, että venäläiset turistit tuovat ostovoimaa alueelle, ja ovat paikallisille kauppiaille elintärkeitä. Cursorin arvion mukaan keskimäärin yksi päiväturisti jättää Kotkaan 170 euroa. Torille parkkeeratut turistibussit ovat siis hyvä asia kotkalaisille yrityksille.

Kotkassa turismia on hoidettu kuitenkin mielestäni holtittomasti. Turisteja on houkuteltu tänne nousukauden aikana investoimalla miljoonia esim. Maretariumiin ja Vellamoon. Jatkossa visioidaan yksityisellä rahalla rakennettavaa kylpylähotellia, ja myös kasinosta haaveiltiin. En usko, että miljoonien investoinnit uusien turistikohteiden rakentamiseen ovat kaupungille suoraan hyödyksi. Talouden ollessa pahasti alijäämäinen ei uusiin miljoonien turistikohteisiin ole varaa.

Miksi kaupunki ei nostaisi esille omaa historiaansa venäläisten rakentamana linnoituskaupunkina? Venäläisethän saapuvat Suomeen shoppailun lisäksi katsomaan myös tsaarinajan jäänteitä. Redutit, Fort Elisabet, Kukouri ja Kyminlinna odottavat vain turisteja luokseen. Puhumattakaan Meriniemessä vuoren huipulla jöpöttävästä majakan rauniosta, josta kirkkaalla säällä näkee Suursaareen asti!

Voisimme luoda Kyminlinnasta kohtuullisen pienellä investoinnilla Ruotsinsalmen linnoituskaupunkimuseon, jossa ohessa voisi olla muutakin pienimuotoista yritys -ja kulttuuritoimintaa. Nyt paikalla toimii jo Kyminlinnan kesäteatteri. E18 tien valmistuessa Kyminlinna on paraatipaikalla venäläisiä turisteja ajatellen. Siellä historia voitaisiin koota yhteen, ja turisteille voisi järjestää opaskierroksia Kotkan alueella vielä olemassaoleviin linnoituksien raunioihin. Typistettynä riittäisi, jos linnoitusta markkinoitaisiin turisteille suunnatuilla opaskartoilla.

Ainakin Kyminlinnan rakennusten kunnostusten vaatimat kulut selvitettävä. Jos tahtoa on riittävästi, pystyisi Kotka varmasti samalla hoitamaan myös velvoitettaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä osallistuttamalla heitä hankkeeseen. Tänä vuonna Kotka maksaa sakkoja tämän velvoitteen rikkomisesta jopa 3,4 miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa se on liikaa.