Ammattilaiskoripalloilija Linda Lehtoranta kirjoitti Kymen Sanomien mielipidepalstalle kohtelustaan, kun hän yritti päästä harjoittelemaan ammattiaan tyhjään koripallosaliin. Lehtorannalta evättiin salissa harjoittelu koronarajoituksiin vedoten. Hän ihmetteli tekstissään miksi viereinen kuntosali on kuitenkin vapaassa käytössä, mutta tyhjässä koripallosalissa ei saa yksittäinen henkilö harjoitella. Asia synnytti oikeutetusti Kotkalle valtakunnan tasolla negatiivista julkisuutta.

Liikuntatilojen koronalinjauksien toimeenpano on aiheuttanut muiltakin osin ihmetystä.
Edustusurheilulle salit aukesivat, mutta toisten osalta niitä on noudatettu tarkemmin kuin toisten.
Olen saanut yhteydenottoja useammalta taholta, että yhdenvertaisuus on ollut hukassa. 

Liikuntatoimenjohtaja Mattila vastasi ihmetykseeni linjauksesta, jonka myötä paljastuikin,
että kyse on yleisestä kaupungin linjauksesta ennemmin kuin koronan aiheuttamasta rajoituksesta.
Kotkassa liikuntapaikkoja saa käyttää vain salivuoroja hakemalla ja paikalliseen seuraan kuulumalla.
Tämä siinäkin tapauksessa, jossa liikuntapaikka huutaa tyhjyyttään. 

Ongelma on siis Kotkan kaupungin suhtautuminen liikuntaan yleensä. Liikuntapalveluihin suhtaudutaan
kuin tilapalveluyritykseen, jossa kuntalainen on kuin tilaa vuokraava yritys. Näin ei tulisi olla.
Kuntalainen maksaa jo jokaisesta liikuntatilasta joka vuosi veroina. 

Mielestäni kuntalaisten rahoilla ylläpidetyt liikuntasalit tulee olla vapaassa käytössä silloin, kun niitä ei
ole erikseen varattu jollekin toiselle. Ei ole kenenkään etu pitää tiloja tyhjillään. Toisaalta on koko
Kotkan etu, että kuntalaisten omaehtoista liikkumista tuetaan ja se mahdollistetaan olit sitten
ammattikoripalloilija tai tavallinen arkiliikkuja. 

90-luvulla lapsuudessani käveltiin liikuntapaikalle, lainattiin sieltä jalkapallo, keihäs, kiekko tai
pituushyppyyn mitta ja urheiltiin. Nyt vuonna 2020 mahdollisuus kokeilla ja liikkua vapaasti vaatii
urheiluseuraan liittymistä sekä kalliita kausi -ja vakuutusmaksuja. 

Liikuntaharrastamisen kokeileminen ei ole käytännössä mahdollista. Siksi tarvitaan ajattelutavan
muutos: liikuntapaikat on lähtökohtaisesti vapautettava kuntalaisten käyttöön ja urheilupaikkojen
palvelua tulee laajentaa perustamalla niiden yhteyteen urheiluvälinelainaamoja. Sähköiset
järjestelmät mahdollistaisivat valvotun välinevuokraamisen helposti, ilman henkilökuntaa. Vapaa
käyttö ja vuokraus voi tarkoittaa myös pienen käyttömaksun perimistä. 

Kotkan strategian palvelulupauksen mukaan Kotka kehittää kaikenikäisten kotkalaisten
liikuntamahdollisuuksia. Olisi täysin strategian mukaista luoda oma vapaan liikkumisen-konsepti,
jossa kuntalaisten käytössä on täyden palvelun liikuntapaikkoja vapaasti heidän käytössään. 


Kun Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982, se oli ensimmäisiä
saaristojen luonnonsuojelualueita. Itäinen Suomenlahti ja sen saaristo on palvellut
luonnonrauhaa kaipaavia kansalaisia ja siellä kävi vuonna 2019 yli 17 000 kävijää.

Jos otetaan huomioon, kuinka riskialttiilla alueella kansallispuisto sijaitsee Suomenlahden
pussinperällä miljoonakaupunki Pietarin sekä suurten öljykuljetuksia vetävien satamien
solmukohdassa, on merkillistä että merellisistä kansallispuistoista vain itäisen Suomenlahden
kansallispuiston vesialueet on vielä suojelematta. Ongelma nostettiin toimittaja Ville Vanhalan
(Kysa 5.10.2019) toimesta esille viime syksynä, eikä se herättänyt liiemmin keskustelua.

Suojelemista kohtaan on turha kokea epäilyä - käytännössä se tarkoittaa jo inventoitujen
monimuotoisuuden kannalta herkkien vesialueiden suunnitelmallista hoitoa. Tämä
suojelupäätöksessä olisikin se tärkein näkökulma. Suomen viidestä merellisestä
kansallispuistosta vain neljällä on hoidon ja käytön suunnitelma. 

Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojeleminen on kiinni ainoastaan poliittisesta tahdosta.
Nyt jos koskaan sitä luulisi löytyvän. Suomen hallitus on jo päättänyt lisätä määrärahoja
5,5 miljoonalla kansallispuistoille. Hallitusohjelmassa myös luvataan laajentaa
kansallispuistoverkostoa ja jatkaa Itämeren tehostettua vesiensuojelutyötä. 

Nyt on nostettava keskustelu ja poliittista painetta, että tämä selkeä ajansaatossa jäänyt
epäkohta saadaan pian korjattua. Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojelemisella on kiire,
ja tämän tulee olla listassa ensimmäisenä kun kansallispuistoverkoston laajenemista
käsitellään.