A-klinikka löi lapun luukulle Turvalassa, ja jatkossa lyhytaikaista katkaisua ja selviämisasemaa kaipaavat kyyditään taksilla Kouvolaan – jos kyytiin pääsevät. Kynnys palveluun hakeutumiseen tulee nousemaan merkittävästi ja sen aiheuttamia epäsuoria vaikutuksia odotetaan nyt pelonsekaisin tunnelmin. 

Koska paikallismedia ei ole asian etenemisestä juurikaan uutisoinut, on paikallaan kerrata miten kamppailu katkon puolesta eteni.

Kun tieto lakkauttamisesta saatiin tein aloitteen katkon ja selviämisaseman turvaamiseksi, jonka taakse asettui Kotkan valtuuston selkeä enemmistö. Asia etenee normaalin valmistelun mukaisesti vaikka tilanne on ollut akuutti ja valtuuston enemmistön tuki takana. Kun vastaus tähän joskus saadaan, se on jo myöhässä.


Kaupunginhallitus on se taho, joka solmii Kotkan osalta Kymsoten kanssa tehtävän palvelusopimuksen. Palvelusopimuksessa määritellään mm. millä laajuudella ja mitä palveluita kunnat rahoitusosuudellaan saavat. Tämä on vuoden ainoa kohta, jossa kotkalainen päättäjä sotepalveluistamme päättää. 


Esitimme hallituksessa asian palauttamista valmisteluun niin, että katkaisu ja selviämisasematoiminta säilyisi Kotkassa. Tämä olisi johtanut tavalla tai toisella palvelun säilymiseen. Valitettavasti esitys ei edennyt, vaikka hallituksessakin kaikki jakoivat huolen. Hallitus kuitenkin päätti pyytää hyvinvointilautakuntaa seuraamaan ensi vuonna miepä-palveluiden tilaa. Hallitus tyytyi siis pyytämään tilanteen seuraamista päätöksien sijaan. Tämä toki oli tyhjää parempi tulos. 


Moni palauttamista vastustanut perusteli kantaansa sillä, että asia kuuluu Kymsoten yhtymävaltuustolle. Kun yhtymävaltuuston kokouksessakin lopulta todettiin, että budjettitason muutoksia ei voi tehdä jäi Kymsotenkin ylimmälle päätöselimelle vain toivojan rooli. 


Vasemmistoliiton yhtymävaltuutettu Hyyryläinen sai sentään pontensa läpi jonka myötä yhtymävaltuusto yksimielisesti toivoo, että Kymsote selvittäisi katkaisuhoidon säilymisen mahdollisuuden. Toivossa on hyvä elää.


Tilanne on demokratian kannalta kestämätön. Katkon tueksi asettui kotkalaisten valtuutettujen enemmistö, mutta tämäkään ei lopulta riittänyt turvaamaan sen tulevaisuutta. 


Kymsoten taakse piiloutumisen on loputtava ja kuntapoliitikkojen alettava kantamaan vastuuta sote-palveluista. Vastuun kannamme me vaaleissa valitut päättäjät. 


A-klinikan yksikkö lakkautettiin, mutta lähitulevaisuus tulee osoittamaan että palveluntarve Kotkassa on todellinen ja palvelut täytyy palauttaa muodossa tai toisessa. 


Kun me kuntapäättäjät kaikessa viisaudessa päätimme perustaa Kymenlaaksoon sote-kuntayhtymän olivat perustelut vahvasti tämän takana. Sosiaali -ja terveyspalveluiden integraatio on ollut pitkään tunnustettu tavoitetila, ja sitä se on edelleen. Yhtenä syynä on ollut myös ratkaista seutua vaivannut lääkäripula - isompi työnantaja olisi houkuttelevampi lääkärin silmissä. Väitettiin. 


Sain pari kuukautta sitten huolestuneen yhteydenoton Kymsoten mielenterveys -ja päihdepalveluiden työntekijöiltä. He ottivat yhteyttä minuun valtuutettuna, koska eivät olleet saaneet huolilleen vastakaikua talon sisällä. Jo tämä viestii siitä, että kaikki ei ole organisaatiossa kunnossa. 


Työntekijöiden kirjeen huoli liittyi muutokseen, joka miepä-palveluiden siirtymisessä kuntayhtymälle on tehnyt palvelun laadulle. Vuosien aikana rakennetut hyvä käytänteet on pistetty uusiksi. Lähetteetöntä pääsyä hoitoon ei varsinaisesti enää ole. Akuuttityöryhmään pääsyä on vaikeutettu ja ympäri vuorokauden päivystävä Miekukaan ei ole entisensä. Moni potilas on jäänyt tyhjän päälle. Korona siirsi tärkeän henkilökohtaisen kohtaamisen puhelinsoittojen varaan - monen hoitosuhde on näin katkennut. Mielenterveyspuolella koronasulun todelliset vaikutukset tulemme havaitsemaan lähitulevaisuudessa ja sen tulema on synkkä. 


Mielenterveyspalveluissa palveluiden saatavuuden parantaminen ja matalampi kynnys ovat suoraa säästöä raskaista laitospalveluista. On hyvin huolestuttavaa, että käytäntöjen yhtenäistäminen Kymenlaaksossa on johtanut nimenomaan kynnystä korottaviin toimiin. 


Työntekijöiden isoin huoli liittyi kuitenkin siihen miten organisaatio yleensä toimii. Muutos on toki Kymsotessa vielä käynnissä, mutta sen ongelmat voi helposti johtaa sen hallituksen päätökseen ulkoistaa kolmen vuoden sopimuksella psykiatrian erikoislääkäripalvelut. Kilpailutuksen voitti neljällä miljoonalla eurolla Solutos Oy.


Päätöstä esiteltiin hallitukselle vetoamalla lääkäripulaan “vuosien yrittämisenkin” jälkeen. Tämä siitäkin huolimatta, että Kymsote oli sillä hetkellä toiminut vasta alle vuoden. Mihin katosi isomman työnantajan houkuttelevuus? Suuruden ekonomiakaan ei toimi jos ei laiteta paukkuja rekrytoimiseen.


Tilaajan näkökulmasta ulkoistus on helppo ratkaisu. Mutta käytännössä päätös on aiheuttanut vain ongelmia. Lääkäreiden vaihtuvuus ja organisaation sisällä olevat epäselvyydet jonka työyhteisön sisään tuotu yrityksen oma byroo aiheuttaa ovat todellisia ongelmia, joista työntekijät ovat huoliaan ilmaisseet. 


Palveluiden käyttäjänä ja päättäjänä haluaisin uskoa, että nyt vielä rakennusvaiheessa oleva kuntayhtymä olisi työntekijöitään kuunteleva työnantaja. Tämä usko on toistaiseksi mennyt. 


Sosiaali -ja terveyspalveluissa työtä ei voi johtaa toimistosta käsin vaan niiden ääntä kuullen, jotka sitä arvokasta työtä kentällä tekevät. Työntekijöitä tulisi vaientamisen sijaan rohkaista tuomaan ajatuksensa julki. Ylhäältä alaspäin kulkeva käskyttävä johtaminen ei toimi minkään tyyppisessä 2000-luvun organisaatiossa. 


Kymsoten on ryhdyttävä pian osoittamaan, että sitä kiinnostaa työntekijöiden, jäsenkuntien päättäjien, asukkaiden ja palvelunkäyttäjien näkökulmat.



Karhulan kehittäminen on käynnistynyt osayleiskaavan myötä. Osayleiskaavassa ratkaistaan Karhulan keskustan liikenteeseen ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä, joilla tehdään Karhulan alueesta houkuttelevampi palveluiden ja asumisen keskittymä. Alueen kehittämisen kannalta merkityksellistä on myös se kuinka ihmisvirrat saadaa ohjattua Karhulaan entistä paremmin. 


Kotkassa hallinnollinen keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Sinne on vuosien saatossa tehtyjen päätöksien myötävaikutuksella siirtynyt yhä enemmän ihmisille elintärkeitä palveluita, kun muualta palvelupisteitä on lakkautettu. 


Karhulassa ja sen eteläisissä kaupunginosissa asuu yhteensä 8007 (2019) kuntalaista, jotka muodostavat n. 15% Kotkan väestöstä. Varsinkin Suulisniemi-Sunila asuinalueen kehityskulku on ollut alavireinen. Yksi osasyy on alati heikentyneet julkisen liikenteen vuorot. Valtuuston palveluiden keskittämispäätökset mm. koulujen osalta on osittain ruokkinut kierrettä. 


Jos kulku näihin kaupunginosiin helpottuisi, voisi alueesta tulla merkittävä nouseva asuinpaikka. Sunilan, Popinniemen, Suulisniemen ja Tiutisen alueella on kaikki puitteet toimia houkuttelevana asuinalueena nuorille uudisasukkaille ja varsinkin lapsiperheille. 


Kun tarkastelee Kotkan aikaisempia päätöksiä edistää kulkemista keskustaan, on nostettava esille päätös rakentaa Norssalmen silta. SIllan valmistuminen vuonna 1985 teki Mussalosta ja Hirssaaresta nykyisen kaltaiset muuttovoittoiset asuinalueet. Aikajänteellä 1990-2019 Kotkansaaren lisäksi vain Mussalon alueella on väestömäärä kasvanut. Mussalossa muutos on ollut kaikkein kiivainta, ja siellä on myös Kotkan nuorin väestö. 


On kiistatonta, että kun kulku näille seuduille ei enää tapahtunut Langinkosken sillan kautta, on seuduille muodostunut elinvoimaiset asuinalueet. Norssalmen sillalla on myös merkitystä koko läntisen Kotkan joukkoliikenteen toimivuuden kannalta, sillä se muodostaa keskustojen ja asuinalueiden välille toimivan ja nopean lenkin.


Tämän perusteella voi olettaa, että sillalla Kotkansaarelta itään voi olla samat vaikutukset Karhulan alueelle, kuin Norssalmen sillalla oli läntiselle Kotkalle. Hietasen sataman ja toisaalta Sunilan tehtaan sijainti aiheuttaa haasteita toteuttamiselle. Selvitystyön tulos - oli sen lopputulema sillan kannalla tai ei - on arvokasta tietoa Kotkan tulevaisuuden kehittämisen osalta. 


Tämän johdosta Kotkan tulee käynnistää selvitystyö Kotkansaarelta itään suuntautuvien eri siltavaihtoehtojen kustannusten ja toteuttamisen osalta. Selvityksessä on arvioitava siltavaihtoehtojen hinnan tai toteuttamiskelpoisuuden lisäksi sen merkitystä Kotkan elinvoimaisuudelle. 


Selvitystyössä on otettava huomioon mm. seuraavat asiat: 

-eri vaihtoehtojen vaikutukset Hietasen satamalle ja laivaliikenteelle 

-julkisen liikenteen kehitys sillan myötä asukkaiden näkökulmasta

-vaikutukset matkustusaikoihin eri kulkuvälineillä

-vaikutusarviot elinkeinoelämän toimintaan

-onko kaavassa oleva varaus tunnelista Kantasatamasta Hallaan tarkoituksenmukaisin ja kustannnustehokkain keino yhteydelle Kotkansaarelta itään. 


Esitän, että Kotkasta itään suuntautuvan sillan linjausvaihtoehdot, kustannukset ja laajat hyödyt selvitetään. 


Kotkassa 17.8.2020



Joona Mielonen (vas.) 

kaupunginvaltuutettu



Ammattilaiskoripalloilija Linda Lehtoranta kirjoitti Kymen Sanomien mielipidepalstalle kohtelustaan, kun hän yritti päästä harjoittelemaan ammattiaan tyhjään koripallosaliin. Lehtorannalta evättiin salissa harjoittelu koronarajoituksiin vedoten. Hän ihmetteli tekstissään miksi viereinen kuntosali on kuitenkin vapaassa käytössä, mutta tyhjässä koripallosalissa ei saa yksittäinen henkilö harjoitella. Asia synnytti oikeutetusti Kotkalle valtakunnan tasolla negatiivista julkisuutta.

Liikuntatilojen koronalinjauksien toimeenpano on aiheuttanut muiltakin osin ihmetystä.
Edustusurheilulle salit aukesivat, mutta toisten osalta niitä on noudatettu tarkemmin kuin toisten.
Olen saanut yhteydenottoja useammalta taholta, että yhdenvertaisuus on ollut hukassa. 

Liikuntatoimenjohtaja Mattila vastasi ihmetykseeni linjauksesta, jonka myötä paljastuikin,
että kyse on yleisestä kaupungin linjauksesta ennemmin kuin koronan aiheuttamasta rajoituksesta.
Kotkassa liikuntapaikkoja saa käyttää vain salivuoroja hakemalla ja paikalliseen seuraan kuulumalla.
Tämä siinäkin tapauksessa, jossa liikuntapaikka huutaa tyhjyyttään. 

Ongelma on siis Kotkan kaupungin suhtautuminen liikuntaan yleensä. Liikuntapalveluihin suhtaudutaan
kuin tilapalveluyritykseen, jossa kuntalainen on kuin tilaa vuokraava yritys. Näin ei tulisi olla.
Kuntalainen maksaa jo jokaisesta liikuntatilasta joka vuosi veroina. 

Mielestäni kuntalaisten rahoilla ylläpidetyt liikuntasalit tulee olla vapaassa käytössä silloin, kun niitä ei
ole erikseen varattu jollekin toiselle. Ei ole kenenkään etu pitää tiloja tyhjillään. Toisaalta on koko
Kotkan etu, että kuntalaisten omaehtoista liikkumista tuetaan ja se mahdollistetaan olit sitten
ammattikoripalloilija tai tavallinen arkiliikkuja. 

90-luvulla lapsuudessani käveltiin liikuntapaikalle, lainattiin sieltä jalkapallo, keihäs, kiekko tai
pituushyppyyn mitta ja urheiltiin. Nyt vuonna 2020 mahdollisuus kokeilla ja liikkua vapaasti vaatii
urheiluseuraan liittymistä sekä kalliita kausi -ja vakuutusmaksuja. 

Liikuntaharrastamisen kokeileminen ei ole käytännössä mahdollista. Siksi tarvitaan ajattelutavan
muutos: liikuntapaikat on lähtökohtaisesti vapautettava kuntalaisten käyttöön ja urheilupaikkojen
palvelua tulee laajentaa perustamalla niiden yhteyteen urheiluvälinelainaamoja. Sähköiset
järjestelmät mahdollistaisivat valvotun välinevuokraamisen helposti, ilman henkilökuntaa. Vapaa
käyttö ja vuokraus voi tarkoittaa myös pienen käyttömaksun perimistä. 

Kotkan strategian palvelulupauksen mukaan Kotka kehittää kaikenikäisten kotkalaisten
liikuntamahdollisuuksia. Olisi täysin strategian mukaista luoda oma vapaan liikkumisen-konsepti,
jossa kuntalaisten käytössä on täyden palvelun liikuntapaikkoja vapaasti heidän käytössään. 


Kun Itäisen Suomenlahden kansallispuisto perustettiin vuonna 1982, se oli ensimmäisiä
saaristojen luonnonsuojelualueita. Itäinen Suomenlahti ja sen saaristo on palvellut
luonnonrauhaa kaipaavia kansalaisia ja siellä kävi vuonna 2019 yli 17 000 kävijää.

Jos otetaan huomioon, kuinka riskialttiilla alueella kansallispuisto sijaitsee Suomenlahden
pussinperällä miljoonakaupunki Pietarin sekä suurten öljykuljetuksia vetävien satamien
solmukohdassa, on merkillistä että merellisistä kansallispuistoista vain itäisen Suomenlahden
kansallispuiston vesialueet on vielä suojelematta. Ongelma nostettiin toimittaja Ville Vanhalan
(Kysa 5.10.2019) toimesta esille viime syksynä, eikä se herättänyt liiemmin keskustelua.

Suojelemista kohtaan on turha kokea epäilyä - käytännössä se tarkoittaa jo inventoitujen
monimuotoisuuden kannalta herkkien vesialueiden suunnitelmallista hoitoa. Tämä
suojelupäätöksessä olisikin se tärkein näkökulma. Suomen viidestä merellisestä
kansallispuistosta vain neljällä on hoidon ja käytön suunnitelma. 

Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojeleminen on kiinni ainoastaan poliittisesta tahdosta.
Nyt jos koskaan sitä luulisi löytyvän. Suomen hallitus on jo päättänyt lisätä määrärahoja
5,5 miljoonalla kansallispuistoille. Hallitusohjelmassa myös luvataan laajentaa
kansallispuistoverkostoa ja jatkaa Itämeren tehostettua vesiensuojelutyötä. 

Nyt on nostettava keskustelu ja poliittista painetta, että tämä selkeä ajansaatossa jäänyt
epäkohta saadaan pian korjattua. Itäisen Suomenlahden vesialueiden suojelemisella on kiire,
ja tämän tulee olla listassa ensimmäisenä kun kansallispuistoverkoston laajenemista
käsitellään.