maanantai 26. marraskuuta 2012

Demokratiaryhmä pohtimaan Kotkan demokratian kehittämistä

Kuntavaalien matala äänestysprosentti kertoo mielestäni yleisestä pettymyksestä vaikuttamista kohtaan. On huolestuttavaa, että kuntavaaleissa äänestämisellä ei koeta olevan juurikaan vaikutusta ympäröiviin asioihimme. Toreilla puheet olivat saman suuntaiset: "emmiä aio äänestää ku ei siel kuitenkaa tapahu mitää muutost". 
Muutosta kuitenkin tapahtui. Suurimmat puolueet menettivät yhteensä 5 paikkaa, samalla kun Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan. On kabinettipolitiikasta nyt kiinni kunnioitetaanko vaalituloksen viestiä. 
Mielestäni uuden valtuuston on nyt osoitettava, että se on huolissaan matalasta äänestysinnosta ja haluaa kehittää kotkalaista demokratiaa.
Uusien valtuutettujen joukosta tulisi muodostaa puoluerajat ylittävä työryhmä, jonka tehtävänä olisi pohtia ja esittää kantansa aktiivisen demokratian lisäämisestä vaalien välillä. Se voisi pohtia mm. sähköisten vaikuttamiskeinojen lisäämistä, kuntalaisten kuulemisen parantamista, kansanäänestyksiä ja ottaa myös kantaa paljon puhuttuun pormestarimalliin. Se esittelisi pohdintansa ja toimenpideohjelmansa valtuustolle, joka asiasta lopulta päättäisi. Vastaavanlainen työryhmä toimii jo mm. Helsingissä. Lopputuloksesta riippumatta, työryhmän perustaminen olisi jo ele kuntalaiselle, että päättäjät ovat kiinnostuneita heistä. Eikä vain joka neljäs vuosi vaalipullia tarjoillessa. 

tiistai 13. marraskuuta 2012

Kallista mutta heikkolaatuista


Talvivaaran, Olkiluoto 3:n ja monen muun viimeaikaisen rakennushankkeen voi kiteyttää sanoilla ’kallista mutta heikkolaatuista’ . Esimerkkejä löytyy myös kuntatasolla mm. Kotkan lyseon miljoonarempasta, jonka päätyttyä on jo koulun sisäilmassa ehditty havaita ongelmia: tiloja on laitettu käyttökieltoon ja henkilökuntaa sairastunut. Yleinen ongelma tuntuu olevan myös urakoiden hintojen kohoaminen. Olkiluoto 3:n urakan hinta-arvio on noussut jo 3,2 miljardista 4,7 miljardiin, eikä työ ole vieläkään valmistunut. Kotkassa Langinkosken koulun remontin hinta nousi muutamalla miljoonalla myös sen jälkeen kun urakka oli saanut päättäjien siunauksen. Miksei urakalle osata antaa oikeaa hintaa heti alussa? Kun julkisen talouden tilit näyttävät miinusta, ei miljoonien hinnannousuja pitäisi hyväksyä.

Mielestäni ongelma piilee mm. kilpailutuksessa. Ei osata arvioida kokonaistaloudellista etua, eikä vaatia tarpeeksi laatua. Surullisen kuuluisa Kotkan pyykinpesujupakka taannoin oli osoitus tästä, kun kaupungin pyykit päätettiin ulkoistaa Viroon. Kotkalaista elinkeinoa ja työllisyyttä tukeva ratkaisu olisi katsoa paikallisuus eduksi kilpailutuksessa. Yritys joka maksaa veronsa ja työllistää Kotkassa, on kokonaistaloudellisesti varmasti edullisempi kaupungille. Jokainen yritys olisi tietenkin vapaa muuttamaan kirjansa Kotkaan ja maksamaan tänne veronsa voittaakseen hintakilpailun!

Yrityksille materiaalit ja työ maksavat lähtökohtaisesti saman verran, jos ne noudattavat suomalaisia sääntöjä ja sopimuksia. Miten toinen yritys saa silloin esitettyä samasta urakasta paljon pienemmän hinnan? Hintakilpailu saattaa johtaa siihen, että urakan voittamiseksi lasketaan kustannukset alakanttiin. Kun urakka alkaa, nostetaan hintaa tai vastaavasti lasketaan laatua. Olen kuullut useita esimerkkejä siitä, kuinka työmailla rahan loppuessa, tehdään halpoja ja peitteleviä ratkaisuja. Mm. Aittakorven seurakunnan kosteusongelmat kuitattiin maalaamalla vauriot piiloon. Nyt talon lattioita koristaa ämpärit. Näen ongelmana urakoitsijan takuuajan, joka on vain 2 vuotta. Se johtaa siihen, että voittaakseen hintakilpailun tehdään vain kaksi vuotta kestäviä halpoja ratkaisuja. Kilpailutuksessa tulisi jo määritellä takuuaika paljon pidemmälle.

Jos vapaa kilpailu rakentamisessa johtaa tällä tavalla julkisen sektorin menojen nousuun voidaan kysyä, olisiko järkevintä hoitaa rakentaminen kunnan omana työnä? Kaupungin oman rakennusyhtiön kautta takaisimme sen, että urakan hinta vastaa todellisuutta, ja pystyisimme paremmin valvomaan tuloksia. Näin verorahat menisi urakoissa tehokkaammin rakentamiseen, eikä yksityisille voitontavoittelijoille. Lopultahan kuitenkin huonosta laadusta syntyvät kustannukset maksaa veronmaksaja. 

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Karhula, Kymi ja Kotka itsenäisiksi?

Jos karhulalaiset saisivat päättää, ei Karhulasta katoasi palveluita. Karhulaa kehitettäisiin aivan uudella innolla, ja rahat kohdentuisi juuri oikeisiin kohteisiin. Sama koskee muita alueita.
Kuntaliitoksista on vaiettu Kotkassa. Asian puolesta rummuttavia ei juurikaan löydy - ei ihme. Se mikä liitoksissa on mennyt pieleen on demokratian puute. Valmistelu vaiheessa kuntalaisia ei olla kuunneltu, sillä päätöksenteko on valunut uusien massiivisten kuntien keskustoihin jättäen syrjäseudut näivettymään.
Mielestäni Kotkassa voitaisiin hallitusvallan hinku yhdistää kuntia kääntää demokratian voitoksi! Kannatan kuntauudistusta vain, jos samalla pystymme lisäämään rutkasti lähidemokratiaa. 
Voisimme harkita ajavamme aktiivisesti esim. Pyhtäästä ja Kotkasta muodostuvaa Suur-Kotkaa, jonka päätösvaltaan jäisi kuntien talouksia heikentäviä isoja menoeriä kuten erikoissairaanhoito. Julkinen liikenne voitaisiin ottaa suurkunnan haltuun palvelemaan uuden alueen asukkaita. Työntekijät toimisivat suurkunnan alaisuudessa - virkamiehistöä ei tarvitsisi juurikaan lisätä.
Suurkunnan muodostaisi n. 20 000 ihmisen lähikunnat, jotka päättäisivät asioistaan entisten kuntien tapaan. Päätökset lähikouluista, terveyspalveluista, kaavoituksesta yms - tapahtuisi näiden lähikuntien luottamusmiesten kautta. Uuden suurkunnan muodostaisi näin ollen esim. Kotkan, Karhulan, Kymin ja Pyhtään lähikunnat. 
Tämä voisi ratkaista rahoitusongelmat julkisen terveyden puolella. Samalla se lisäisi yksittäisen asukkaan mahdollisuutta vaikuttaa ympäröiviin asioihinsa! Mutta muistetaan, että oli kuntauudistus kuinka pätevä tahansa, tätäkään asiaa ei tule tehdä pakolla, kuntalaisia kuulematta. Sillä tulee olla kannatusta sekä Kotkassa että mahdollisissa meihin liittyvissä kunnissa. Näin isoa päätöstä ei voida tehdä yhtä huolimattomasti kuin taannoista kouluverkkoselvitystä. 

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Puolueilla vähän konkretiaa Kotkan talouden tasapainottamiseksi?


Kymen Sanomien politiikan toimittaja Eija Anttila laittoi kotkalaisille puolueille kyselyä, kuinka pahasti alijäämäinen talous saadaan kuntoon. Sain mahdollisuuden vastata Kotkan Vasemmistoliiton puolesta.

"Tässä vastaukseni.

Nämä eivät ole välttämättä puolueen mielipiteitä. Enkä kyennyt ilmaisemaan itseäni napakasti. Miljoonamääräisesti menoleikkauksita on todella vaikea laittaa. Kysymys on arvovalinnoista kun säästetään. Tarvitaan puolueiden välistä yhteistyötä niiden kanssa, joiden kanssa jaetaan samat arvot. :)

- Alijäämää pitää hoitaa vaikeina aikoina panostamalla tulevaan ei palveluita karsimalla. Maksamme edelleen 90-luvun laman virheistä. Vältetään samat virheet. Uusien yritysten, työpaikkojen ja varsinkin lapsiperheiden houkutteleminen Kotkaan on tärkeää. Yritykset houkutellaan alueelle Kotkan hyvällä logistisella sijainnilla ja esim. tarjoamalla huokealla tiloja kaupungin tyhjillään lojuvista kiinteistöistä. Pääkaupunkiseudun lapsiperheet tänne houkuttelee Kotkan vehreys, halvat asunnot, lähikoulut ja piakkoin valmistuva moottoritie. Venäläiset turistit saadaan parhaiten ja halvimmalla houkuteltua markkinoimalla Kotkan loistavaa historiaa venäläisenä linnoituskaupunkina. Kotkan kaltainen kaupunki ei tarvitse uusia keinotekoisia turistikohteita!   

-Alijäämä Kotkalla ei tule olemaan 28 miljoonaa euroa, sillä tämän vuoden puolella kaupunki tulee myymään vielä lisää omaisuuttaan. Kotka voisi helpottaa tilannettaan myymällä Kymenlaakson Sähkön osakkeita.  Mielestäni alijäämää pitää kattaa kuitenkin veroa nostamalla. Prosentin korotus 20,5:een toisi jo 8,2 miljoonan euron lisätulot kaupungin kassaan.  

- Lisäksi tulevaisuudessa pysyviä säästöjä saadaan varmasti, kun keväällä hätäisesti hyväksytty kouluverkkoselvitys otetaan uudelleen käsittelyyn. Tilastokeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan kaupungin koululaisten määrän odotetaan kasvavan, toisin kuin palvelujohtaja Haapasen esittämässä selvityksessä. Uudelleen arvioinnilla voidaan vielä vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa ei jouduta rakentamaan lisää niitä kuuluisia seiniä. Tämänkaltaisia isoja päätöksiä ei voida jatkossa tehdä kiireellä.  

- Keskussairaalan peruskorjaus on toteutettava huonoista ajoista huolimatta. Mahdollinen terveyskeskusten keskittämisestä aiheutuva laajennus on laitettava jäihin. Kolme terveysasemaa on säilytettävä osana palveluverkkoa. Hyväkuntoisten rakennusten hylkääminen ja uusien neliöiden rakentaminen kyseenalaisten säästöjen varjolla on heikossa taloustilanteessa vastuutonta.

- Kaupungin hallinnossa voidaan säästää keskittämällä toimipisteitä, ja myymällä osa tyhjäksi jäävistä kiinteistöistä. Näiden toimipisteiden hajanaisuus ei ole kuntalaisen kannalta kovinkaan merkityksellistä, toisin kuin esim. koulujen. Suuri osa näistä sijaitsee hajautettuna Kotkansaaren alueella, jossa välimatkat eivät ole edes pitkiä.

-Kaupungin toiminnan on lähivuosina keskityttävä olennaisiin, sen perustehtäviin, jotta alijäämä saadaan katettua. Konsernin avustettavien yhtiöiden vuotuisista tuista voidaan heikkoina aikoina leikata. Heikkoina aikoina kaupunki voi tukea uutta yrittäjyyttä esimerkiksi tarjoamalla toimitiloja ja kaavoittamalla teollisuusalueita. Puhtaan rahan syöttäminen, ei ole heikossa tilanteessa kannattavaa.

- Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on Kotkassa ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki voisi ottaa aktiivisemman roolin heidän työllistämisessään esim. kunnan rakennushankkeisiin. Kotka maksaa esim. tänä vuonna 3,4 miljoonaa euroa sakkoja kun ei saa käytettyä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettuja rahoja. "


Näin Eija Anttila tiivisti kirjoittamani: 

"Kokoomus jouduttaisi kouluverkkopäätöksen toteuttamista, vasemmistoliitto repisi sen uudelleen auki."

Huomiotta on jätetty kokonaan syy, miksi mielestäni selvitys on otettava uudelleen käsittelyyn, ja että se aiheuttaa säästöjä. Toimittaja ei halunnut tätä noteerata.  

"Vasemmistoliiton Joona Mielonen jäädyttäisi keskussairaalan laajennuksen. Kaupungin hallinnon toimipisteitä voitaisiin keskittää tyhjiin kiinteistöihin. Kotka-konserni voisi myös leikata avustuksiaan tytäryhtiöilleen."

Huomiotta jäi keskussairaalan perukorjaus, ja syy miksi vain juuri laajennus pitää jäädyttää. Avustuksien leikkaaminen oli laajentunut Anttilan kirjoittamana koskemaan myös kaikkia tytäryhtiöitä, vaikka pointti oli avustettavien yhtiöiden tuen leikkaaminen ( kuten Kymi Sinfonietta tai Maretarium ). 

Eniten jäi harmittamaan se, että vastauksessa ei noteerattu pitkäaikaistyöttömiin liittyvää kohtaa, joka Kotkan osalta on elintärkeää. Kotkan pitää mielestäni yhdistää investointejaan ja velvoitettaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä. 

Kirjoituksen isoin huomio meni talouden asiantuntijoiden mielipiteisiin ja kauhukuviin. Peloteltiin, että jos ei yhteistä tahtoa toteuttaa (puolueettomien?) asiantuntijoiden ehdotuksia, mennään huonompaan suuntaan. Visioitiin Kotkasta uutta logistiikan ja Venäjän kaupan edelläkävijää.

Muutenkin jutun punainen lanka tuntuu olevan ennalta päätetty. Miksi Anttila kirjoittaa ingressissään että puolueilla on vähän konkreettisia keinoja talouden tasapainottamiseen, mutta on samalla jättänyt ehdotuksia pois teksistään? Puolueiden vastauksista olisi varmasti löytynyt enemmän yhtäläisyyksiä ja konkretiaa.


perjantai 5. lokakuuta 2012

Ruotsinsalmen raunioista turisteille ihmeteltävää!

Kotka hamuaa venäläisten turistien rahoja. Venäläiset ovatkin Kotkassa käyvistä turisteista selkeä enemmistö. On aivan oikea analyysi, että venäläiset turistit tuovat ostovoimaa alueelle, ja ovat paikallisille kauppiaille elintärkeitä. Cursorin arvion mukaan keskimäärin yksi päiväturisti jättää Kotkaan 170 euroa. Torille parkkeeratut turistibussit ovat siis hyvä asia kotkalaisille yrityksille.

Kotkassa turismia on hoidettu kuitenkin mielestäni holtittomasti. Turisteja on houkuteltu tänne nousukauden aikana investoimalla miljoonia esim. Maretariumiin ja Vellamoon. Jatkossa visioidaan yksityisellä rahalla rakennettavaa kylpylähotellia, ja myös kasinosta haaveiltiin. En usko, että miljoonien investoinnit uusien turistikohteiden rakentamiseen ovat kaupungille suoraan hyödyksi. Talouden ollessa pahasti alijäämäinen ei uusiin miljoonien turistikohteisiin ole varaa.

Miksi kaupunki ei nostaisi esille omaa historiaansa venäläisten rakentamana linnoituskaupunkina? Venäläisethän saapuvat Suomeen shoppailun lisäksi katsomaan myös tsaarinajan jäänteitä. Redutit, Fort Elisabet, Kukouri ja Kyminlinna odottavat vain turisteja luokseen. Puhumattakaan Meriniemessä vuoren huipulla jöpöttävästä majakan rauniosta, josta kirkkaalla säällä näkee Suursaareen asti!

Voisimme luoda Kyminlinnasta kohtuullisen pienellä investoinnilla Ruotsinsalmen linnoituskaupunkimuseon, jossa ohessa voisi olla muutakin pienimuotoista yritys -ja kulttuuritoimintaa. Nyt paikalla toimii jo Kyminlinnan kesäteatteri. E18 tien valmistuessa Kyminlinna on paraatipaikalla venäläisiä turisteja ajatellen. Siellä historia voitaisiin koota yhteen, ja turisteille voisi järjestää opaskierroksia Kotkan alueella vielä olemassaoleviin linnoituksien raunioihin. Typistettynä riittäisi, jos linnoitusta markkinoitaisiin turisteille suunnatuilla opaskartoilla.

Ainakin Kyminlinnan rakennusten kunnostusten vaatimat kulut selvitettävä. Jos tahtoa on riittävästi, pystyisi Kotka varmasti samalla hoitamaan myös velvoitettaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä osallistuttamalla heitä hankkeeseen. Tänä vuonna Kotka maksaa sakkoja tämän velvoitteen rikkomisesta jopa 3,4 miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa se on liikaa.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kotkan demokratia remonttia vailla

Kotkalaisen kuntapolitiikan seuraaminen on varmasti tuonut lisää harmaita hiuksia itse kullekin. Epäreilut palkankorotukset ovat olleet kohuista härskeimpiä, jotka ovat rikkoneet jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Keväällä hyväksytty kouluverkkoselvityskin ennätti jo todistaa itsensä totaaliseksi epäonnistumiseksi. Kouluja puolustavan kansanliikkeen osoittamat epäkohdat selvityksessä tuotiin päätöksentekijöille monta kertaa ilmi, mutta liian harva heistä lotkautti korvaansa. Mikä ihme täällä oikein mättää?

On selvää, että ongelmat liittyvät demokratiaan. Päätöksentekijät käyttävät selkänojanaan konsultteja ja virkamiehiä, joiden puolueettomuudesta ei ole taetta. Kotkassakin tehdyt kalliit selvitykset ovat pelkkää politiikkaa. Valtuutettujen on tietenkin luotettava heille virallisesti osoitettuja faktoja, mutta kuka enää kuuntelee valtuutuksen antajia – eli kuntalaisia? Homma on vinksallaan, jos valtuutetun tehtävä on uskotella kuntalaisia konsulttien mielipiteiden taakse, eikä toisinpäin.

Mikä sitten avuksi? Ensinnäkin on selvitettävä kuinka virkamiesten ja kaupunginjohtajan toimintaa voisi valvoa tarkemmin. Ainakin kaupunginjohtajan tulisi nauttia kuntalaisten luottamusta. Luottamus tulisi mitata vähintään vaalien alla. Se onko kyseessä pormestarimalli tai kyläpäällikkömalli, on aivan sama. Tärkeintä on, että demokratia ulottuisi Kotkassa myös ylimpään johtoon.

Ruohonjuuritasolla kuntalaisten kuulemista on lisättävä reilusti. Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kuntansa asioihin myös vaalien välissä. Kouluverkkoselvityksen tiimoilta järjestettiin kyllä keskustelutilaisuus kirjastolla. Harmillista, että tilaisuus pidettiin vasta kun kaupunginhallitus oli jo päätöksensä tehnyt. Kuntalaisia ja asioihin vihkiytyneitä tahoja on kuultava aina asioiden valmisteluvaiheessa. Pahitteeksi ei olisi, jos vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jo ennen lautakuntakäsittelyä, jolloin todellinen vuorovaikutus olisi mahdollista.

Lisäksi nykypäivänä ei olisi vaikeaa hoitaa kuulemisia myös verkossa. Kuntalaisten vaikuttamista tukemaan voisi perustaa vuorovaikutusportaalin verkkoon, jossa kaupungin päätökset ja esitykset olisi helposti saatavilla. Tätä kautta voisi seurata mm. valtuustonkokouksia suorana nettilähetyksenä. Investointina tällainen ei maksaisi varmasti vuosittain Pehkosen palkankorotusta enempää.

Demokratia perustuu kansalaisen luottamukseen päättäjiä kohtaan. Myös epämiellyttävät päätökset niellään helpommin, kun niillä on asukkaiden enemmistön tuki takana. Kotkan demokratia on kuin 70-luvulla rakennettu tasakattoinen homekoulu – remonttia vailla. Remontteja meillä piisaakin monella sektorilla. Jokaisen kuntavaaliehdokkaan tulisi mielestäni sitoutua kehittämään Kotkaa demokraattisempaan suuntaan!

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Olen taaksepäin kuikuilija!

Suurin osa kotkalaisen kunnallispolitiikan harha-askelista on tapahtunut, koska kuntalaisia ei ole kuultu tai kuunneltu riittävästi. Pienen ihmisen äänen puolesta taistelevat ovat virkamiesten ja valtaapitävien mielestä vain populisteja ja pisteiden keräilijöitä, jotka katsovat muka taaksepäin. Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole kilpailua tai peliä, vaan kuntalaisten enemmistön tahdon toteuttamista. Mielestäni juuri nykyinen politiikka Kotkassa perustuu vanhanaikaiseen tapaan johtaa ja 'näin on ennenkin tehty'-asenteeseen. Taaksepäin kuikuilu ei ole kannattavaa - paitsi jos kuikuilee tarpeeksi kauas!
Kotka kokee ehkä suurinta mullistusta historiassaan sitten 1870-luvun, jolloin teollisuus alkoi rantautua Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille. Olemme tyytyväisinä voineet vain seurata sivusta, kun hyvinvointi ympärillämme on kasvanut. 2000-luvulle asti meidän ei tarvinnut juurikaan miettiä: mitä huomenna?
Hävetköön se taaksepäin kuikuilija, joka suuntaa katseensa aikaan, jolloin huomisen varalle ei pitänyt tehdä hätäsuunnitelmia. Mutta paljon huonommin menee sillä, joka on valmis luopumaan taistelematta saavutetusta ja kaivaa hautakuoppaa jo ennen lääkärin diagnoosia.
Siksi ehdotan, että katsotaankin oikein ronskisti sinne menneisyyteen! Haetaan uudelleen sitä rohkeaa asenneta, jota löytyi tämän kaupungin pioneereista. Eivät ajat silloinkaan olleet ruusuisia, mutta yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden aatteen hengessä, näille kallioille nousi elämää.
Kotkan tulee ottaa agendalleen uusien ideoiden tukemisen. Tämän ei tarkoita välttämättä rahallista tukemista, vaan esimerkiksi tyhjillään lojuvien kiinteistöjensä hyötykäyttäminen ja tarjoaminen idearikkaille yrittäjille. Tukeminen voi olla muutakin kuin taloudellista. Kotkasta löytyy monta esimerkkiä, kuinka kaupunki on nimenomaan nihkeän kiinteistöpolitiikkansa takia kuihduttanut toimintaa. On aika kääntää tämä kelkka!

perjantai 31. elokuuta 2012

Huonoa argumentointia hyvinvointipuiston puolesta

Kylläpä on ollut surkeaa tämä keskustelu hyvinvointipuistosta ja terveyskeskuksien  keskittämisestä. Vilkkaimmin ovat lehtien palstatilaa täyttäneet keskittämistä kannattavat tahot, kuten demarit ja Kymen Sanomien toimittaja Eija Anttila. Heidän kirjoituksensa ovat kuitenkin keskittyneet lähinnä keskittämisprosessia kritisoineiden arvostelemiseen, ei oman asiansa puolustamiseen.

Keskityskriittiset ovat automaattisesti populisteja ja pisteiden keräilijöitä – sillä ei kai kukaan voi muuten tätä kyseistä muutosta vastustaa.Tässä tapauksessa Kotkassa taitaakin olla ainakin kymmenentuhatta populistia. Hyvä niin. Kiireellä kyhättyihin esityksiin tulee aina suhtautua varauksella. Toinen käynnissä oleva katastrofin aineksia sisältävä projekti, kouluverkkoselvitys, on jo osoittanut kuinka ’ei rahaa seiniin vaan opetukseen’ mantrasta jäi jälkeen vain ’rahaa seiniin’. Selvityksiin voi ynnätä “ilmaisen” lisäsiiven helposti, ilman että kukaan huomaa tai ainakaan reagoi hetkellä kun asiasta päätetään. Jotta kotkalaisten peruspalvelut eivät vaarannu keskustelun tulisi keskittyä itse asiaan, ilman leimakirveiden heiluttelua. Keskitystä kannattavien tulisi kirjoituksissaan vastata kysymykseen, miten yksi luukku parantaa palvelua? Onko varma, että saan kaupungin ainoasta terveyskeskuksesta nykyistä nopeammin palvelua ja pääsen jatkotutkimuksiinkin suit-sait-sukkelaan? Minä en tiedä. Kotkaa johdetaan mielestäni liikaa kabineteista ja sen työntekijöiden mielipiteitä ei kuunnella riittävästi. Peruspalveluista käytävään keskusteluunkin kaivattaisiin enemmän mielipiteitä niiltä, jotka asiasta eniten tietävät eli siis alalla työskenteleviltä - sairaanhoitajista ylilääkäreihin.He näkevät omin silmin kuinka asiat käytännössä toimivat, he asioivat päivittäin palveluita tarvitsevien kuntalaisten kanssa. Näitä työntekijöitä kuuntelemalla julkinen keskustelukin toivottavasti saadaan oikeille urille.