perjantai 11. marraskuuta 2016

Kotkan nykyinen talouslinja ei toimi


Ensivuoden talousarvio osoittaa, että Kotkan kokoomusjohtoinen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Jos se toimisi – eikö talouden pitäisi olla jo raiteillaan?
Toisin kuin on annettu ymmärtää tämä valtuusto ei ole ollut toimeeton – valitettavasti. Kaikki virkamiesten esitykset on junnottu valtuustossa läpi. Vasemmistoliitto on lähes yksin edustanut nykylinjan vaihtoehtoa.
Valtuuston enemmistö on tähän asti kaikkien taloustieteen lainalaisuuksien vastaisesti laman keskellä leikannut vanhuksilta, vammaisilta, työllisyyden hoidosta ja suhteellisesti eniten lapsilta ja opetuksesta.
Jos nykysuunnitelman mukaan toimitaan, on esimerkiksi kouluista vähennetty lapsilta kahdessa vuodessa n. 100 aikuista syksyyn 2017 mennessä. Tähän on laskettu mukaan mm. koulupsyykkarien toimien lopettaminen sekä koulunkäynninohjaajien ja resurssiopettajien vähentäminen. Mikä on tämän ns säästön todellinen hinta tulevaisuudessa?
Lama-Kotka on myös pitänyt investointimäärärahansa matalana ja samalla lykännyt elintärkeitä elvyttäviä ja ylläpitäviä kiinteistöremontteja. Arvioiden mukaan 20 miljoonaa vuodessa vaativat perusparannusmäärärahat on pidetty 5 miljoonassa, kaikkien varoitusten vastaisesti.
Ei ole ihme että sisäilmaongelmat vain kasvavat, kun kiinteistöistä ei kyetä pitämään huolta. Vaikutukset välinpitämättömyydestä ovat olleet raskaita. Ihmisten elinikäisiä sairastumisia ei voi painaa villaisella.
Lamassa korjausvelan kasvattaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tavallinen velka. Korjausvelan taittaminen taas vähentää mm. sisäilmaongelmia tulevaisuudessa ja samalla lisää työllisyyttä.
Tämän faktan valossa on järkyttävää, että Kotka aikoo ilman ainuttakaan järjellistä syytä aloittaa velkakannan taittamisen ensi vuonna. Eiköhän laiteta sen sijaan koulut, päiväkodit ja terveysasemat kuntoon. Niiden käyttäjät ja henkilökunta ovat sen ansainneet.
Vasemmisto on edellisinä vuosina ehdottanut vaihtoehtobudjetissaan kevyttä 0,25 % korotusta satsatakseen palveluihin ja työllisyyteen. Näin saadaan lopulta menojen kasvu kuriin ja velkakin taittumaan. Veronkorotus ei ole meille itseisarvo, vaan keino ylläpitää laadukkaita hyvinvoinnin kautta säästöjä tuovia palveluita.  
Nyt putkinäköinen ajattelu ja palveluleikkaukset näkyvät budjetissa kasvaneena pahoinvointina ja menoina ja valtuusto on pakkokorotuksen edessä.
Vasemmistoliitto tulee myös tänä vuonna esittämään uudistavan vaihtoehtobudjettinsa. Se vaatii rohkeutta hylätä vanhat käytännössä nyt toimimattomiksi todetut opit ja siirtyä kestävään ihmislähtöiseen talouden hoitoon.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Kotkaan tarvitaan asunnottomien hätämajoitustilat

Huomenna vietetään myös täällä Kotkassa Asunnottomien yötä. Kotkassa on lähes sata asunnotonta ihmistä. Suuri osa asunnottomista majoittuu sukulaistensa tai ystäviensä luona, mutta myös Kotkassa osa asunnottomista joutuu majoittumaan ulkosalla. Asunnottomien jäätymiskuolemat talvella ovat myös Kotkassa todellisuutta.

Kotkassa ei tällä hetkellä ole varsinaista hätämajoitustilaa, joka majoittaisi matalalla kynnyksellä kriisin koittaessa. Pelastusarmeijan Hovinsaarella ylläpitämä asuntola lakkautettiin vuosia sitten. Usein asunnottomuus tulee niin äkillisesti, että yhteiskunnan turvaverkot eivät ehdi järjestämään kattoa ihmisen pään päälle.

Koska suomalaiset sääolosuhteet ovat ankarat, tulee lämpimän yöpymistilan saamisen olla jokaisen ihmisen perusoikeus. Muu suhtautuminen asiaan on heitteillejätön hyväksymistä.

Tästä vakavasta puutteesta johtuen Kotkaan tulisi perustaa hätämajoitustila. Sen voisi perustaa yhteistyössä asunnottomuuden parissa toimivien järjestöjen kanssa ja sitä varten voisi hyvin hakea hankerahaa.

Sopivien tilojen löytäminen hätämajoitukseen ei ole Kotkassa ongelma. Meillä on runsaasti tyhjillään lojuvia kaupungin ylläpitämiä kiinteistöjä, jotka kaipaavat remonttia ja toimintaa ympärilleen. Yksi vaihtoehto voisi olla vanha kaupunginsairaala, joka kaipaa kipeästi uutta toimintaa ja kunnostusta. Tilojen kunnostaminen vähentäisi kaupungin korjausvelkaa ja työllistäisi remontointi vaiheessa.

Hanke ratkaisisi merkittävän ongelman Kotkassa, mutta sillä olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Se myös vapauttaisi huomattavan määrän poliisien resursseja, joilla on kädet täynnä hätämajoitusta tarvitsevien majoittamisessa.

Talousvaikutuksista riippumatta on tämän aloitteen perimmäinen ajatus varmistaa ettei ketään jätettäisi enää jatkossa Kotkassa ulos säiden armoille.

Olen jättämässä huomenna YK:n syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisena päivänä valtuustoaloitteen, jotta Kotka ryhtyisi toimiin hätämajoitustilan perustamiseksi.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Säännölliset sisäilmatutkimukset Kotkan kiinteistöihin

Korkeakosken koulun tilanne nousi mediassa viime viikolla isosti esille. YLEn uutisointi läpimädästä koulusta levisi sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan ongelmat on tiedetty 10 vuotta, mutta vasta kun oppilaat ovat alkaneet saada oireita on ongelmiin reagoitu. Tapaus ei ole Kotkassa valitettavasti ensimmäinen.

Viimeisin koulun kuntotutkimus on tehty vuonna 2011 kouluverkkoselvityksen yhteydessä. Kuntoselvityksessä sisäilmaongelmia ei ole mainittu, muita rakennuksen kuntoon liittyviä epäkohtia löytyy kuitenkin listattuna paljon. Tällöin rakennus on päätetty kunnostaa vuonna 2016. Hanketta on kuitenkin lykätty eteenpäin. Vipinää hankesuunnitteluun tuli viime syksynä, vasta kun lisääntyneistä oireista johtuen rakennuksen sisäilmaongelmat paljastuivat. Nyt asia on päätöksenteon rattaissa onneksi pyörähtänyt eteenpäin ja uuden koulun on tarkoitus valmistua 2019.

Korkeakosken koulun tapaus paljastaa, että Kotkassa ei vieläkään oteta riittävällä vakavuudella sisäilmaongelmia. Syy ei ole niinkään suoranaisesti kenenkään piittaamattomuus vaan se, että nykyisellään sisäilmaongelmat havaitaan vasta kun ilmenee jo runsaasti oireilua.  

Jotta voimme ottaa tilanteen haltuun ja havaita ongelmat jo ennen sairastumisia, tarvitsemme säännöllisiä sisäilmatutkimuksia. Tutkimuksia ei tule kohdistaa vain kiinteistöihin joissa oireilua on jo havaittu, vaan myös ns. terveisiin rakennuksiin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä itseasiassa esitti tätä kaikkien julkisten kiinteistöjen osalta jo vuoden 2015 talousarvioon. Se perustui kaupungin terveystarkastajan meille valtuutetuille antamaan esitykseen ratkaisuksi tilanteeseen. Toivotaan, että seuraavassa talousarviokokouksessa esityksemme saa riittävästi kannatusta.

Julkisten kiinteistöjen säännölliset sisäilmatutkimukset ratkaisevat ongelman lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin ongelma piilee kaupungin pienissä peruskorjausmäärärahoissa, joita on vuosi vuodelta pienennetty vaikka tarve koko ajan kasvaa. Määräraha on pudonnut muutamassa vuodessa 8 miljoonasta 5 miljoonaan. Todellinen tarve lähentelee 20 miljoonaa.

Kotka kasvattaa tietoisesti kalliiksi tulevaa korjausvelkaansa pitääkseen velkaantumisen kurissa. Se on nurinkurista, sillä näin matalan korkotason aikaan infraan sijoitettu euro välttämättömiin korjaustöihin maksaa itsensä takaisin. Korjausvelkaantuminen sen sijaan johtaa vain korjausvelan määrän jatkuvaan kasvamiseen ja uhkaa ihmisten terveyttä lisääntyneiden sisäilmaongelmien takia. Tähän meillä ei ole varaa.

Meillä päättäjillä on avaimet ongelman ratkaisuun käsissämme. Otetaan vihdoin jo liian monen ihmisen terveyden ja elämän pilanneet sisäilmaongelmat tosissamme!

tiistai 31. toukokuuta 2016

Valtuuston enemmistö syyllinen iltapäivähoitopaikkojen ongelmiin

Kotka rankaisee lapsiperheitään jättämällä arvonnan kautta eka -ja tokaluokkalaisia lapsia ilman iltapäivähoitopaikkaa. Järkytyksen aiheutti tieto, että perheiden yksilöllinen arjen tilanne ei ratkaise, vaan arpa. Kotkalaisen äidin kirjoitus ja huoli on levinnyt kulovalkean lailla, ja poliittista tahtoa iltapäivähoitopaikkojen jakoperusteiden muuttamiseksi on jo onneksi löytynyt.

Tein valtuustokysymyksen asiasta, ja vastaus paljasti todellisen ongelman. Hakeneista 450:sta vain 33 lasta jäi ilman hoitopaikkaa. Ulosjääneet todellakin arvottiin. Sanovat että arpa on kaikkein tasavertaisin. Mielestäni näin pienen joukon jättäminen arpaonnensa varaan ei ole tasavertaisuutta nähnytkään. Tasavertaista olisi sen sijaan tarjota iltapäivähoitopaikka kaikille ekaluokkalaisille. Pieni hoitopaikkaa vaille jääneiden porukka viestii, että jokaiselle kyllä pystytään tarjoamaan iltapäivähoitopaikka jos tahtoa löytyy.

Ongelma on vanhentuneiden jakoperusteiden lisäksi valtuuston viime syksyn päätös, joka pudotti koulunkäynninohjaajien määrää rajusti. Sekä koordinaattori Anu Neuvonen että opetustoimenjohtaja Juha Henriksson vastauksessaan viittaa ohjaajien määrän pudottamiseen syynä ongelmiin.
Valtuuston enemmistö voi katsoa peiliin päätöksen osalta, joka jo näin pienessä ajassa on tuonut ongelmia. Suurin lasku päätöksestä tullaan näkemään syrjäytymisen määrän kasvuna ja oppimistulosten romahtamisena.

Valtuuston vastuuta lisää myös se, että kaupungin ammattilaiset, eli työntekijät vetosivat ennen päätöstä – että Kotka nostaisi vakituisten ohjaajiensa määrän 100:n. Vasemmistoliitto teki ammattilaisten huolen pohjalta esityksen, jonka taakse eivät muut ryhmät tulleet. Ongelmien syntymisestä ei voi tiedon puutetta syyttää.

Lapsiperheiden palveluiden kautta on turha markkinoida Kotkaa uusille veronmaksajille, jos palveluiden käytännön toteutus on näin levällään. Kotkan on lopetettava lapsipalveluvihamielinen politiikkansa ja laitettava palvelunsa kuntoon. Se on parasta markkinointia kotikunnallemme.

Tässä ihan vain muistutuksena äänestäjille lista valtuustoryhmistä, jotka olivat vähentämässä koulunkäynninohjaajien määrää. Äänestäneiden nimet tulevat julki myöhemmin.

KOK-RKP
SDP
VIHR
PS
KD
KESK.





sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kotkan Vasemmistoliitto: Opiskelevien ja työssäkäyvien vanhempien ekaluokkalaisilla lapsilla oltava oikeus iltapäivähoitoon

Kotkan vasemmistoliitto vaatii kaupunkia korjaamaan välittömästi iltapäivähoitopaikkojen jakoperusteitaan oikeudenmukaisemmaksi. Jakoperusteissa paljastui epäkohta, kun vuorotyötä tekevä yh-äiti kirjoitti asiasta Kymen Sanomiin. Sen mukaan työssäkäyvän huoltajan ekaluokkalainen lapsi voi jäädä huonolla arpaonnella ilman iltapäivähoitoa. Vasemmistoliitto on tekemässä asiasta valtuustokysymystä ja aloitetta.

Laki iltapäivätoiminnasta antaa kunnalle mahdollisuuden päättää itse missä laajuudessa sitä tarjotaan. Valintaperusteissa korostetaan yhdenvertaisuutta. Lapsen kannalta yhdenvertaista olisi, että jokaisella ekaluokkalaisella olisi oikeus koulun jälkeen aikuisen läsnäoloon. Työskenteleviä ja opiskelevia vanhempia ei tule rangaista elämäntilanteestaan.

Vasemmistoliiton mielestä jokaiselle kotkalaiselle ekaluokkalaiselle tulisi taata paikka iltapäivähoidossa. Vähintään muutosta tarvitaan jakoperusteissa, joka asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Jakoperusteissa tulisi ottaa mallia mm. Joensuun ja Keravan malleista. Molemmissa kaupungeissa iltapäivätoimintaa tarjotaan ensisijaisesti kaikille työssäkäyvien vanhempien ekaluokkalaisille lapsille.

Vasemmistoliitto muistuttaa, että iltapäivätoiminnan henkilöresurssipula on valtuuston enemmistön aiheuttama. Valtuusto päätti viime talousarviokokouksessa vähentää usealla kymmenellä koulunkäynninohjaajia. Vasemmistoliiton esitys ohjaajien määrän vakiinnuttamisesta 100:n ei saanut kannatusta. Tämän päätöksen seuraukset alkavat näkyä jo nyt. Hinta lappu on tulevaisuudessa monikymmenkertainen.

Tulevaisuuden kunnat kilpailevat niistä veronmaksajista, jotka valitsevat asuinpaikkansa palveluiden toimivuuden perusteella. Kotkan on turha tehdä markkinointia lapsiperheille, jos käytäntö on retuperällä ja työssäkäyvien lapsiperheiden arjesta tehdään Kotkassa mahdotonta.

Kotkan tulee muuttaa jakoperusteensa välittömästi, jotta ensi syksynä koulutiensä aloittavien työssäkäyvien vanhempien lapset saadaan iltapäivähoitoon. Vasemmistoliitto haastaa mukaan aloitteeseensa kaikki valtuustoryhmät.



tiistai 29. maaliskuuta 2016

Jo riittää opetuksen näivettäminen Kotkassa - Karhulan lukio säilytettävä

Saimme tiistaina valtuuston tiedonannossa esitelmän ehdotuksesta Kotkan lukioiden yhdistämiseksi ja siirtämiseksi Kotkansaarelle. Jälleen. Olemme Kotkassa jo tottuneet saamaan aiemmin alas ammuttuja lakkautusideoita uudelleen pöydälle - yllätyksettömän menestyksekkäin tuloksin. 

Valtuutetuille tuotiin silmien eteen kolme vaihtoehtoa. Yksi esittää jatkamista nykyisellään, kaksi tavalla tai toisella Karhulan lukion lopettamista. Todelliset vaihtoehdot kuitenkin puuttuvat.

Ensimmäinen muutosehdotus esittää lukioiden yhdistämistä ja yhteistyön lisäämistä EKAMI:n kanssa. Jälkimmäinen koko paletin siirtämistä EKAMI:lle.  Lukioiden siirtäminen kuntayhtymälle voi olla opetuksen kannalta hyvä ajatus ja säästöjä tuova, mutta se ei poissulje mitenkään Karhulan lukion säilymistä. 

Kumpikin vaihtoehto kaipaisi rinnalle tarkastelua, jossa vain lukioiden hallinto olisi yhdistetty – lukion toimipisteen jäädessä edelleen Karhulaan. Sitä perustelisi myös se, että Kotkansaarelle keskitettäessä joutuisi uusi suurlukio kuitenkin hajauttamaan toimintaansa ja etsimään lisätiloja. Miksi siis tilakikkailu?

Ehkä vastaus löytyy esityksen perusteluista, jossa nykytilanteen heikkoudeksi ja kummankin lakkautuksen puoltavaksi tekijäksi on nostettu se, että ”lukion kiinteistö Karhulassa tarvittaisiin kokonaan perusopetuksen käyttöön”. Eikö Kotkassa juuri ole lakkautettu peruskouluja tyhjien neliöiden ja ylimääräisten seinien takia Koivulassa, Jäppilässä ja viimeeksi Tiutisessa?

Kuntien sosiaali -ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntiin kuntien vetovoimaa ja houkuttelevuutta tullaan tulevaisuudessa mittaamaan vain ja ainoastaan sillä, kuinka se hoitaa sille jäävät palvelut - lasten päivähoidon ja peruskoulut.

Tämän faktan valossa onkin huolestuttavaa seurata, että tasapainotamme taloutta sen ainoan tulevaisuuden vetovoimatekijän kustannuksella.
Olemme jo poistaneet koulupsyykkarit, vähentäneet koulunkäynninohjaajia useilla kymmenillä, leikanneet tunnit minimiin ja lakkauttaneet kolme koulua. Kuka vielä miettii syitä koululakkautuksia perusteluina käytettäviin laskeviin lapsiennusteisiin ja muuttotappioihin.


Kotkalla on nyt viimeinen hetki kääntää suuntaansa. Valtuuston on yhdessä tuumin sitouduttava laittamaan koululeikkauksen jäihin ja ryhdyttävä sitä vastoin kehittämään ja lisäämään koulutukseen käytettäviä resursseja. On luotava uutta ja pyrittävä erikoistumaan. Näivettämällä ja lakkauttamalla se ei onnistu. 

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Tarkkuutta kuntouttavan työtoiminnan kanssa!

Kotkan kaupunginhallitus on tuomassa toistamiseen valtuustoon Kuntien Sosiaalitekniikka Oy nimisen ylikunnallisen yrityksen perustamista. Taustalla on ratkaisun löytäminen tärkeään ongelmaan – vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja sen kuuluisan Kela-sakon vähentäminen.

Tammikuun valtuuston kokouksen listalta yhtiön perustaminen poistettiin osakasepäselvyyksien johdosta juuri ennen käsittelyä. Toin jo tällöin esille myös paljon suuremman syyn olla hyväksymättä yhtiötä nykyisillä suunnitelmilla sekä puheessani että suoraan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

Yritys pohjaa toimintansa palkkatuettuun työhön sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Palkkatuetussa työssä työntekijälle maksetaan normien mukainen palkka, josta TE-keskukset maksavat tietyn osan. Palkkatuettu työ on eettisesti kestävä ja tehokas tapa työllistää.

Kuntouttavassa työtoiminnassa palkkaa maksetaan vain 9 euroa päivältä muiden tukien päälle. Työtoiminnasta kieltäytyminen johtaa työttömyyskorvauksen menetykseen, ja joutumista toimeentulotuelle. Lisärangaistuksena toimeentuloa pienennetään 20 prosenttia. Jatkuva kieltäytyminen johtaa 40 prosentin leikkaukseen.

Ymmärrettävistä syistä laki kuntouttavasta työtoiminnasta on tiukka. Yhdeksän euron päiväpalkalla pakkotyöhön palkkaaminen kela-sakon pienentämiseksi on suuri houkutus. Työtoiminnassa olevaa ei lain mukaan saa mm. palkkatyön korvaamiseen tai vakituisen henkilökunnan tuuraamiseen. Se ei saa vääristää kilpailua ja sen on oltava työkyvyttömän viimesijainen toimenpide.

Olen kuullut esimerkkejä myös Kotkasta, kuinka kuntoutettavaa on käytetty tuuraamisessa – jopa sosiaalitoimiston luukulla. Nämä tapaukset tulee selvittää perusteellisesti, jotta varmistetaan että pelisäännöt ovat varmasti kaikilla selvillä.  

Laissa on määritelty myös tarkasti ketkä kuntouttavaa työtoimintaa voivat järjestää. Lain mukaan vain kunta voi toimia järjestäjänä hoitamalla tehtävän itse tai sopimalla siitä toisen kunnan, säätiön, rekisteröidyn yhdistyksen, valtion viraston tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Osakeyhtiö ei saa lain mukaan siis järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.


Kuntien Sosiaalitekniikka Oy:n perustaminen voi lain mukaan tapahtua vain poistamalla kuntouttava työtoiminta kokonaan sen toiminnasta tai hylkäämällä osakeyhtiömuoto ja perustaa kuntayhtymä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 

Kotkan on jatkossa oltava tarkempi kuinka kuntouttavaa työtoimintaa käyttää.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Itäinen rantarata ratkaisu Helsingin asuntopulaan

Samaan aikaan, kun kabineteissa visioidaan Suomenlahden alittavaa tunnelia Tallinnaan, odottaa Suomen rataverkko edelleen laajentumista pääkaupunkiseudulta itään. Kun itäisen rantaradan rakentamisen tsaarinaikainen vasta-argumentti on ollut vanhentunut jo toista vuosisataa, on perusteet sen rakentamiselle ajankohtaisempia kuin koskaan. 

Helsingin Sanomat uutisoi pääkaupunkiseudun huutavasta asuntopulasta. Sen mukaan seudulle tulisi rakentaa tulevaisuudessa jopa 14 000 asuntoa vuodessa. Kiihtyvästä kaupungistumisesta johtuvan asuntopulan epäillään muodostuvan jopa koko valtakunnan talouskasvun "tulpaksi".

Helsinki ja koko Suomi tarvitsee itäistä rantarataa helpottamaan pääkaupunkiseudun asuntopulaa. Itä on luonnollinen kasvusuunta Helsingin työssäkäyntialueelle, johon rantaradan rakentaminen olisi omiaan. Idästä löytyy valmiit puitteet asutuskeskuksien laajentamisille niin Porvoosta, Loviisasta, Kotkasta kuin Haminastakin. 

Asuntotarjontakin esim. Kotkassa on kohdillaan. Kotkassa keskusta-asunnon neliöhinta on 1100 - 1500 euroa. Jo nyt yhä useammat Helsingissä työskentelevät muuttavat halvan asumisen perässä Kotkaan. Tämän kehityksen tukeminen on yksi ilmiselvä ratkaisu pääkaupungin asuntopulaan. Kehitystä tukee parhaiten nopean raideyhteyden rakentaminen. 


Pääkaupunkiseudun asuntopula on koko valtakunnan ongelma, johon valtiolla on mahdollisuus vastata iskemällä useampi kärpänen yhdellä iskulla. Rantarata-investoinnilla olisi myös suuri elvyttävä vaikutus talouteen. Se myös auttaisi rakennemuutoksen runtelemaa kaakonkulmaa nousemaan uudelleen jaloilleen. 

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Kotkan tunnepohjainen suhtautuminen velkaan tulee kalliiksi

Suomessa velka on ohjannut talouskeskustelua ja siitä on onnistuttu luomaan ”kipeisiin päätöksiin” johtava keppihevonen. Media on osaltaan luonut kuvaa julkisen talouden velkaantumisesta yhtenä ja samana ilmiönä kuin kotitalouksissa. Velkapelosta on onnistuttu tekemään merkittävä vaaliteema.

Kotkan tämän hetkinen valtuusto päätti kautensa alussa strategiassaan pysäyttää lisävelkaantumisen. Velkaan siis suhtaudutaan koko vaalikautta ohjaavassa asiakirjassa muusta taloudesta irrallaan olevana ongelmana, eikä talouden hoidon välineenä.

Kuntaliiton Jari Vaine toteaa Kymen Sanomien (17.1.2016) jutussa, että ”kunnalliset investoinnit ovat usein sellaisia, jotka tukevat aluetta eli ylläpitävät kasvua ja työllisyyttä”. Se mikä julkiselle sektorille on velkaa, päätyy järkevien investointien kautta lopulta alueen yrityksillle ja työntekijöiden palkkoihin. Työntekijöiden palkatkaan eivät jää laakereilleen lepäämään vaan päätyvät erilaisten palveluiden ja tavaroiden ostoihin. Suuri osa julkisen sektorin ottamasta velasta päätyy verotuloina takaisin. Tämän kaiken lisäarvona kunta on investoinnillaan esim. peruskorjannut koulun tai vaikka rakentanut tien.

Julkisen sektorin velka ei ole siis yksiselitteisesti paha asia. Velkaantuminen on ongelma, jos on kyse ns. syömävelasta, jolloin vuosikate on ennen poistoja negatiivinen. Kotkan vuosikate on vuoden 2012 sukelluksen jälkeen ollut ylijäämäinen. Kotkalla ei ole yhtään järkiperustaista syytä karttaa lisävelkaantumista investointeihin.

Kotka on velkaantumisen pelossaan laiminlyönyt väistämättömiä ja välttämättömiä peruskorjauksia. Jätämme mieluummin koulut ja päiväkodit korjaamatta ja laiminlyömme niiden kunnostusta. Otamme mieluummin moninkertaisesti kalliimpaa korjausvelkaa ja sysäämme ongelmat tulevaisuuteen.

Peruskorjausmäärärahat putoavat vuosi vuodelta ja ovat kaukana siitä mitä niiden pitäisi olla.
Vuoden 2015 talousarviobumaskassa todetaan näin : ”liian alhainen investointitaso saattaa aiheuttaa peruskorjausten siirtyessä riskin henkilöstölle ja johtaa hallitsemattomaan väistötilojen käyttöön. Investointien määrän pieneneminen v. 2013 (9,47 M€) ja v.2014 (n. 7,8 M€) johtaa korjausvelan kasvuun ja vaara rakennusten sulkemiseen sisäilmaongelmien takia kasvaa.”

Tänä vuonna peruskorjausmääräraha on enää 4,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarviossa vuosittaisen peruskorjaustarpeen arvioidaan olevan 22 miljoonaa. Peruskorjauksien laiminlyöminen on johtanut kiinteistöjen rapistumiseen ja mm. sisäilmaongelmiin, ja niistä johtuviin sairauspoissaoloihin ja terveysongelmiin.

Palataanpa velkaantumiseen. Onko tarkoituksenmukaista hoitaa taloutta velkaantumisen vastainen kamppailu edellä, kun se mitä Kotka kipeästi kaipaa on investointeja ja työtä, sekä toisaalta satsauksia rakennuskantaansa?  

Ei.


Uudistamalla ajattelutapaamme velkaantumiseen lyömme kolme kärpästä yhdellä iskulla. Pidämme huolen, että lapsemme ja heidän eteensä tärkeää työtä tekevät saavat työskennellä terveissä rakennuksissa, ennaltaehkäisemme sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä ja luomme työtä ja sitä kautta elinvoimaa alueellemme. Kaikki voittavat. Kotka voittaa.