tiistai 29. elokuuta 2017

Miksi 93 kotkalaisen aloitteesta ei haluta kuulla?

Kaupunginhallitus käsitteli 28.8 kokouksessaan tekemääni aloitetta kuntalaisalotteiden tuomisesta välittömästi lautakuntiin tiedoksi. Edellisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti palauttaa aloitteen uudelleen valmisteluun evästämällä valmistelua aloiteprosessien ohjeiden tarpeellisuudesta. 

Aloitteeni tarkoitus oli luoda rakenne, jolla joka vuosi kaikki tehdyt aloitteet päätyisivät luottamushenkilöiden tietoon, jolloin päättäjillä olisi mahdollisuus ottaa koppia ja edistää kuntalaisten esittämiä ajatuksia. Nyt kuntalaisten ideoiden eteneminen on täysin viranhaltijan käsissä. 

Maanantain kokouksessa aloitteeseeni vastattiin seuraavasti:  

Hallintoyksikössä on kesäkuussa 2017 valmisteltu hallinto- ja kehittämispäällikön toimesta ohjeistus kirjaajille kuntalaisaloitteiden kirjaamiseen ja käsittelyyn. Kaupunginhallituksen yllä mainitun asian palauttamista koskevan päätöksen jälkeen ko. sisäistä ohjeistusta on vielä syytä tarkentaa siten, että kaikki saapuneet kuntalaisaloitteet toimitetaan heti niiden saavuttua myös kansliapäällikön tietoon. Kansliapäällikkö on yhteydessä asian valmistelusta vastaavaan viranomaiseen ja varmistaa aloitteen käsittelyn etenemisen.

Hallintosäännön 17 luvun 3 §:n mukaan aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Asiaa valmisteleva viranomainen ottaa yhteyttä kuntalaisaloitteen tekijään määräajassa. 

Kun aloite on käsitelty loppuun, asianomainen viranomainen ilmoittaa aloitteen tekijälle hallintosäännön mukaisesti, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. Viranomaisen vastaus kirjataan asianhallintajärjestelmään ja lähetetään tiedoksi myös asianomaisen toimielimen sihteerille, joka laatii koontipykälän käsitellyistä kuntalaisaloitteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä toimielimelle.

Kansliapäällikön vastauksessa vain tyydytään kertaamaan miten nykyinen järjestelmä käytännössä toimii. Tein esityksen uudelleen valmistelusta niin, että jatkossa aloitteet tulevat tietoon toimielimiin, sai kannatusta mutta lopulta kannattajat vetäytyivät. 

He ymmärsivät viimeisen kappaleen niin, että aloitteet tulisivat jo nykyisin lautakunnille tietoon. He eivät huomioineet, että viimeisessä kappaleessa puhutaan vain niistä aloitteista jotka on käsitelty loppuun. Ongelma on, että vain osa kuntalaisten aloitteista käsitellään loppuun. Ja loppuunkäsitelty aloite tulee nykyisessäkin järjestelmässä vähintään viranhaltijoiden päätöksissä esiin. 

Pyysin kaupungin kirjaamolta kaikki tehdyt kuntalaisaloitteet 10 vuoden ajalta. Ohessa lueteltu kuinka moneen aloitteeseen on ylipäänsä annettu vastaus. 

Vuosi
Vastattu
Vastaamatta
Yhteensä
2007
1
-
1
2008
-
-
-
2009
11
20
31
2010
8
19
27
2011
17
21
38*
2012
7
14
21
2013
5
11
16
2014
-
-
-
2015
-
2
2**
2016
2
5
7**
2017
-
1
1
Yhteensä
51
93
144

*pitää sisällään 11 hidastetöyssyaloitetta vuonna 2011, joista 3:n on vastattu.
**Listauksessa ei ole huomioitu kuntalaisaloite.fi-sivuston kautta ns. nimikeräyksessä olevia alotteita.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin viranhaltijoiden pöydällä on 10 vuoden ajalta kerääntynyt 93 kuntalaisaloitetta, jotka pölyttyvät viranhaltijoiden pöytälaatikoissa. Näihin alotteisiin ei ole annettu mitään vastausta. Useassa näistä aloitteen tekijälle ei ole edes ilmoitettu kuka viranhaltija asiaa käsittelee tai että aloite on ylipäänsä vastaanotettu. 

Kuntalain henki on selvä. Se vaatii kuntalaisten alotteita tietoon luottamushenkilöille, jotta päättäjät olisivat tietoisia missä asioissa kuntalaiset ovat olleet aloitteellisia ja jotta päättäjät voisivat kenties edistää hyviä ideoita joita alotteiden joukossa on. 

Olen varma että selvästi laskusuhdannetta kärsivät kuntalaisaloitejärjestelmä kokisi uuden nousun, jos kaupungin päättäjät ja viranomaiset antaisivat aloitteille niiden ansaitseman arvon. En ymmärrä, enkä käsitä, miksi kukaan päättäjistä yleensä vastustaa ajatusta saada kerran vuodessa tietoon kuntalaisten tekemät aloitteet. 

Tulen jatkamaan omilla sivuillani asiasta tiedottamista, tuon kuntalaisten alotteita julkisuuteen kunnes asiaan saadaan Kotkassa muutos. 


perjantai 25. elokuuta 2017

Laput pois silmiltä ja kiire pois sähkömiljoona-valmistelussa

Kotkalla on harvinainen tilanne edessään, kun sen päättäjät pohtivat kuumeisesti kuinka KSOY:n osakemyynnistä saadut 70,2 miljoonaa euroa tulisi käyttää. Myydessään osakkeet, kaupunki tappoi samalla muutamia miljoonia vuosittain tuottavan lypsylehmän. Siksi kaupunginjohto onkin aivan oikein ottanut tavoitteekseen investoida rahat niin, että investointi poikisi käyttötalouteen tuon osinkomenetyksen tuottaman vajeen. Investointien ei tulisi olla vain lisätuloja tuottavia, vaan myös säästöjä tuottavat investoinnit tulee ottaa huomioon.

Haluan kuitenkin ilmaista huoleni tavasta, jolla sähkömiljoonien käyttöä tällä hetkellä valmistellaan ja johdetaan. Olen myös tuonut asiaa esille kaupunginhallituksessa.

Ottamatta vielä kantaa varsinaisiin ideoihin, en pidä demokraattisena tapaa, jolla pieni muutaman johtavan päättäjän ja virkamiehen piiri on ajanut eteenpäin omia ideoitaan käyttää miljoonat. Julkisuudessa näistä on eniten ollut esillä Kantasatamaan suunniteltu 20 miljoonan tapahtuma-areena.

Sen sijaan, että käyttäisimme aikaa, tietoa ja harkintaa ideoiden kartoittamiseksi on taustalla tehty hartiavoimin työtä yksittäisen idean edistämiseksi teettämällä sitä tukevia selvityksiä. Liekö sattumaa, että vastaava idea on pyörinyt aivan kohta eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan tarjottimella jo toistakymmentä vuotta?

On kummallista, että tapahtuma-areenaa viedään eteenpäin irrallisesti kokonaisuudesta ja sen edistämiselle halutaan periaatteellisena pidettävä jatkovalmistelupäätös jo maanantaina. Sanoi asiaa ajavat mitä tahansa, tulee valmistelupäätös nostamaan merkittävästi kynnystä päättäjille löytää rohkeutta kritisoida hanketta myöhemmin.

Sähkömiljoonien investoimista tulisi käsitellä ja valmistella kokonaisuutena. Ja tätä kokonaisuutta on vietävä eteenpäin vain joukkoistamalla ajatustyö ja ottamalla laajasti ideoita huomioon päätöksien pohjaksi. Kotkan tulisi esimerkiksi pyytää kaikilta hallintokunniltaan ideat sellaisista investoinneista, jotka pienentäisivät käyttötalousmenoja. Sen tulisi myös sitouttaa valtuustoryhmät jo varhaisessa vaiheessa valmisteluun.


Kuntalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää että pöydällä on useita vaihtoehtoja rahojen investoimiselle ja kansalaiskeskustelulle annetaan mahdollisuus. Kotkalla ei ole nyt varaa ottaa tehdä hätiköityjä päätöksiä.