maanantai 9. tammikuuta 2017

Puolustushankinnoista työtä ja verotuloja Suomeen


Suomi on tekemässä lähivuosina massiivisia puolustushankintoja lähivuosina. Tarve on todellinen. Nykykalusto on nimittäin tullut tiensä päähän. Tarvetta on neljän aluksen verran merivoimissa, jonka arvioitu hinta olisi 1,2 miljardia euroa. Puolueiden välillä tuntuu olevan yksimielisyys siitä, että hankinnat ovat välttämättömät. Määrästä ja siitä, mistä hankinnat tehdään vielä keskustellaan. Siksi hävittäjähankinnan hintahaarukka onkin suuri ja sen arvio on n. 7 – 10 miljardia euroa.

Rahoitus on herättänyt keskustelua. Sipilä on väläyttänyt ylimääräistä puolustusveroa tai puolustusobligaatioiden liikkeelle laittoa. Vapaaehtoista obligaatioilla kerättävää lisärahoitusta vastaan en keksi argumenttejä, mutta perusteita itsenäisyyspäivän vuoksi kerättävälle puolustusverolle ei ole. Suoraan sanottuna tapa käyttää suomalaisten isänmaallisuutta ja juhlavuotta hyväksi sotakaluston hankintaan ei todellakaan kuulosta hyvältä. Lastensairaalalle valtio ei keksinyt omaa veroa juhlavuodeksi.

Sen sijaan hankinnan kohdalla tärkeintä on miettiä tarkkaan mistä hankinnat ostetaan ja kuka tekee työt? Yhteensä yli 10 miljardin hankkeilla Suomessa toteutettuna olisi merkittävä taloutta elvyttävä vaikutus. Hankinnan kautta valuisi rahaa paikallisille yrityksille ja työntekijöiden palkkoihin miljarditolkulla. Se saattaisi synnyttää jopa pysyvää työtä ja uutta osaamista maahan. Ainakin Jas Gripenin valmistajat ovat ilmaisseet mahdollisuudesta tuoda työt Suomeen.

Populistisen puolustusveron sijaan meidän tulisi ennemmin pitää huoli, että hankinnoista syntyvä työ tehdään pääasiassa Suomessa. Näin ne toisivat verotuloina mittavan osuuden takaisin valtion kassaan. Siinä olisi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi oikea veto. Tuoda tämän mittavan puolustushankinnan avulla työtä ja verotuloja lama-Suomeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti