perjantai 15. marraskuuta 2013

Kiinteistöyhtiö on myös taloudellisesti surkea idea



Mediassa ensi vuoden talousarviokokouksesta uutisoitiin lähinnä sen päätöksestä leikata Tiutisen koulun verran teatterin toiminta-avustuksesta. On korjattava, että kukaan valtuutettu ei lopulta joutunut salissa äänestämään Tiutisen ja teatterin leikkaamisen välillä. Kumpainenkin sai oman kohtansa. On myös todettava, että vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksessä löytyi käyttötaloudesta rahat teatterille sekä kummallekin kyläkoululle ensi vuodelle. Leikkausesityksemme kohdistuivat jo valmiiksi mittaviin tutkimus –ja kehitysrahoihin ja mm. johdon hankerahoihin. Lisäksi teimme esityksen valtuuston tuplakokouspalkkioista luopumisesta moraalisena eleenä. Ylityöpalkkioihin on jo tässä vaiheessa vuotta uponnut 41 000 euroa. Varjobudjettimme ylijäämä oli 50 000 euroa enemmän plussanpuolella kuin hallituksen esityksessä. Tämä osoittaa, että politiikka ei ole vaihtoehdottomuutta vaan arvovalintoja. 

Median nostaman ”näyttelijät vs. lapset” vastakkainasettelun sijaan, mielestäni merkitsevin kokouksen päätös liittyi kuitenkin kiinteistöyhtiöön. Valtuustohan ei ole vielä käsitellyt kiinteistöyhtiötä, mutta talousarvioesityksen lähtökohta ensivuodelle oli kuitenkin sen perustaminen. Näin ollen talousarviosta uupui kokonaan mm. Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen. Sekä vasemmistoliitto että perussuomalaiset tekivät omat esityksensä Karhuvuoren rahoittamisesta omasta taseesta, mutta valtuusto päätti toisin. Yhtiöstä siis periaatteessa päätettiin käsittelemättä itse yhtiötä. Päätös yhtiöstä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tuoda käsittelyyn ennen talousarviokäsittelyä. 

Ongelma kiinteistöyhtiön perustamisessa on ensisijaisesti periaatteellinen. Sitä kautta rakennettujen kiinteistöjen hallinta siirtyy kunnan avoimuuden piiristä osakeyhtiölain salassapitovelvollisuuksien taakse. Vaikka yhtiön hallitukseen valittaisiin poliittista johtoa, on sen jäsen ensisijassa yhtiön leivissä ja rikosoikeudellisesti velvollinen pitämään suunsa supussa tietyissä yhtiötä koskevissa asioissa.  Kunta voi toki olla halutessaan aktiivinen omistaja mutta on selvää, että demokraattiset vaikutusmahdollisuudet heikkenevät.
Kiinteistöyhtiön on tarkoitus rakentaa kiinteistöt velalla, jotka kaupunki takaa. Velanhoitokulut voivat olla jopa korkeammat kuin kunnalla. Myös korkokulut tulevat olemaan huomattavasti korkeammat, kun rahoitus joudutaan hoitamaan pelkästään velkarahalla. 

Merkittävin yhtiön taloudellisuuteen liittyvä tieto saatiin tiistaina valtuutettu Luumilta (sd.). Hän oli mallikkaasti selvittänyt Opetus –ja kulttuuriministeriöstä, että tulevan kiinteistöyhtiön rakennushankkeisiin ei ole mahdollista saada valtiolta tukea pennin hyörylää. Kotka näyttäisi siis menettävän yhtiöittämisessä päätösvallan lisäksi puhdasta rahaa, ajamalla itsensä ulos valtion tuettavien joukosta. Viime kädessä kaupungin 100 prosenttisesti omistaman yhtiön ongelmat tulevat valumaan kuntataseeseen. 

Kiinteistöyhtiö ei siis ole mikään taloudellinen pakko. Tällaista on väitetty paikallislehtien pääkirjoituksissa ja kannanotoissa ilman pitäviä argumentteja. Omasta taseesta rahoituksen hakeminen urakoille ei vaikuta edes niihin kuuluisiin kriisikuntakriteereihin. Ei vaikka ne rakennettaisiin rahoittamalla osaksi kunnan taseeseen otetulla velalla. Velkakriteeri on paukkinut Kotkassa jo aikapäivää sitten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti