Demokratian rakenteet elävät. Kansalaisaloitteet netissä mm. tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ovat keränneet satoja tuhansia virallisia allekirjoituksia ja herättäneet ihmisiä jonkin asian puolesta. Samanaikaisesti monessa kaupungissa mietitään keinoja kuinka päätöksentekoa saataisiin jalkautettua kuntalaisten pariin.

Helsingissä mennään lujaa. Siellä kokeilut osallistavasta budjetoinnista on jo aloitettu. Tämän hankkeen myötä helsinkiläiset kirjaston käyttäjät saavat itse päättää workshop-henkisissä tilaisuuksissa kuinka kirjaston budjetti käytetään. Nyt tänä vuonna Helsingissä aloitetaan kymmenessä eri kaupunginosassa pilottihankkeet suoran demokratian kokeilusta. Pilotissa luodaan alueille mahdollisuuksia kansanäänestyksille, lisätään sähköistä vuorovaikutusta, parannetaan poliittisten järjestöjen toimintaedellytyksiä, parannetaan mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden valmisteluun, tuetaan nuorten omaehtoisia hankkeita ja järjestetään asukkaiden kuulemisia palvelupaneeleiden kautta. 

Skeptikko voisi sanoa, että kyllähän Helsingin kaltaisella menestyjällä on varaa kaikenlaiseen maailmanparantamiseen. Talouden realiteetit kun kolahtavat, niin pitää tehdä rankkoja päätöksiä ja silloin on vastuutonta kuunnella kuntalaisten kaiken maailman kermaisia unelmia.

En kuulu tässä asiassa skeptikkojen jengiin. Mielestäni Kotkalla nimenomaan talouden realiteettien takia ei ole varaa olla kokeilematta kaikenlaista maailmanparantamista. Tällaiseen yksipuoleiseen, kuntien perustehtävää ymmärtämättömään asenteeseen on kaatunut nyt heikon talouden aikana varmasti monta pätevää kehitysideaa. Kunnat eivät ole alueen matkailutoimistoja. Kunnan ykköstehtävä ei ole keksiä uusia turistikohteita, jotta monikansallinen yritys tulisi työllistämään 4 ihmistä ja saisi venäläisten turistien kopeekat. Meitä ei Kotkassa venäläinen matkailu pelasta. Tarvitsemme täällä jo asuvia veronmaksajiamme ja mielellään uusia. Meille on siis tärkeää, että asukkaat viihtyvät, heidän palvelunsa pelaavat ja ovat saatavilla. Tarvitsemme tietenkin myös työllistävää elinkeinopolitiikkaa.

Nyt olemme joutuneet tilanteeseen, jossa joudumme arvioimaan palveluitamme. Joidenkin mielestä edessä on vaikeita päätöksiä. Tämä on virkamieskieltä ja tarkoittaa suomeksi, että palveluita joudutaan karsimaan. Onneksi tämä on vain mielipide. Kunta ilman palveluitaan on lopulta vain matkailutoimisto. Siihen jotkut näyttävät tähtäävän. 

Mitään päätöstä ei pitäisi voida tehdä ilman, että kuntalaisten enemmistö sitä hyväksyy. Näin uskomme, jos olemme demokraatteja. Enemmistön hyväksyntään ei auta virkamiehen tai edes asiantuntijan tittelillä esiintyvän vakuuttelu asian välttämättömyydestä kylmän talouden edessä. Jos välttämättömyys on tosiasia, silloin on kuntalaiset osallistettava päätöksentekoon, jotta hekin näkevät välttämättömyyden tosiasiana. Kun kuntalaiset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa päätöksentekokoneiston kanssa, he kiinnostuvat asioistaan ja lopulta aktivoituvat. Vaikeatkin päätökset saavat kuntalaiset taakseen, kun heillä on ollut oikeasti mahdollisuus vaikuttaa päätökseen jo valmisteluvaiheessa. Osallistuvamman demokratian vastapaino on nykyinen versio, jossa joku ylhäältä sanoo mitä pitää tehdä. Päättäjät nuijivat päätöksen luottavaisesti. Pulinat pois tai olet vastuuton. Tämä johtaa lopulta oikeutetusti valituksien sumaan ja hankaloittaa kehitystä. Suorempi demokratia öljyää päätöksentekokoneistoa ja on ennen kaikkea työkalu virkamiehistölle ja päättäjille. 

Tein pari vuotta takaperin kuntalaisaloitteen vuorovaikutusportaalin perustamisesta Kotkaan edellä mainittuihin syihin vedoten. Nyt pilotti vuorovaikutusportaalista on avattu kiitos innokkaiden nuorien virkamiesten Terhi Lindholmin ja Markku Hannosen. Heille on syytä antaa kiitosta myös siitä, että he muistavat korostaa viestinnän merkitystä kaikessa toiminnassa – se on kuntademokratian elinehto.

Suoremman demokratian vaatimus näyttää kuitenkin elävän muissakin päättäjissä. Ensi viikon lauantaina starttaa aloitteestani valtuustoryhmien aktiivien yhdessä järjestämät säännölliset avoimet kuntalaiskokoukset. Olin iloisesti yllättynyt kuinka innolla myös muista puolueista lähti mukaan porukkaa näiden kokousten järjestämiseen. 

Kehitystä on siis tapahtumassa, mutta nämä ovat vasta ensiaskelia oikeaan suuntaan. Asukkaat ovat kunnan parhaita konsultteja! 



Helsingin demokratiahankkeet:
http://www.hel.fi/hki/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Demokratiaryhma

Avoin kuntalaiskokous - sivu
https://www.facebook.com/pages/Avoin-kuntalaiskokous/162928077198971

avoinkotka.fi - portaali
www.avoinkotka.fi

Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä palvelujohtaja Jorma Haapasen ehdotus viime keväisen kouluverkkopäätöksen vauhdittamisesta on vastuuton. Edellisen valtuuston hyväksymä kouluverkkoselvitys piti sisällään mm.mittavia uusien lisärakennuksien investointeja. On ristiriitaista, että samalla kun seinistä on pyritty säästämään, perustuu uusi suunnitelma uusien neliöiden rakentamiselle. Nyt suunnitelmien vaatimat investoinnit näyttävät kaatuvan rahoituksen puutteeseen. Samalla kaatuu valtuustoryhmämme mielestä luonnollisesti myös viime keväänä päätetty kouluverkko. Vasemmiston valtuustoryhmän mielestä kouluverkko on näin ollen otettava välittömästi uuteen käsittelyyn. Tämän lisäksi keväällä lopetettavaksi aiotulle Koivulan koululle tulee antaa lisäaikaa eikä sitä tule lakkauttaa. Vasemmiston valtuustoryhmä ihmettelee palvelujohtaja Haapasen mielipidettä, jonka mukaan rahoitusongelmat eivät haittaa keväisen kouluverkkopäätöksen toimeenpanemista.

Kotkan Vasemmistoliiton valtuutettujen mielestä uuden kouluverkkokeskustelun on pohjauduttava avoimuudelle. Keskusteluun on osallistettava niin opetushenkilökunta, vanhemmat kuin virkamiehetkin. Eri tahoilta tulevat vaihtoehtoesitykset on otettava tosissaan. Vasemmiston mielestä mm. kotkalaisten lasten ja nuorten etujärjestö Kotkan Tulevaisuus ry:n esityksessä on paljon potentiaalia. Se ottaa huomioon nykyisen talouden nopeatahtisuuden. Kireässä taloustilanteessa tulisi panostaa vain välttämättömiin remontteihin ja riittävään tuntikehykseen ylimääräisen luksuksen sijaan.

Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä haastaa Kokoomuksen ja SDP:n tulemaan esiin omien kouluverkkoajatustensa kanssa. Vaikeneminen ei nyt riitä. Nykyinen valtuusto on ennen vaaleja tehtyjen vaalilupausten perusteella myönteinen kouluverkon avaamiselle. Tämän kevään aikana nähdään kuinka vaalien alla käydyt "kabinettivaalit" vaikuttivat yksittäisten valtuutettujen lupauksiin. 

Kotkan Vasemmiston valtuustoryhmä

Sain yhteydenoton eräältä kunnan työntekijältä. Heillä pyöri työyhteisössä huhuja, että siivous - ja kiinteistöhuoltoa oltaisiin myymässä pois yksityiselle taholle, ja että yt-neuvottelut aloitettaisiin pian. Hän oli aivan oikein ottanut yhteyttä valtuutettuun, ja kysyi tiedänkö asiasta. Ajattelin, että tällaisesta asiasta ehdottomasti pitäisi luottamushenkilöillä olla tietoa, koska tällaiset yksityistämispäätökset ovat kuitenkin sen verran suuria periaattellisia kiistakapuloita. Tässä tapauksessa kuitenkin myös kokemus sotii aietta vastaan, sillä kaupunki on jo asian kanssa kertaalleen astunut miinaan. 

Lautakunnissa ei asiasta tiedetty, mutta lopulta sain luotettavalta taholta vihiä asiasta. Vahvistus epäilyksille tuli, kun soitin kaupungintalolla majailevalle virkamiehelle. Tilapalvelut on yksityistämässä läntisen Kotkan siivous - ja kiinteistöhuoltoa! Tekeillä on puoli vuotta kestävä pilottihanke, jonka seurauksena työntekijät on jo kutsuttu yt-neuvotteluihin. 

Ehkä eniten kuitenkin asiassa järkytti tapa, jolla asia tuli julki. Taas kerran huhut voittivat nopeudessa kaupungin virallisen viestinnän. Yleensä kakkosena tulee joko Suomi24-keskustelupalsta tai Kymen Sanomat. Huhujen mukana saattaa kulkea disinformaatiota, jonka korjaaminen jälkeenpäin kokonaan on mahdotonta. Tällä kertaa kyseessä ei valitettavasti ollut pelkkä huhu. On syytä myös ajatella niitä työntekijöitä, jotka joutuvat mielessään pallottelemaan heidän tulevaisuutensa vaikuttavia isoja asioita. Irtisanomisista ei onneksi tässä aikeessa puhuttu. 

Kysymyksessä on isosta ja ideologisesta vedosta yksityistää palveluita. Palveluiden yksityistäminen johtaa demokraattisen valvonnan sekä kiistatta myös työntekijöiden etuuksien tai työn laadun heikkenemiseen. Ehkä koettiin ajan olevan otollinen oikeistolaisen niskalenkin ottamiselle? Tämä idea on torpattava välittömästi! 

Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä otti kantaa virkamiesten kuittijupakkaan kirjoittamalla kannanoton. Tätä kannanottoa ei julkaistu kuitenkaan Kymen Sanomissa kuin pienenä tiedotteena. Sen sijaan Kymärin politrukki Anttila kirjoitti jyrkällä kielellä varustetun tekstinsä Pentti Tiusasesta, jättäen toisarvoiseksi asian tärkeimmät puolet. 
Sen, että Vasemmiston valtuustoryhmä teki esityksen luottamusäänestyksen lykkäämisestä kunnes kaikki faktat on selvitetty. Idea ei saanut kannatusta. Valtuustossa äänestettiin viime syksynä luottamuksesta puutteellisin tiedoin. Tehtävä olisi kuulunut uudelle valtuustolle, jolloin äänestyksessä olisi näkynyt tuore kuntalaisten kanta. 
Sen, että valtuustoryhmämme EI OLE ANTANUT LUOTTAMUSLAUSETTA toistaiseksi istuvalle kaupunginjohtajalle, vaan rakentavan esityksen kuinka tulevaisuudessa voidaan aktiivisesti virkamiehien luottokortin käyttöä valvoa. ( Esitys alla. ) 
Kannanotossa otetaan myös kantaa yleisemmin korruptioon mm. Petäjäsuon kauppojen suhteen. Motiivi tämän kannanoton tekemiselle oli myös se, että nyt kaavaillaan kuittien tarkastamista vuoden 2012 osalta, mikä on mielestämme ajanhukkaa. Katse pitäisi suunnata aikaan, jolloin asianomaiset eivät olleet varuillaan. 
Menneisyyden kiemurat on selvitettävä, jotta asioihin saadaan muutosta. Oma kantani kaupunginjohtajan luottamuksesta on selvä myös ilman lisätarkastuksia. Luottamus on mennyt, eikä sitä vakuutella osoittamalla että edellisvuosina ei syöty ihan niin montaa etanaa. Luottamusta ei mitata lakipykälillä. Erottamiseen valitettavasti kuitenkin nykysysteemillä vaaditaan merkittäviä perusteluita. Tässä kohtaa systeemi vaatisikin muutosta. 

KANNANOTTO:

Kotkaan valittavan tarkastuspäällikön on jatkettava luottokorttiselvitystä

Kotkan johtavien virkamiesten kaupungin luottokorttien käytön vuoden 2011 osalta selvitti Oy Audiarev Ab. Selvitys on toimitettu kaupunginvaltuutetuille. Aikaisemmin Tuokko Tilintarkastus Oy selvitti kaupunginjohtajan ja silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Ranskan (8.-13.3.2011) ja Italian (13.–17.9.2011) matkojen tositteet. Tätä selvitystä ei ole vielä valtuutetuilla.
...
Julkinen keskustelu kaupungin luottokorttilasku- ja matkalaskuista alkoi v. 2011. Syystäkin se jatkuu ja edessä on kaupunginvaltuuston vuoden 2012 tilinpäätöksen käsittely.

On aiheellista tutkia luottokorttien käyttö ja matkalaskut vuosilta 2008 – 2010 . Syytä tähän on näiden vuosien osalta enemmän kuin vuoden 2012 kuittien kohdalla. Matkojen kritiikki alkoi 2011 ja lienee vuoden 2012 aikana jo vähentänyt piittaamatonta luottokortin käyttöä. Vuosien 2008 - 2010 selvityksen voi suorittaa valittava tarkastuspäällikkö virkatyönään.

Samalla on syytä selvittää Petäjäsuon talokauppoja. Yhdelle talonomistajalle maksettiin ylihintaa, toisille ei edes käypää arvoa, vaan uhattiin pakkolunastuksella.
Korruption kitkemisessä on monta sarkaa käymättä. Tässä on tehtävää uudelle valtuustolle.

Vasemmistoliiton Kotkan valtuustoryhmä
Seppo Hannula, Juhani Hodju, Semi Lommi,Joona Mielonen Petri Pekkola, Seija Piipponen-Pekkola, Pentti Tiusanen, Pirjo Tujula, Risto Repo ja Tarja Bohm

Jukka Poikolainen peräänkuulutti Kritiikkipäivillä kunnan tukeman taiteen laadun perään. Eilisen Kymen Sanomien mielipidepalstalla (Kysa 7.2) hän kriitikon yksinoikeudella määritteli taiteen laatua.
Kärjistetysti Poikolaisen mielestä laatua syntyy "yksiselitteisesti" vain kun tekijälle on "kertynyt näkemystä ja kokemusta" kulttuurista. Hänen mukaansa taide on laadukasta, kun se on virheetöntä. "Joskus virhe voi olla tosin tarkoituksenmukaista!", hän ynnää. Hän myös alleviivaa oman sanansa merkitystä toteamalla kokeneiden ammattikriitikoiden määrittävän taiteen laatua. Taide on siis laadukasta silloin, kun tekijällä on jo valmiiksi sulkia hatussaan ja ammattikriitikko päättää onko virheet työssä laadukkaasti tai huolimattomasti sohaistu?
Olen käynyt joitakin kulttuurikouluja ja kokemustakin löytyy musiikin, teatterin ja audiovisuaalisen taiteen piiristä ( näin yritän tehdä Poikolaisen silmissä omasta mielipiteestäni arvokkaan.). Oma näkemykseni on, että mikään taiteenlaji ei ole toista arvokkaampaa. Taide on viestintää, jonka arvokkuuden määrittelee sen kokija itse. Se mikä toiselle on täyttä roskaa, voi toisessa herättää paljon ajatuksia. Tämä pätee sekä tyylilajien väliseen keskusteluun että niiden sisällä olevien teoksien arvottamiseen.
Koska taiteen laadukkuudesta on niin monta mielipidettä kuin on taiteenharrastajaa, tulisi julkisia varoja ohjata "jonkun" määrittelemän laadun sijaan mahdollistamiseen ja lajien kirjoon. Kim Soares (sd.) avasi rohkeasti keskustelun laitoskulttuurista, ja sen tukemisesta. Olen Soareksen kanssa samoilla linjoilla, että suhteessa yksityisille taiteentuottajille suunnattu tuki on todella alhainen verrattuna tuettuihin laitoksiin.
Yksityistä tukea on ehdottomasti lisättävä. Pitää muistaa ,että yksityisen tuen ei kuitenkaan tarvitse olla pelkkää rahallista tukea. Mahdollistaminen on avainsana. Kaupunki voi tukea mm. tarjoamalla taiteen järjestäjille tiloja. Soareksen mainitsema edesmennyt Bujashakakin olisi vielä voimissaan, jos pennien pyörittämisen sijaan olisi oivallettu konkreettinen tukeminen.

Kotkassa äänestysprosentti oli kuntavaaleissa 2012 häpeällisen alhaiset 55,8 prosenttia. Laskua edellisiin kuntavaaleihin oli lähes 3 prosenttiyksikköä. Kunta tarvitsee aktiivisia kuntalaisia palveluiden ylläpitämiseen ja kaupungin kehittämiseen. Alhainen äänestysprosentti ja julkinen keskustelu osoittavat, että Kotkassa äänestäjät eivät koe voivansa vaikuttaa kunnan päätöksiin – edes äänestämällä. Kuntalain 27§ velvoittaa kuitenkin kuntaa seuraavasti: ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.” Tätä pykälää ei Kotkassa tällä hetkellä noudateta riittävästi.

Demokratian lisääminen ei ole tänä päivänä utopiaa. Esimerkkejä keinoista lisätä kuntalaisten osallistumista löytyy mm. Oulusta ja Rovaniemeltä. Tampereella internet on otettu vahvasti mukaan asioiden valmisteluun, ja 2007 käynnistyneessä Alvari-hankkeessa alueellista demokratiaa on lisätty ottamalla kaupunginosa-aktiivit mukaan talousarvion ja strategian suunnitteluun. Myös Helsingissä asiaan on herätty. Siellä aloitettiin vuonna 2012 osallistavan budjetoinnin kokeilu, jossa käyttäjät saavat itse vaikuttaa suoraan kuinka kirjaston määrärahat käytetään. Myös Kotkan on ryhdyttävä toimiin kuntalaisten osallistumisen lisäämiseksi.

Esitämme, että kaupunginhallitus aloittaa toimenpiteet demokratian sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi ja asettaa valtuustoryhmien edustajista kootun työryhmän valmistelemaan asiaa.

Kymen Sanomat uutisoi Kotkan vanhan kaupunginhallituksen tehneen viimeiseksi jäävässä 14.1 pidetyssä kokouksessaan johtajasopimuksen kaupunginjohtaja Lindelöfin kanssa. Kymen Sanomien raflaava otsikko antoi kaiken lisäksi ymmärtää, että sopimus olisi salainen. Jo täyttyi kommenttipalstat närkästyneistä ihmisistä - syystäkin. Salainen sopimus antaa ymmärtää heti, että pussissa olevat jauhot eivät ole ainakaan puhtaita.
Johtajasopimus oli kuitenkin heti googletettava, ja sieltä löytämäni sivusto selventää, että johtajasopimus on julkinen asiakirja, joka tulee pöytäkirjan valmistuttua kuntalaisten tarkasteltavaksi. Tätä sopimusta kuitenkin koskee julkisuuslain 24 pykälä. Sivustossa sanotaan, että salassapitoon pitää olla laissa säädetty peruste. Salailuun annetaan oikeutus, jos sen sisältö voi vahingoittaa kunnan toimintaa jollain tavalla. Mikä johtajasopimuksen sisällössä voisi siis oikeuttaa salailuun? Ei mielestäni mikään. Kymen Sanomien uutinen ei taidakaan siis pitää paikkaansa.
Jokatapauksessa kaupunki osoitti taas kerran, kuinka se uinuvalla tiedottamisellaan on aiheuttanut järkyttävän, itseään kiveksille potkivan kalabaliikin. Johtajasopimuksen käsittelemisestä tiedotti ensimmäiseksi aina luotettava Suomi24- keskustelufoorumi. Kotkan kaupunki jätti omassa tiedotteessaan johtajasopimuksen käsittelyn täysin huomiotta. Kalabaliikin noustua, ei uutisen oikaiseminen enää onnistu kokonaan, vaikka sitä yritettäisiin. Oikaisusta tuskin tehdään yhtä suurta spektaakkelia. Aina jää ihmisiä, jotka eivät oikaisuun reagoi tai sitä huomaa.
Kaupungin täytyy kehittää tiedottamistaan. Surkea tiedottaminen jättää aihetta spekulaatiolle ja väärän tiedon leviämiselle. Nettisivut kuntoon! Sosiaalinen media käyttöön! Kaupungin salaisesta tiedottamisesta on vihdoin tehtävä julkista!

Kun Lindelöf pari vuotta sitten joululomien aikaan oli korottamassa ylimpien virkamiesten liksoja 500 eurolla, aloitti se mielestäni kotkalaiseen demokratiaan ja johtamiseen kohdistuvan epäluulon kuntalaisten keskuudessa. Kuulin uutisesta kun olin tutustumassa Pihkapolun vanhainkotiin Karhuvuoressa, jossa kärvisteltiin hoitajapulan kanssa. Hoitajien määrä oli pahasti alimitoitettu ja tilanteesta kärsi sekä vanhukset että hoitajat. Hoitajilta ei tullut ymmärrystä 500 euron palkankorotukselle silloin, eikä sitä varmasti herunut  viime elokuussakaan kun tilapalvelujohtaja Osmo Pehkosen 500 euron bonus tuli julki.

Suomalaisten johtajien tulisi miettiä miltä tuntuu, kun juuri ja juuri vuokriin ja ruokaan riittävällä ansiolla, sisäilmaongelmien takia astmaansa köhivä duunari joutuu säästökurimusten aikana lukemaan näistä. Epäoikeudenmukaiselta. 500 euroa on noin neljännes lähihoitajan palkasta. Ylimmillä virkamiehillä toimeentulo tuskin on 500 eurosta kiinni: hengissä pysytään myös nykyisillä liksoilla.  

Suurin ongelma johtamisessa kuitenkin on esimerkin puute. EK:n Jyri Häkämies vaatii työntekijöille palkanalennuksia ja työajan pidentämistä. Tänään uudenvuoden riemuksi Jyri moralisoi, että talkoohengen pitäisi koskettaa kaikkia. Mutta itse kuitenkin puhuu kuin paroni taksvärkissä, koskematta talikkoon. 

Uskottavampaa olisi kannustaa ihmisiä laittamalla ensin itsensä likoon.

Hyväntekeväisyydellä ei pelasteta Kotkan alijäämäistä taloutta, eikä varsinkaan globaalia talouskriisiä. Yhteiskunnan ongelmat ovat rakenteellisia ja ne ratkaistaan vain ottamalla talous takaisin kansan haltuun. Kuitenkin mielestäni päättäjien tulee toimia esimerkkinä, ja siksi haluan myös itse uutena kaupunginvaltuutettuna, vaatimattomalla panoksellani osallistua näihin "talkoisiin".

Tulen luopumaan valtuuston kokouspalkkioistani ( itselleni jäävä osa ) ja lahjoittamaan vuodessa kertyneen summan, jollekin kotkalaiselle nuoriso- ja/tai kulttuuriyhdistykselle. Summan lahjoitan yhdistykselle, joka on vuoden aikana toiminnallaan lisännyt nuorten osallistumista yhteiskuntaan ja kehittänyt kotkalaista nuorten kulttuurielämää. Haastan mukaan kaikki muutkin valtuutetut.

¨

Kotkassa 1.1.2013

Joona Mielonen

kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kuntavaalien matala äänestysprosentti kertoo mielestäni yleisestä pettymyksestä vaikuttamista kohtaan. On huolestuttavaa, että kuntavaaleissa äänestämisellä ei koeta olevan juurikaan vaikutusta ympäröiviin asioihimme. Toreilla puheet olivat saman suuntaiset: "emmiä aio äänestää ku ei siel kuitenkaa tapahu mitää muutost". 

Muutosta kuitenkin tapahtui. Suurimmat puolueet menettivät yhteensä 5 paikkaa, samalla kun Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan. On kabinettipolitiikasta nyt kiinni kunnioitetaanko vaalituloksen viestiä. 

Mielestäni uuden valtuuston on nyt osoitettava, että se on huolissaan matalasta äänestysinnosta ja haluaa kehittää kotkalaista demokratiaa.

Uusien valtuutettujen joukosta tulisi muodostaa puoluerajat ylittävä työryhmä, jonka tehtävänä olisi pohtia ja esittää kantansa aktiivisen demokratian lisäämisestä vaalien välillä. Se voisi pohtia mm. sähköisten vaikuttamiskeinojen lisäämistä, kuntalaisten kuulemisen parantamista, kansanäänestyksiä ja ottaa myös kantaa paljon puhuttuun pormestarimalliin. Se esittelisi pohdintansa ja toimenpideohjelmansa valtuustolle, joka asiasta lopulta päättäisi. Vastaavanlainen työryhmä toimii jo mm. Helsingissä. Lopputuloksesta riippumatta, työryhmän perustaminen olisi jo ele kuntalaiselle, että päättäjät ovat kiinnostuneita heistä. Eikä vain joka neljäs vuosi vaalipullia tarjoillessa. 

Talvivaaran, Olkiluoto 3:n ja monen muun viimeaikaisen rakennushankkeen voi kiteyttää sanoilla ’kallista mutta heikkolaatuista’ . Esimerkkejä löytyy myös kuntatasolla mm. Kotkan lyseon miljoonarempasta, jonka päätyttyä on jo koulun sisäilmassa ehditty havaita ongelmia: tiloja on laitettu käyttökieltoon ja henkilökuntaa sairastunut. Yleinen ongelma tuntuu olevan myös urakoiden hintojen kohoaminen. Olkiluoto 3:n urakan hinta-arvio on noussut jo 3,2 miljardista 4,7 miljardiin, eikä työ ole vieläkään valmistunut. Kotkassa Langinkosken koulun remontin hinta nousi muutamalla miljoonalla myös sen jälkeen kun urakka oli saanut päättäjien siunauksen. Miksei urakalle osata antaa oikeaa hintaa heti alussa? Kun julkisen talouden tilit näyttävät miinusta, ei miljoonien hinnannousuja pitäisi hyväksyä.

Mielestäni ongelma piilee mm. kilpailutuksessa. Ei osata arvioida kokonaistaloudellista etua, eikä vaatia tarpeeksi laatua. Surullisen kuuluisa Kotkan pyykinpesujupakka taannoin oli osoitus tästä, kun kaupungin pyykit päätettiin ulkoistaa Viroon. Kotkalaista elinkeinoa ja työllisyyttä tukeva ratkaisu olisi katsoa paikallisuus eduksi kilpailutuksessa. Yritys joka maksaa veronsa ja työllistää Kotkassa, on kokonaistaloudellisesti varmasti edullisempi kaupungille. Jokainen yritys olisi tietenkin vapaa muuttamaan kirjansa Kotkaan ja maksamaan tänne veronsa voittaakseen hintakilpailun!

Yrityksille materiaalit ja työ maksavat lähtökohtaisesti saman verran, jos ne noudattavat suomalaisia sääntöjä ja sopimuksia. Miten toinen yritys saa silloin esitettyä samasta urakasta paljon pienemmän hinnan? Hintakilpailu saattaa johtaa siihen, että urakan voittamiseksi lasketaan kustannukset alakanttiin. Kun urakka alkaa, nostetaan hintaa tai vastaavasti lasketaan laatua. Olen kuullut useita esimerkkejä siitä, kuinka työmailla rahan loppuessa, tehdään halpoja ja peitteleviä ratkaisuja. Mm. Aittakorven seurakunnan kosteusongelmat kuitattiin maalaamalla vauriot piiloon. Nyt talon lattioita koristaa ämpärit. Näen ongelmana urakoitsijan takuuajan, joka on vain 2 vuotta. Se johtaa siihen, että voittaakseen hintakilpailun tehdään vain kaksi vuotta kestäviä halpoja ratkaisuja. Kilpailutuksessa tulisi jo määritellä takuuaika paljon pidemmälle.

Jos vapaa kilpailu rakentamisessa johtaa tällä tavalla julkisen sektorin menojen nousuun voidaan kysyä, olisiko järkevintä hoitaa rakentaminen kunnan omana työnä? Kaupungin oman rakennusyhtiön kautta takaisimme sen, että urakan hinta vastaa todellisuutta, ja pystyisimme paremmin valvomaan tuloksia. Näin verorahat menisi urakoissa tehokkaammin rakentamiseen, eikä yksityisille voitontavoittelijoille. Lopultahan kuitenkin huonosta laadusta syntyvät kustannukset maksaa veronmaksaja. 

Jos karhulalaiset saisivat päättää, ei Karhulasta katoasi palveluita. Karhulaa kehitettäisiin aivan uudella innolla, ja rahat kohdentuisi juuri oikeisiin kohteisiin. Sama koskee muita alueita.

Kuntaliitoksista on vaiettu Kotkassa. Asian puolesta rummuttavia ei juurikaan löydy - ei ihme. Se mikä liitoksissa on mennyt pieleen on demokratian puute. Valmistelu vaiheessa kuntalaisia ei olla kuunneltu, sillä päätöksenteko on valunut uusien massiivisten kuntien keskustoihin jättäen syrjäseudut näivettymään.
Mielestäni Kotkassa voitaisiin hallitusvallan hinku yhdistää kuntia kääntää demokratian voitoksi! Kannatan kuntauudistusta vain, jos samalla pystymme lisäämään rutkasti lähidemokratiaa. 
Voisimme harkita ajavamme aktiivisesti esim. Pyhtäästä ja Kotkasta muodostuvaa Suur-Kotkaa, jonka päätösvaltaan jäisi kuntien talouksia heikentäviä isoja menoeriä kuten erikoissairaanhoito. Julkinen liikenne voitaisiin ottaa suurkunnan haltuun palvelemaan uuden alueen asukkaita. Työntekijät toimisivat suurkunnan alaisuudessa - virkamiehistöä ei tarvitsisi juurikaan lisätä.
Suurkunnan muodostaisi n. 20 000 ihmisen lähikunnat, jotka päättäisivät asioistaan entisten kuntien tapaan. Päätökset lähikouluista, terveyspalveluista, kaavoituksesta yms - tapahtuisi näiden lähikuntien luottamusmiesten kautta. Uuden suurkunnan muodostaisi näin ollen esim. Kotkan, Karhulan, Kymin ja Pyhtään lähikunnat. 
Tämä voisi ratkaista rahoitusongelmat julkisen terveyden puolella. Samalla se lisäisi yksittäisen asukkaan mahdollisuutta vaikuttaa ympäröiviin asioihinsa! Mutta muistetaan, että oli kuntauudistus kuinka pätevä tahansa, tätäkään asiaa ei tule tehdä pakolla, kuntalaisia kuulematta. Sillä tulee olla kannatusta sekä Kotkassa että mahdollisissa meihin liittyvissä kunnissa. Näin isoa päätöstä ei voida tehdä yhtä huolimattomasti kuin taannoista kouluverkkoselvitystä. 

Kymen Sanomien politiikan toimittaja Eija Anttila laittoi kotkalaisille puolueille kyselyä, kuinka pahasti alijäämäinen talous saadaan kuntoon. Sain mahdollisuuden vastata Kotkan Vasemmistoliiton puolesta.

"Tässä vastaukseni.

Nämä eivät ole välttämättä puolueen mielipiteitä. Enkä kyennyt ilmaisemaan itseäni napakasti. Miljoonamääräisesti menoleikkauksita on todella vaikea laittaa. Kysymys on arvovalinnoista kun säästetään. Tarvitaan puolueiden välistä yhteistyötä niiden kanssa, joiden kanssa jaetaan samat arvot. :)

- Alijäämää pitää hoitaa vaikeina aikoina panostamalla tulevaan ei palveluita karsimalla. Maksamme edelleen 90-luvun laman virheistä. Vältetään samat virheet. Uusien yritysten, työpaikkojen ja varsinkin lapsiperheiden houkutteleminen Kotkaan on tärkeää. Yritykset houkutellaan alueelle Kotkan hyvällä logistisella sijainnilla ja esim. tarjoamalla huokealla tiloja kaupungin tyhjillään lojuvista kiinteistöistä. Pääkaupunkiseudun lapsiperheet tänne houkuttelee Kotkan vehreys, halvat asunnot, lähikoulut ja piakkoin valmistuva moottoritie. Venäläiset turistit saadaan parhaiten ja halvimmalla houkuteltua markkinoimalla Kotkan loistavaa historiaa venäläisenä linnoituskaupunkina. Kotkan kaltainen kaupunki ei tarvitse uusia keinotekoisia turistikohteita!   

-Alijäämä Kotkalla ei tule olemaan 28 miljoonaa euroa, sillä tämän vuoden puolella kaupunki tulee myymään vielä lisää omaisuuttaan. Kotka voisi helpottaa tilannettaan myymällä Kymenlaakson Sähkön osakkeita.  Mielestäni alijäämää pitää kattaa kuitenkin veroa nostamalla. Prosentin korotus 20,5:een toisi jo 8,2 miljoonan euron lisätulot kaupungin kassaan.  

- Lisäksi tulevaisuudessa pysyviä säästöjä saadaan varmasti, kun keväällä hätäisesti hyväksytty kouluverkkoselvitys otetaan uudelleen käsittelyyn. Tilastokeskuksen tuoreimpien arvioiden mukaan kaupungin koululaisten määrän odotetaan kasvavan, toisin kuin palvelujohtaja Haapasen esittämässä selvityksessä. Uudelleen arvioinnilla voidaan vielä vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa ei jouduta rakentamaan lisää niitä kuuluisia seiniä. Tämänkaltaisia isoja päätöksiä ei voida jatkossa tehdä kiireellä.  

- Keskussairaalan peruskorjaus on toteutettava huonoista ajoista huolimatta. Mahdollinen terveyskeskusten keskittämisestä aiheutuva laajennus on laitettava jäihin. Kolme terveysasemaa on säilytettävä osana palveluverkkoa. Hyväkuntoisten rakennusten hylkääminen ja uusien neliöiden rakentaminen kyseenalaisten säästöjen varjolla on heikossa taloustilanteessa vastuutonta.

- Kaupungin hallinnossa voidaan säästää keskittämällä toimipisteitä, ja myymällä osa tyhjäksi jäävistä kiinteistöistä. Näiden toimipisteiden hajanaisuus ei ole kuntalaisen kannalta kovinkaan merkityksellistä, toisin kuin esim. koulujen. Suuri osa näistä sijaitsee hajautettuna Kotkansaaren alueella, jossa välimatkat eivät ole edes pitkiä.

-Kaupungin toiminnan on lähivuosina keskityttävä olennaisiin, sen perustehtäviin, jotta alijäämä saadaan katettua. Konsernin avustettavien yhtiöiden vuotuisista tuista voidaan heikkoina aikoina leikata. Heikkoina aikoina kaupunki voi tukea uutta yrittäjyyttä esimerkiksi tarjoamalla toimitiloja ja kaavoittamalla teollisuusalueita. Puhtaan rahan syöttäminen, ei ole heikossa tilanteessa kannattavaa.

- Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on Kotkassa ensiarvoisen tärkeää. Kaupunki voisi ottaa aktiivisemman roolin heidän työllistämisessään esim. kunnan rakennushankkeisiin. Kotka maksaa esim. tänä vuonna 3,4 miljoonaa euroa sakkoja kun ei saa käytettyä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettuja rahoja. "


Näin Eija Anttila tiivisti kirjoittamani: 

"Kokoomus jouduttaisi kouluverkkopäätöksen toteuttamista, vasemmistoliitto repisi sen uudelleen auki."

Huomiotta on jätetty kokonaan syy, miksi mielestäni selvitys on otettava uudelleen käsittelyyn, ja että se aiheuttaa säästöjä. Toimittaja ei halunnut tätä noteerata.  

"Vasemmistoliiton Joona Mielonen jäädyttäisi keskussairaalan laajennuksen. Kaupungin hallinnon toimipisteitä voitaisiin keskittää tyhjiin kiinteistöihin. Kotka-konserni voisi myös leikata avustuksiaan tytäryhtiöilleen."

Huomiotta jäi keskussairaalan perukorjaus, ja syy miksi vain juuri laajennus pitää jäädyttää. Avustuksien leikkaaminen oli laajentunut Anttilan kirjoittamana koskemaan myös kaikkia tytäryhtiöitä, vaikka pointti oli avustettavien yhtiöiden tuen leikkaaminen ( kuten Kymi Sinfonietta tai Maretarium ). 

Eniten jäi harmittamaan se, että vastauksessa ei noteerattu pitkäaikaistyöttömiin liittyvää kohtaa, joka Kotkan osalta on elintärkeää. Kotkan pitää mielestäni yhdistää investointejaan ja velvoitettaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä. 

Kirjoituksen isoin huomio meni talouden asiantuntijoiden mielipiteisiin ja kauhukuviin. Peloteltiin, että jos ei yhteistä tahtoa toteuttaa (puolueettomien?) asiantuntijoiden ehdotuksia, mennään huonompaan suuntaan. Visioitiin Kotkasta uutta logistiikan ja Venäjän kaupan edelläkävijää.

Muutenkin jutun punainen lanka tuntuu olevan ennalta päätetty. Miksi Anttila kirjoittaa ingressissään että puolueilla on vähän konkreettisia keinoja talouden tasapainottamiseen, mutta on samalla jättänyt ehdotuksia pois teksistään? Puolueiden vastauksista olisi varmasti löytynyt enemmän yhtäläisyyksiä ja konkretiaa.

Kotka hamuaa venäläisten turistien rahoja. Venäläiset ovatkin Kotkassa käyvistä turisteista selkeä enemmistö. On aivan oikea analyysi, että venäläiset turistit tuovat ostovoimaa alueelle, ja ovat paikallisille kauppiaille elintärkeitä. Cursorin arvion mukaan keskimäärin yksi päiväturisti jättää Kotkaan 170 euroa. Torille parkkeeratut turistibussit ovat siis hyvä asia kotkalaisille yrityksille.

Kotkassa turismia on hoidettu kuitenkin mielestäni holtittomasti. Turisteja on houkuteltu tänne nousukauden aikana investoimalla miljoonia esim. Maretariumiin ja Vellamoon. Jatkossa visioidaan yksityisellä rahalla rakennettavaa kylpylähotellia, ja myös kasinosta haaveiltiin. En usko, että miljoonien investoinnit uusien turistikohteiden rakentamiseen ovat kaupungille suoraan hyödyksi. Talouden ollessa pahasti alijäämäinen ei uusiin miljoonien turistikohteisiin ole varaa.

Miksi kaupunki ei nostaisi esille omaa historiaansa venäläisten rakentamana linnoituskaupunkina? Venäläisethän saapuvat Suomeen shoppailun lisäksi katsomaan myös tsaarinajan jäänteitä. Redutit, Fort Elisabet, Kukouri ja Kyminlinna odottavat vain turisteja luokseen. Puhumattakaan Meriniemessä vuoren huipulla jöpöttävästä majakan rauniosta, josta kirkkaalla säällä näkee Suursaareen asti!

Voisimme luoda Kyminlinnasta kohtuullisen pienellä investoinnilla Ruotsinsalmen linnoituskaupunkimuseon, jossa ohessa voisi olla muutakin pienimuotoista yritys -ja kulttuuritoimintaa. Nyt paikalla toimii jo Kyminlinnan kesäteatteri. E18 tien valmistuessa Kyminlinna on paraatipaikalla venäläisiä turisteja ajatellen. Siellä historia voitaisiin koota yhteen, ja turisteille voisi järjestää opaskierroksia Kotkan alueella vielä olemassaoleviin linnoituksien raunioihin. Typistettynä riittäisi, jos linnoitusta markkinoitaisiin turisteille suunnatuilla opaskartoilla.

Ainakin Kyminlinnan rakennusten kunnostusten vaatimat kulut selvitettävä. Jos tahtoa on riittävästi, pystyisi Kotka varmasti samalla hoitamaan myös velvoitettaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä osallistuttamalla heitä hankkeeseen. Tänä vuonna Kotka maksaa sakkoja tämän velvoitteen rikkomisesta jopa 3,4 miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa se on liikaa.