Tiesivätkö kotkalaiset mistä maanantaina päätettiin?

Kotkan kuntavaalien äänestysprosentti jatkoi huolestuttavaa laskusuuntaansa, vaikka nyt jos koskaan olisimme tarvinneet kuntalaisten mandaattia kaupungin johtamiseen.

Heti vaalipäivän jälkeen Kotkan kaupungin vielä istuva valtuusto kokoontui päättämään siitä, miten tulevaa valtuustoa tullaan johtamaan. Valtuusto päättä yksityiskohtaisesti mm. kuntademokratiasta ja kuntalaisten oikeuksista vaikuttaa kuntansa asioihin vaalien välillä esimerkiksi aloiteoikeuden kautta.

Edellisenä päivänä äänestysprosentti oli jäänyt 53,6:een prosenttiin. Maanantaina valtuusto päätti, ettei jatkossakaan kuntalaisten tekemien alotteiden tule päätyä valtuustolle tai lautakuntiin päätettäväksi tai edes tiedoksi. Ongelma on todellinen. Nyt jatkettiin nykyisen hallintosäännön linjalla, mikä on johtanut käytännössä siihen, että kuntalaisalotteita ei pyynnöistä huolimatta ole voitu tuoda valtuustolle. Teimme tämän ongelman ratkaisevan esityksen, mutta jäimme yksin.

Valtuusto myös käveli kokouksen äänestyksissä myös oman aiemman päätöksensä yli antaa henkilöstön edustajille puhe -ja läsnäolo-oikeus lautakuntiin, jotta vuorovaikutus olisi päättäjien ja henkilöstön välillä parempi. Nyt viesti ei kulje.  

Jos ei viesti kulje henkilöstöltä päättäjille, niin ei se myöskään kulje päättäjiltä kuntalaisille.

Kuinka moni kotkalainen tiesi ennakkoon mitä viime maanantaina olimme päättämässä? Oliko tämän hallintosäännön sisältöä ja uudistuksia puitu ennakkoon mediassa? Oliko kuntalaisilla todellinen mahdollisuus yrittää vaikuttaa valtuustoon ennen kokousta? Uutisoitiinko edes jälkeenpäin tiistaina siitä, kuka äänesti kuntalaisten demokratian parantamista vastaan? Ei, ei ja ei. Itseasiassa edes kaupungin oma viestintä ei pitänyt asiaa tiedottamisen arvoisena.

Media ja kaupungin viestintä on epäonnistunut Kotkassa. Sen tajuaa toreilla. Kansalaiset ovat olleet tietoisia kaikista kovasanaisista riidoista ja ehkä siitä, että velka ja alijäämät kasvaa. Eivät niistä lukuisista päätöksistä, jossa valtuusto on löytänyt yhteisen sävelen tai onnistumisista. 

Jotta edustuksellinen demokratia voisi toimia, pitäisi kuntalaisilla olla tieto siitä mitä kukin ryhmittymä on konkreettisesti valtuustossa tehnyt, jotta lupauksia voidaan peilata tekoihin.

Väitän, että kotkalaisten passiivisuuden perimmäinen syy on päättäjien nihkeydessä kuunnella ja ottaa kuntalaisia huomioon. Mutta toisaalta ongelma on viestin välittyminen kuntalaisille.

Kuka ihme luottaisikaan järjestelmään, jossa päättäjät heikentävät kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa ja toisaalta, joka näyttäytyy ulospäin kuntalaisille pelkkänä sirkuksena. 

Olen päättänyt julkaista kotkalaisten tekemät kuntalaisaloitteet sellaisenaan tästä päivästä eteenpäin omalla nettisivullani otsikolla "Tätä valtuusto ei halua kuulla". Päivitän sivua siihen päivään asti, kunnes Kotkassa kuntalaisten ideat ja aloitteet otetaan tosissaan ja ne saavat niille kuuluvan arvon.