Ongelman kanssa painimisesta syiden selättämiseen

Kymen Sanomien palstoilla on viime viikon aikana esitetty lääkkeitä Kotkan talouden tasapainottamiseksi. Mielestäni ongelman kanssa painimisesta pitäisi jo siirtyä pitkäjänteiseen syiden torjumiseen.

Kymen Sanomat nosti esille FCG:n selvityksen tuloksia Kotkan ns. säästöpotentiaalista. Sen mukaan Kotka tuottaa palvelunsa kalliimmin verrokkikaupunkeihin verrattuna. Säästöpotentiaali olisi selvityksen mukaan jopa 35 miljoonaa euroa. 

Selvityksessä on verrattu palveluiden kustannuksia samankokoisten kaupunkien kanssa. Selvitys ei ole huomioinut kuitenkaan lainkaan Kotkan korkeaa sairastavuutta ja työttömyyttä. Ikärakenteeltaankin olemme verrokkikuntien kärkeä. Nämä vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon kaupungissa käytetään rahaa sote-palveluihin asukasta kohden. 35 miljoonan säästö olisi siis mahdollinen vain väestöä vaihtamalla.  Selvityksen ilmoittama potentiaali on siis harhaanjohtava. 

Säästöjä ei voi saada määrärahoja mekaanisesti pienentämällä. Se on johtanut alibudjetointiin, mikä on yksi pääsyy alijäämän kertymiseen viime vuosina. Sairastavuuden ja työttömyyden pienentäminen ovat ratkaisevia tekijöitä talouden tasapainottamisessa. 

Sairastavuuteen voimme vaikuttaa lisäämällä voimavaroja ennaltaehkäisevään työhön. Se tarkoittaa uskallusta parantaa palveluita tarvittaessa lisäämällä henkilöstöä ja resursseja – ei siirtää niitä korjaavalta puolelta. Imatran ja Heinolan esimerkit osoittavat, että henkilöstöä lisäämällä ennaltaehkäisevällä puolella voidaan saada miljoonasäästöt. 

Henkilöstön riittävyyden selvittäminen olisi muutenkin paikallaan. Olen kuullut monelta eri sektorilta huolia henkilökunnan riittävyydestä. Liian niukat resurssit aiheuttavat lisämenoja heikentyneen palvelutason ja henkilöstön pahoinvoinnin kasvun takia. 

Käytännön säästöideoita toiminnassa taas tulisi mielestäni hakea ottamalla henkilökunta mukaan ideointiin. Taannoin uutisoitiin Carean miljoonasäästöistä, jonka idea oli lähtenyt henkilökunnalta. Käytännön tietotaito on tekevän portaan käsissä. Henkilöstön säästöideakilpailun järjestäminen pientä palkkiota vastaan olisi vaivansa väärti.  

Juuri työnsä aloittaneen työllisyystoimikunnan tehtäväksi on annettu laatia konkreettisia ideoita valtuuston päätettäväksi, jotta työttömillemme saadaan uusia työpaikkoja ja heidän hyvinvointia ja työllistymistä edistäviä palveluita parannetaan. Onnistuessaan ohjelman tuloksien toteuttaminen voi synnyttää säästöjä ja lisätuloja.  

Työllisyyspoliittisen ohjelman toimenpiteet ja henkilöstön riittävyyden selvittäminen tulisi mielestäni ottaa osaksi uutta tasapainotusohjelmaa. 

Tulen ensi viikolla julkaisemaan oman esitykseni lisäyksistä kokonaisuudessaan taloudentasapainotus -sekä työllisyyspoliittiseen ohjelmaan.