Puheeni valtuuston vuoden 2013 tilinpäätöksen käsittelyssä:
Nyt käsittelemme ensimmäistä kertaa tilinpäätöstä, jonka
sisältöön uusi valtuusto on voinut vaikuttaa. Uusi valtuusto on joutunut kovan
paikan eteen, kun sen on täytynyt pohtia keinoja talouden kohentamiseen. Viime
vuonna hyväksyttiin talouden tasapainotusohjelma, jonka onnistumista
tarkastuslautakunta on arvioinnissaan nyt pohtinut. Tarkastuslautakunnan
arviointikertomuksen lopputuleman kanssa on helppo olla samaa mieltä -
varsinkin niistä ongelmista, joita talouden hoidossamme on.
Tarkastuslautakunnan tärkeistä havainnoista työllisyyden
heikkeneminen on kriittisin. Kotkan työttömyysprosentti on noussut jopa 19.3
prosenttiin. Korkea työttömyys on suurin syy huonoon tilanteeseemme. Työttömyys
aiheuttaa menetettyjen verotulojen ja kasvaneiden toimeentulotukien lisäksi
välillisiä vaikutuksia menojen kasvuun. Palveluiden tarve kasvaa, kun
pahoinvointi kasvaa. Lastensuojelun asiakasmäärien räjähdysmäinen kasvu on huolestuttavin indikaattori
siitä, mihin suuntaan kaupunkimme on matkalla. Lasten lisääntynyt pahoinvointi
heijastuu kauas tulevaisuuteen. Siihen pitää puuttua nyt ja heti! Hetkelliset
talouden säästötoimenpiteet väärissä paikoissa lisää syrjäytymistä
tulevaisuudessa.
Tarkastuslautakunnan tehtävä on mm. valvoa miten kaupungin
taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valtuuston hyväksymä talouden
tasapainotusohjelma saikin risuja. Toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä,
eivätkä niistä konkreettisimmat ole edes toteutuneet.
Onnistunein toimenpiteistä on ollut henkilöstömenoissa
säästäminen, josta kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. On merkittävää, että
Kotka on onnistunut säästämään 3 miljoonaa euroa ilman lomautuksia tai
irtisanomisia. Siinä on positiivista viestiä muulle Suomelle.
Konkreettisimmat toimenpiteet liittyivät kiinteistöjen ja
maan myyntiin. Näihin tavoitteisiin ei kuitenkaan päästy. Myyntivoitot olivat
yhteensä 3,8 euroa mikä jäi useita miljoonia alle tavotteiden. Myös tämän
vuoden talousarvio sisältää paljon epärealistisia myyntitavotteita.
Kaupunkilaisjärki jo sanoo, että talouden tuloja ei voi laittaa
myyntitavotteiden varaa. Tarkastuslautakunta on puuttunut arviossaan myös
tähän. Se vaatii realistisuutta talousarvioiden laatimiseen. Samaan olen itse
kiinnittänyt huomiota. Ei tarvitse olla meedio ennustaakseen, että vuoden 2014
tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen. Menojen kasvua ei saada pysäytettyä vain arvioimalla menot
alhaisemmaksi. Tulojakaan ei saada lisää laittamalla asioita myyntitavotteiden
varaan. Kunnan konkreettiset keinot menojen leikkaamiseen on oman toiminnan
lisääminen palvelutuotannossa, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon
panostaminen ja satsaaminen työllisyyden hoitoon ja työpaikkojen lisäämiseen alueella.
Ainoa konkreettinen ja varma tulojen lisäämisen keino kunnalla on verojen
korottaminen. Tähän toimenpiteeseen valtuusto tuskin on kuitenkaan valmis.
Talouden tasapainottamisessa kyseenalaisimmat toimenpiteet ovat
olleet mielestäni koulujen holtittomat lakkauttamiset. Lakkauttamisten lasketut
taloudelliset hyödyt ovat olleet pullanmurusia suhteessa mm. myyntitavotteiden
alittamisiin, ja samalla ne ovat laskeneet Kotkan vetovoimaa asuinpaikkana. E18
tien valmistuttua voimme nostaa profiiliamme Helsingissä työskentelevien
asuinpaikkana. Halvat asuntojen hinnat tulevat houkuttelemaan alueelle
lapsiperheitä. Pienet koulut ovat markkinavaltti, jota varten lapsiperheillä on
syy tulla Kotkaan.
Kyseenalaistan koulujen lakkautuksista aiheutuvat säästöt.
Onneksemme valtuusto päätti keväällä 2012 kouluverkkopäätöksien yhteydessä,
että jokaisen talousarviokokouksen yhteydessä raportoidaan koulujen lakkautuksien
tuottamat säästöt. Näin saamme faktoja tiskiin, minkälaisia vaikutuksia
lakkatuuksilla on ollut. Samalla tulisi myös raportoida lakkautuksien
vaikutusta muihin arvoihin. Palvelujohtaja Haapasen kannattaakin laittaa
post-it lappuseen ylös, että tätä valtuuston päätöstä noudatetaan ja ne
todelliset lakkautuksien aiheuttamat säästöt tuodaan pöydälle niin kuin on
päätetty.
Tilapalveluiden kehittämistarve talouden
tasapainottamistoimena on myös yksi toimenpideohjelman kyseenalaisista
hankkeista. On varmasti totta että tilapalveluiden toimintaa tulee kehittää ja
laatua parantaa, mutta KONKREETTISENA suorana säästötavoitteena se on ollut
typerä. Sisäisten vuokrien periaatteiden selvittäminen on tässä yhteydessä
ollut kiireellisin, mutta siihen emme ole saaneet mitään tuloksia. Sen sijaan
yritetään töitä on tehty hartiavoimin, jotta tilapalvelut saataisiin
yksityistettyä tai edes yhtiöitettyä. Tasapainotusohjelman mukaan tämän vuoden
aikana selvitetään onko ulkoistaminen tehokkaampaa siivoustoimessa ja
isännöinnissä. Muistuttaisin, että kaupunki on tätä jo testannut huonoin
tuloksin, kun se kilpailutti ISS:lle uimahallin siivouspalvelut.
Tutkimustulokset myös puhuvat ulkoistamisia vastaan. Oma toiminta on
tehokkaampaa ja halvempaa.
Mitä kaupungin tulisi sitten mielestäni tehdä? Valtuusto
lienee yksimielinen siitä, että työllisyyden koheneminen on tässä tilanteessa
tärkeintä.
Valtuusto päätti viime vuoden talousarviokokouksessa
perustaa työllisyystoimikunnan. Aloitteen ajatuksena oli ottaa valtuuston
tiukempaan kontrolliin työllisyyden parantaminen. Viime tiedonantokokouksen
vastauksesta huolimatta, valtuuston päätös tulee pitämään. Nyt on pidettävä
huolta, että palvelujohtajan maalaamat skenaariot keskustelukerhosta eivät tule
toteutumaan.
Kaupunki ei voi jäädä laakereilleen lepäämään ja perustella
huonoa tilannettaan vain heikolla maailmantaloudellisella tilanteella.
Työllisyyden ja uusien työpaikkojen eteen on tehtävä kaikki. Valtuusto ylimpänä
päättävänä elimenä on vastuussa talouden hoitamisesta ja sitä kautta myös
siitä, että se tekee kaiken. Valmiita vastauksia mikään toimikunta ei varmasti
saa aikaiseksi, mutta esimerkiksi laatimalla työllisyyspoliittisen
toimenpideohjelman Kotka voi synkronoida tavoitteensa konkreettisiksi
toimenpiteiksi, jota valtuusto ajaa yhteistuumin. Nyt työllisyyspolitiikka on
pirstaloitunut elikeinostrategiaksi työpaikkojen luomista ajatellen ja
toisaalta pitkäaikaistyöttömien hätäaputyöllistämiseksi. Kokonaisuudessa
työttömyyden vastainen taistelu ei ole tällä hetkellä kenenkään käsissä.
Kaupunki on vienyt pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ylikunnalliseen Väylään.
Pitää kuitenkin muistaa että Kotkassa työttömyyden laskun maksaa Kotka. Väylä
ei voi poissulkea kaupunkikohtaista panostamista työttömyyden poistamiseen.
Työllisyyden parantamisesta on tehtävä kaupunkistrategiasta
tuttu kaiken toiminnan ylittävä poikkipalkki - arvo. Tarkastuslautakunnan
mainitsemat sisäilmaongelmat ovat kurittaneet niin henkilöstöä, oppilaita kuin
kaupungin taloutta ylimääräisillä remonteilla. Kaupungin tulisikin yrittää
kääntää näistä johtuvat hankinnat työllisyyttä tukevaksi voitoksi. Tein
valtuustoaloitteen viime vuonna sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta kunnan
hankinnoissa, jonka laki nykyään sallii. Sen mukaisesti kunnalla on
mahdollisuus määritellä kilpailutuksessa itselleen tärkeitä sosiaalisia arvoja
kilpailueduksi. Kaupungilla on mm. mahdollisuus määritellä että kilpailussa
katsotaan eduksi jos urakka työllistää paikkakunnan pitkäaikaistyöttömiä tietyn
määrän. Tämä mahdollisuus on välittömästi selvitettävä. EU:n
kilpailutuslainsäädäntö ei mahdollista suoraan paikkakuntalaisten pienyritysten
suosimista kilpailutuksessa kynnysarvot ylittävissä hankkeissa, mutta tässä
kohtaa on mahdollista hyödyntää uutta lakia. Kaupungin tulisi kuitenkin suosia
paikkakunnan työllisyyttä ja yrityksiä kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.
On mielestäni huolestuttavaa ajattelua, että
kohtalomme on vain kaikkivoipaisen maailmantalouden varassa. On huolestuttavaa
ajattelua, että työllisyyden eteen ei kaupunki voisi omilla
toimillaan vaikuttaa ja että ainoa asia johon voimme keskittyä on työttömyyden
seurauksien hoitaminen. Asian muuttaminen vaatii kuitenkin huomiota,
toimenpiteitä ja satsauksia!
Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut, työllisyyden
parantaminen on otettava nyt viimeistään kaiken toimintamme keskiöön. Keinoja
on jos on tahtoa.