Kun vuonna 2020 saimme kuulla A-klinikkasäätiön päätöksestä lopettaa Kotkan Turvalassa oleva lyhytaikainen katkaisuhoito sekä selviämisasema, teimme yhdessä Kotkan valtuuston enemmistön kanssa valtuustoaloitteen tavoitteena vaikuttaa Kymsoten ja A-klinikan päätökseen. Oli jo tuolloin päivänselvää että lakkautuksen lieveilmiöt ovat rajut sekä asiakkaille että poliiseille kun selviämishoitoa tarjotaan vain Kouvolassa.


Valtuustoaloitteessa kirjoitin: “Yksikön lakkauttaminen nostaa päihdeongelmaisten kynnystä hakea ja saada palvelua, millä on hyvin laajat epäsuorat negatiiviset vaikutukset Kotkassa. Lakkautus tulee syventämään kotkalaisten päihde -ja mielenterveysongelmia sekä lisää poliisin työtaakkaa, kun kotkalaisten selviämisasemana toimii yhä enemmän jatkossa putka.” 

 

Vastauksessa valtuustoaloitteeseen todettiin suoraan että eteläkymenlaaksolaisten selviämisasemahoidon käyttö oli romahtanut vuodessa kotkalaisten osalta 64% ja haminalaisten jopa 78%. Mistään raitistumisaallosta ei ollut kysymys. Vähentyneitä asiakkaita on kuskattu taksilla Kouvolaan selviämään, missä usein paikat ovat olleet täynnä. Sijaiskärsijöinä tilanteessa ovat olleet myös taksiyrittäjät. 

 

Myös poliisi on ottanut tilanteeseen kantaa. Aluevaltuusto sai painavan vetoomuksen kokouksessaan 8.11.2022 Kouvolassa kun Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö Ari Karvonen toivoi aluehallinnon ottavan selviämishoidosta parempaa koppia. Lakkautuspäätös on lisännyt ennustetusti poliisin säilöönottoja. Tämä lisää suoraan putkakuolemien riskiä, kun poliisilla ei ole soteasioiden ammattitaitoa saati resursseja valvoa vahvasti päihtyneitä kansalaisia. 

 

Sotesektori ei voi ulkoistaa päihdepalveluita poliisille. Hyvinvointialueen tulee jo ensi vuoden aikana saada selviämisaseman kapasiteetin lisääminen Kouvolassa ja uuden yksikön perustaminen etelässä liikkeelle. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. 



Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä kiertää kauden aikana kaikissa hyvinvointialueen yksiköissä tapaamassa niiden väkeä ja tutustumassa toimintaan. Teemme sen, jotta ymmärrämme täysin tilanteen ja voimme tehdä oikeita päätöksiä. 


Heinäkuussa tutustuimme kotihoitoon Kotkassa ja päädyin lopulta tekemään työntekijöiden kannustamana puolikkaan työvuoron Karhulan alueen kotihoidossa. Vierailu avasi silmäni vanhusten hoivan ongelmiin.


Kotihoidossa hoitajilla aikataulut sakkaavat heti aamusta. Asiakkaiden määrä ja pula tekijöistä aiheuttaa sen, että jo ensimmäisen käynnin aikana on hoitaja myöhässä seuraavasta käynnistä. Työtä lisää varsinkin järjestelmässä mukana olevat asiakkaat, joiden oikea paikka olisi ympärivuorokautinen hoiva. Tämä on epäinhimillistä sekä potilasta että hoitajia kohtaan, joiden jo valmiiksi pitkää työlistaa se hankaloittaa.


Nyt niitetään sitä satoa, jonka insinöörimäinen vanhusten hoivapolitiikka Kymenlaaksossa on aiheuttanut. Hoivakotipaikkoja on vähennetty punakynällä yli vetämällä kun on kauhisteltu valtakunnallisesti suurta suhteellista paikkamäärää. Tarvetta punakynällä ei kuitenkaan pysty poistamaan.


Vaikuttaa siltä, että Kymenlaaksossa ihmisiä hoidetaan kauttaaltaan yhtä astetta heikommalla tasolla.


Omaishoidossa sairastutetaan omaistaan hoitavat - tarjoamatta heitä hyödyttävää kotihoidon palvelua. Kotihoidossa asiakkaina pidetään hoivakoteihin kuuluvia näin kuormittaen kotihoitajia ja vaikeuttamalla valmiiksi lähes mahdotonta työmäärää. Hoivakotiin pääsyn tielle on kammettu pienennetty tarjonta ja tiukat kriteerit, jonka johdosta paikkoja jonotetaan jopa sairaaloiden käytävillä.


Voisi luulla, että pitämällä ihmisiä astetta heikommassa hoidossa yhteiskunta säästäisi, mutta fakta on, että tämä näennäinen säästöliekki polttaa sote-sopan pohjaan. Tiukan nyörin politiikka johtaa mittaviin lieveilmiöihin, jotka tulevat kalliimmaksi. Tämä malli kuormittaa koko systeemiä päivystyksestä alkaen ja tulee kalliiksi.


Ongelmakohtia voi toki kaikki luetella, mutta nyt tarvitaan toimia. Mitään pikaratkaisuja ei ole, mutta uuden hyvinvointialueen tulee rakentaa toiminta tarkoituksenmukaisuus ja palvelun laatu edellä. Tämä kaikki maksaa itsensä varmasti takaisin.


Omaishoitoon on kannustettava perumalla edelliset leikkaukset ja parantamalla omaishoitajien tukea. Hoivakotipaikkojen alasajo on keskeytettävä, kriteereitä höllennettävä ja tarvittaessa yksityistä kapasiteettiä hyödynnettävä. Olemme tämän kaiken seniorikansalaisillemme velkaa.