Valtuusto päättää seuraavassa kokouksessa uudesta  hallintosäännöstä, joka määrittelee miten Kotkaa johdetaan jatkossa. Kyseessä on siis äärimmäisen tärkeästä paperista ja se antaa nyt mahdollisuuden Kotkalle parantaa rapautunutta demokratiaansa.

Hyvää esityksessä on, että se sisältää vasemmistoliiton jo usean vuoden ajaman nuorisovaltuutettujen puhe -ja läsnäolo-oikeuden valtuustossa. Tämän puolesta valtuusto teki päätöksen esityksestämme joulukuussa.

Kuntalaisten osallistumis -ja vaikuttamismahdollisuuksia on myös korostettu tyydyttävästi. Tärkeä muutos on myös, että jatkossa kaupunginjohtaja tulee olemaan määräaikainen. Automaattisia eläkevirkoja ei ole kaupunginjohtajille enää jaossa, vaan jatkossa myös kaupunginjohtaja joutuu kantamaan poliittisen vastuunsa.

Sen sijaan ihmetystä herättää asiaa valmistelleen kansliapäällikön käveleminen valtuuston tekemän toisen uudistavan päätöksen yli. Henkilöstön edustajalle ei ole uudessa hallintosäännössä läsnäolo-oikeutta lautakunnissa, vaikka valtuusto on näin päättänyt.

Tämän idea oli parantaa luottamushenkilöiden ja ruohonjuuritason tärkeää työtä tekevien vuorovaikutusta. Nyt ongelmat hukkuu tai suodattuu matkalla päätöksentekijöihin. Valtuuston päätöksen yli kävelemistä ei voi kepein perustein hyväksyä. Asia pitää selvittää perin pohjin.
Kotkassa kuntalaisaloitteen suosio on romahtanut, vaikka se on käytännössä ainoa suora keino vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Syy tälle on se, että nykyinen sääntö on tehnyt kuntalaisaloitteella vaikuttamisen mahdottomaksi.  

Valtuustolle pitäisi tuoda tiedoksi joka vuosi kuntalaisaloitteet jotka kuuluvat valtuuston toimivaltaan. Olen vuosittain pyytänyt aloitteita valtuustoon, mutta niiden tuominen on evätty perustelemalla ettei valtuuston toimivaltaan kuuluvia aloitteita ole tehty. Aloitteita on kuitenkin tehty vuosittain keskimäärin muutama kymmenen.

Samaan aikaan ne elimet joiden toimivaltaan aloite voisi kuulua, ei myöskään aloitteita voi saada. Tämä johtuu siitä, että hallintosäännössä on määritelty että aloitteet tuodaan lautakuntiin tiedoksi niiden päättämällä tavalla. Mikään lautakunta ei ole päättänyt kuitenkaan tavasta.

Kotkassa on ollut siis vuosia voimassa varsinainen kuntalaisaloitteiden musta-aukko, joka on nielaissut aloitteet syövereihinsä. Miksi kukaan tekisi kuntalaisaloitetta, kun nykyinen hallintosääntö estää aloitteiden päätymisen päättäjien päätettäväksi?


Tähän on saatavissa helposti muutos. On määriteltävä aloitteet toimivallasta riippumatta tiedoksi valtuustolle ja lautakunnalle vuosittain. Vain tällä tapaa noudatetaan kuntalain henkeä. 
Kuluneen valtuustokauden aikana sisäilmaongelmissa vellovat kiinteistöt ovat olleet yksi kuumimmista perunoista. Huonosta sisäilmasta johtuen ovat lukuisat kotkalaiset sairastuneet, monet parantumattomasti. Osa ei kykene työskentelemään enää edes täysin terveissä rakennuksissa – altistuneiden elämän voi sanoa olevan pilalla.

Olen täysin varma että jokainen virkamies ja valtuutettu pitää ongelmaa todellisena. Silti ihmettelen toimien vähyyttä sen ratkaisemiseksi.

Valtuutettuna olen ihmetellyt, miten voi olla mahdollista että jokainen ongelmakohde paljastuu ensiksi kaupungilla liikkuvien huhujen kautta. Useimmiten huolestuneet yhteydenotot työntekijöiltä tai oppilaiden vanhemmilta ovat olleet ensimmäiset tiedot ongelmista. Jotta valtuusto voisi kantaa vastuunsa tilanteesta, tulisi tiedon epäillyistä sisäilmaongelmista olla helposti saatavilla ja täysin julkista. Kriisiviestinnässä olennaista on että viestintä on oikea-aikaista ja täysin välitöntä. Jätin avoimemman tiedottamisen puolesta aiheesta aloitteen, johon toivon pikaista tarttumista.

Tilanteen haltuun ottaminen vaatisi säännöllisten – myös terveiden - kiinteistöjen tutkimisen. Tällä hetkellä ongelmat paljastuvat vasta kun ihmisiä on jo sairastunut. Valitettavasti useimmiten ongelman ratkaisuksi siirretään oirehtivat työntekijät ja oppilaat muualle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö oireettomat tämän jälkeen enää altistuisi rakennuksen sisäilmassa oleville myrkyille. Ihmisten siirtäminen ei ole ratkaisu vaan ongelman lakaisemista maton alle.

Sisäilmaongelmaiset kiinteistöt ovat kuitenkin seuraus toisesta ongelmasta. Ongelmakiinteistöt edustavat lähes poikkeuksetta tietyn aikakauden tuotoksia. Tähän ynnättynä se fakta, että Kotka on pitänyt tietoisesti peruskorjausmäärärahansa 15 miljoonaa euroa liian pienenä joka vuosi – ovat se todellinen ongelma. Esitimme määrärahan korottamista viime syksynä huonoin tuloksin. Toivon että tuleva valtuusto tekee viisaammin.

Vielä istuvan valtuuston tulee tarttua vihdoin toimeen ja laatia toimintaohjelma ongelman taltuttamiseksi. Olennainen osa sitä on myös tehdä periaatteellinen päätös ja julistaa terve sisäilma on jokaisen kotkalaisen oikeudeksi ja päättää että havaittuihin ongelmiin puututaan jatkossa välittömästi.

Olen laatinut alla olevan 6 kohdan ohjelmaehdotelman, joista mielestäni olisi hyvä aloittaa sisäilmaongelmien selättäminen. Nekään eivät ole mitään hokkuspokkus-temppuja, mutta hyvä alku.