Hyvinvointialueilla käynnistettävä työajan lyhentämisen kokeiluja

 

 

Työajan lyhentäminen taitaa olla yksi maailman eniten kokeiltu työelämän uudistusesitys. Syyt kokeiluille ovatkin ymmärrettäviä. Väki lisääntyy, robotisaatio kehittyy – työn uudelleenjako on edessä vääjäämättä. Kotimaisesta näkökulmasta kokeilut antavat kutkuttavia tuloksia työhyvinvoinnin lisääntymisen näkökulmasta. Työpahoinvoinnin kustannus Suomen kansantaloudelle liikkuu 30 miljardin hujakoilla. Masennuksesta ja työuupumuksesta on jo tullut suomalaisen työelämän pahin vitsaus. 

 

Britanniassa toteutettiin vastikään suuri työaikakokeilu, jossa nelipäiväistä työviikkoa kokeiltiin kuudellakymmenellä työpaikalla puolen vuoden ajan. Kokeilun piirissä oli 2900 työntekijää. Tulokset olivat mullistavia: tuottavuus parani, poissaolot vähenivät, stressitasot laskivat, ahdistusta oli vähemmän, työntekijät sitoutuivat paremmin työhönsä. Työntekijät saivat lyhyemmässä työajassa yhtä paljon tai jopa enemmän aikaiseksi. 

 

Samoja tuloksia taloudellisuuden näkökulmasta on tarjoiltu myös kotimaisissa kokeiluissa 90-luvulta alkaen. Kuuden tunnin työpäivää kokeiltiin useassa yrityksessä. Erään putkifirman kokeilusta raportoitiin tuottavuuden kasvaneen 42,2 prosenttia, tuoteyksikköä kohden kustannukset alenivat 20 prosenttia. Yhtiössä toimintamalli oli käytössä 12 vuotta yhtiön myyntiin asti.

 

Tuntuu merkilliseltä, että esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto painaa villaisella tulokset. Onko sille mahdollisimman suuri työtuntien määrä itseisarvo ohi tuottavuuden parantamisen? Elinkeinoelämältä toivoisi ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta tutkitun tiedon edessä. 

 

Suomessa työajan lyhentämistä tulisi seuraavaksi kokeilla laajasti uusilla hyvinvointialueilla. Hoitajien pako alalta on kansallinen uhka sote-palveluille, ja jotain tarttis tehdä. Työstä on tehtävä houkuttavampi, palkkausta sekä työntekijöiden jaksamista parannettava.

 

Työajan lyhentämisen erilaisia malleja voisi hyvin kokeilla seuraavan eduskuntakauden aikana - tulokset arvioitava ja tehtävä johtopäätöksiä. Suurin hyöty kokeilulle tulisi, jos se toteutettaisiin valtakunnan laajuisesti. 

Vasemmistoliitto sai Kymenlaakson hyvinvointialueen talousarviokokouksessa läpi esityksensä työajan lyhentämiskokeilun selvittämisestä osana talousohjelmaansa. Olen edelleen sitä mieltä, että Kymenlaakson tulisikin olla etujoukoissa kokeilemassa ennakkoluulottomasti tätä maailman eniten kokeiltua hyviä tuloksia saanutta työelämän uudistusta. Meillä ei ole mitään hävittävää. 


0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Kommentoi!