Kotka on päättämässä tulevasta koulu -ja päiväkotiverkostaan maanantaina valtuustossa juuri kun koululaiset kirmaavat kesälaitumille. Eri suista on arvosteltu asian vatvomista edestakaisin - fakta on, että asia tulee käsittelyyn nyt valtuustolle ensimmäisen kerran. Valtuustolla on ylimpänä päättävänä elimenä kaikki valta muuttaa, palauttaa valmisteluun, pyytää lisäselvityksiä yms. jos se katsoo ne tarpeellisiksi.

Alakouluverkosta käytävässä keskustelussa huolestuttavin piirre on ollut vastakkainasettelu, jossa yhden koulun pelastamiseksi ollaan valmiita laittamaan pölkylle toinen. Suurimmat ryhmät ja monet omaa lähikouluaan puolustavat ottavat annettuna, että alakouluja pitää Kotkassa lakkauttaa. Olen vahvasti erimieltä.

Kotka kaipaa kipeästi uutta väkeä – lapsia ja heidän veroja maksavia vanhempiaan. Jos perustamme päätöksemme tutkittuun tietoon ymmärrämme pienten alakoulujen merkityksen. Selvitykset osoittavat, että lapsiperheiden muuttopäätöksessä pieni ja turvallinen alakoulu painaa selvästi enemmän kuin esim. kunnan veroprosentti.

Kotkan vetovoiman kannalta on täysin olennaista, että esim. laajalla Karhulanniemellä on kaksi alakoulua. Vetovoimaisen asuinalueena sillä on potentiaalia, joka pitää ymmärtää käyttää. Sunila ja arkkitehtuuri, Perävarpin ja Metsäkulman uudet tontit ja Tiutinen ovat osa potentiaalista, joka täyttyy vain jos eteläisessä Karhulassa on oma alakoulunsa.

Koko prosessissa on ollut nähtävillä se, että päätös tuloksesta on tehty taas kerran ennen selvitystä. Vanhemmille tehdyissä kyselyissä kukaan vastaaja ei voinut valita vaihtoehtoa, jossa kaikki alakoulut säilytetään. Siihen kiinnitti huomiota myös Hakalan vanhempainyhdistys lausunnossaan. Tällaiset kyselyt eivät paranna demokratiaa vaan halventaa sitä.

Prosessin nurinkurisuudesta kertoo eniten se, että tarkkaa lukua yhdistämisen säästöstä ei ole ollut päättäjillä käytettävissä. Sain vihdoin kyselytunnilla vastauksen, jonka mukaan käyttötaloussäästö olisi vain 130 000 euroa vuodessa. Ja jos Kotka haluaa panostaa strategiansa mukaisesti laatuun ja pedagogisesti kestävän kokoisiin ryhmiin, ei säästöä saada juurikaan perinteisellä tavalla eli opetushenkilökuntaa vähentämällä.

Tämän tiedon valossa päättäjät ovat selvän arvovalinnan edessä. Onko 0,13 miljoonan vuosittainen säästö, joka samalla näivettää vetovoimaamme oikea keino oikaista yli 300 miljoonan euron vuosittaisia menoja 2 miljoonan edestä?

Kotkassa mikään ei ole muuttunut. Karhulasta lopetetaan jälleen palveluita ja kouluja lakkautetaan demareiden ja kokoomuksen yhteistyöllä.