Puoluevaltuusto käsittelee viikonloppuna kuntapakettia, vasemmistoliiton hallitustaipaleen jatkoa. Puolue tuntuu jakautuneen kahteen leiriin; hallituksessa jatkamisen kannattajiin ja sen vastustajiin. Ymmärrän hyvin ne lähtökohdat jolla hallitusmyönteiset perustelevat kantaansa. Heidän näkemyksensä on, että hallituksessa pystytään vaikuttamaan päiväpolitiikkaan paremmin kuin oppositiossa. Hallituskriittiset eivät taas pidä hallituksen vasemmistolaisesta näkökulmasta tehtyjä positiivisia uudistuksia riittävän merkittävinä, jotta niillä voisi pyyhkiä yli sen oikeistolaisia hankkeita. 

Mielestäni puolueen ei tule jatkaa hallituksessa, joka mm. ajaa kuntataloudet ahdinkoon ja pakottaa niitä leikkaamaan palveluitaan sekä samalla jakaa avokätisen miljardin yhteisöveron alennuksen elinkeinoelämälle. Minulla on asiasta selkeä käsitys ja mielipide, mutta annan täyden arvon myös sen toverin mielipiteelle, joka ajattelee asiasta toisella tapaa. 

En aio puolustella enempää kantaani hallituksesta eroamisesta, vaan esitän huoleni keskustelukulttuuria kohtaan, joka puolueessamme tuntuu olevan todella ala-arvoista
.
Luokittelen itseni sosialidemokraatiksi ja olen hämmentynyt siitä tavasta, jolla hallituskeskustelussa on leimattu ja kategorisoitu meitä nykyisen hallituksen kriitikoita mm. stalinisteiksi. Herkkähipiäinen sos.dem saattaisi loukkaanta moisesta. En ymmärrä miten stalinismi liittyy 2010-luvun päiväpolitiikkaan. Hallituskysymyksessäkin, kuten kaikissa politiikkaan liittyvissä debateissa, tulisi keskustella vain asioista. Tässä tapauksessa niistä syistä, joiden takia hallituksesta tulisi joko erota tai jatkaa. Väitteisiin tulisi vastata kumoamalla ne faktoilla tai paremmilla argumenteilla, ei menemällä toisen persoonaan tai kaivamalla hänelle historian sopukoista joku pahalta kuulostava pilkkanimi. 

Kalevi Suomela mm. loi kirjoituksessaan (KU 8.11) kuvaa hallituksessa jatkamisen vastustajista eräänlaisina utopisteina, joiden mielestä oppositiossa lippujen heiluttaminen olisi ”aina luontevampaa”.
Minun mielestäni kysymys ei ole siitä, ollako hallituksessa vai eikö, vaan minkälaisessa hallituksessa ja mitä siellä saadaan aikaiseksi. Näiden konkreettisten asioiden pohjalta jokaisen on muodostettava kantansa siitä, onko jatkaminen puolueen periaatteiden ja tavoitteiden mukaista vai ei.

Ymmärrän tietenkin vanhojen SKDL:n aikaisten ristiriitojen painavan, mutta tänään 2010-luvulla osapuolten luokitteleminen vanhojen jakolinjojen mukaan on väärin ja vain jatkaa tämän perinteen jatkumista.
Ihmisten on voitava muodostaa kantansa ilman leimaantumista. Suomelan näkemyksen mukaan puolueemme jakautuu nyt ”vallankumouksellisiin” ja ”demokraattisiin realisteihin”. En minä ole vallankumouksellinen, vaan piin kova revari. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että erilaisille ”näkemyksille ja keskustelulle pitää olla tilaa”, mutta en voi hyväksyä tyyliä, jolla hän esimerkiksi minun kantaani tulkitsee. 

Toivon kuitenkin sydämeni pohjalta, että Suomelan kaltainen pitkänlinjan kansandemokraatti jatkaa työtään liikkeen hyväksi. Toivon sydämeni pohjalta myös sitä, että jokainen jolla on minkäänlainen kanta hallituskysymykseen, hyväksyy toisensa tässä liikkeessä sellaisenaan mielipiteineen ja jatkaa parhaimpien argumenttien puolesta kamppailemisesta ilman osapuolijakoa lisäävää leimaamista.


Mediassa ensi vuoden talousarviokokouksesta uutisoitiin lähinnä sen päätöksestä leikata Tiutisen koulun verran teatterin toiminta-avustuksesta. On korjattava, että kukaan valtuutettu ei lopulta joutunut salissa äänestämään Tiutisen ja teatterin leikkaamisen välillä. Kumpainenkin sai oman kohtansa. On myös todettava, että vasemmistoliiton valtuustoryhmän esityksessä löytyi käyttötaloudesta rahat teatterille sekä kummallekin kyläkoululle ensi vuodelle. Leikkausesityksemme kohdistuivat jo valmiiksi mittaviin tutkimus –ja kehitysrahoihin ja mm. johdon hankerahoihin. Lisäksi teimme esityksen valtuuston tuplakokouspalkkioista luopumisesta moraalisena eleenä. Ylityöpalkkioihin on jo tässä vaiheessa vuotta uponnut 41 000 euroa. Varjobudjettimme ylijäämä oli 50 000 euroa enemmän plussanpuolella kuin hallituksen esityksessä. Tämä osoittaa, että politiikka ei ole vaihtoehdottomuutta vaan arvovalintoja. 

Median nostaman ”näyttelijät vs. lapset” vastakkainasettelun sijaan, mielestäni merkitsevin kokouksen päätös liittyi kuitenkin kiinteistöyhtiöön. Valtuustohan ei ole vielä käsitellyt kiinteistöyhtiötä, mutta talousarvioesityksen lähtökohta ensivuodelle oli kuitenkin sen perustaminen. Näin ollen talousarviosta uupui kokonaan mm. Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen. Sekä vasemmistoliitto että perussuomalaiset tekivät omat esityksensä Karhuvuoren rahoittamisesta omasta taseesta, mutta valtuusto päätti toisin. Yhtiöstä siis periaatteessa päätettiin käsittelemättä itse yhtiötä. Päätös yhtiöstä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt tuoda käsittelyyn ennen talousarviokäsittelyä. 

Ongelma kiinteistöyhtiön perustamisessa on ensisijaisesti periaatteellinen. Sitä kautta rakennettujen kiinteistöjen hallinta siirtyy kunnan avoimuuden piiristä osakeyhtiölain salassapitovelvollisuuksien taakse. Vaikka yhtiön hallitukseen valittaisiin poliittista johtoa, on sen jäsen ensisijassa yhtiön leivissä ja rikosoikeudellisesti velvollinen pitämään suunsa supussa tietyissä yhtiötä koskevissa asioissa.  Kunta voi toki olla halutessaan aktiivinen omistaja mutta on selvää, että demokraattiset vaikutusmahdollisuudet heikkenevät.
Kiinteistöyhtiön on tarkoitus rakentaa kiinteistöt velalla, jotka kaupunki takaa. Velanhoitokulut voivat olla jopa korkeammat kuin kunnalla. Myös korkokulut tulevat olemaan huomattavasti korkeammat, kun rahoitus joudutaan hoitamaan pelkästään velkarahalla. 

Merkittävin yhtiön taloudellisuuteen liittyvä tieto saatiin tiistaina valtuutettu Luumilta (sd.). Hän oli mallikkaasti selvittänyt Opetus –ja kulttuuriministeriöstä, että tulevan kiinteistöyhtiön rakennushankkeisiin ei ole mahdollista saada valtiolta tukea pennin hyörylää. Kotka näyttäisi siis menettävän yhtiöittämisessä päätösvallan lisäksi puhdasta rahaa, ajamalla itsensä ulos valtion tuettavien joukosta. Viime kädessä kaupungin 100 prosenttisesti omistaman yhtiön ongelmat tulevat valumaan kuntataseeseen. 

Kiinteistöyhtiö ei siis ole mikään taloudellinen pakko. Tällaista on väitetty paikallislehtien pääkirjoituksissa ja kannanotoissa ilman pitäviä argumentteja. Omasta taseesta rahoituksen hakeminen urakoille ei vaikuta edes niihin kuuluisiin kriisikuntakriteereihin. Ei vaikka ne rakennettaisiin rahoittamalla osaksi kunnan taseeseen otetulla velalla. Velkakriteeri on paukkinut Kotkassa jo aikapäivää sitten.
Eilinen valtuuston talousarviokokous oli elämäni ensimmäinen. Paljon positiivisia, mutta myös muutama vähän traumaattisempi kokemus jäi plakkariin. Pakko käydä siis jonkinlainen debrief siitä mitä tapahtui, ettei asiat jää mielen syövereihin odottamaan purkautumistaan. Otsikko on melkeen puhdasta provoa, mutta jotain totuuden häivää alla oleva kirjoitukseni tullee siitä todeksi osoittamaan. Näin varma olen asiasta. Rohkaisen kaikkia tarkistamaan laskemani luvut, koska en voi brassailla matemaattisilla lahjoillani.

Eilisen kokouksen uutisointi keskittyi teatterin toiminta-avustuksen leikkaamiseen ja Tiutisen koulun pelastamiseen tämän varjolla. Kokouksessa läsnäolleet tietävät, että kukaan valtuutetuista ei joutunut tekemään päätöstä näiden kahden välillä. Teatterin avustuksen leikkaaminen oli oma kohtansa, ja Tiutisen säilymisen äänestyksestä poistettiin viittaukset teatteriin. Tiutisen säilyminen eteni yksimielisesti.

Eilisen kokouksen ehkä merkittävin anti liittyy kuitenkin Karhuvuoren koulun uudisrakennukseen, joka päätettiin rahoittaa taseen ulkopuolelta. Hyvää on että saimme kirjatuksi ylipäätänsä Karhuvuoren koulun rakentamisen. Mutta tilanne on siis yhtä selkeä nyt, kuin se oli 2012 keväällä hyväksytyn kouluverkkoselvityksen jälkeen, jossa koulun rakentaminen luvattiin käynnistää tänä vuonna.Tällä pedataan tietä ja käytännössä tehtiin alustava päätös siitä, että Kotka aikoo perustaa kiinteistöyhtiön ja piilottaa epämiellyttävät hankkeensa osakeyhtiölain taakse. Eilen vielä paljastui se, että yhtiöillä ei ole käytännössä samoja mahdollisuuksia saada valtionapua kouluremontteihin. Kotka siis tulee häviämään yhtiöittämisessä puhdasta rahaa ja mikä pahinta, kuntalaiset menettävät valtaansa yhtiön kautta rakennettaviin kiinteistöihin. Palaan tähän vielä aiheelle omistetulla blogauksella.

Vaikeita päätöksiä on kuulemma tehtävä. Vapaamatkustaja-siltarumpupoliitikkona aion jatkaa muutosvastarintaista käyttäytymistä ja ankeuttaa maailmaa yllättäen seuraavalla numeroita vilisevällä tietopläjäyksellä. Ehkä kliseiset leimakirveet voi näiden faktojen valossa jo pikkuhiljaa unohtaa.

Seuraavaksi eriteltynä mitä muutoksia Vasemmistoliitto esitti eiliseen talousarvioon ja mitkä menivät läpi.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä lienee ollut (muiden ryhmien esityksiä vaikea eritellä) aktiivisin talousarvion sorvaaja. Muutosvastarintaleiriin sullominen tässä tapauksessa ei ainakaan näytä pitävän paikkansa.
68 esityksestä, joita puolueet esittivät muutettavaksi, 35 tuli meidän valtuustoryhmästämme. Se on yli puolet kaikista esityksistä. Näistä esityksistä läpi meni 11 kappaletta kaikista 34 läpimenneestä esityksestä(nämä luvut tulee omasta kirjanpidosta eilisistä päätöksistä ja niissä voi olla hiukan heittoa). Se tekee 32 prosenttia, mikä on melkoinen luku 10 valtuutetun ryhmältä (19% valtuutetuista). Voi siis vilpittömästi todeta ryhmämme vaikutusvallan olevan kokoaan suurempi. ( Tietenkin vähän ei-niin-vilpittömästi koska kerskailen oman valtuustoryhmäni saavutuksista.)

Ensiksi läpi menneet muutosesitykset:

1. Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallitukselta selvitystä Kotkan Toriparkki Oy:n osakkeiden myymistä vuoden 2014 aikana. ( Kyseessä tappiollinen yhtiö. )
2. Vellamon kävijämäärät ja maksavat asiakkaat ilmoitettava erikseen.
3. Strategisiin tavoitteisiin.
 Tavoitetaso 2014 lisäys: Vastuualuejohtajilta saadaan vähintään 4 kertaa vuodessa yksityiskohtaista tietoa valmisteilla olevista asioista luottamushenkilöiden ja viestinnän käyttöön.
Kuntalaisia kuullaan ennakoivasti ja oikea-aikaisesti
Avoinkotka.fi - sivustoa kehitetään edelleen.
4. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan tavoitteisiin.
Koulujen sisäilmatilanne selvitetään ja ongelmat ratkaistaan (pois: sisäilmaongelmat ratkaistu )
5. Korttelikotien nimien korjaaminen avustuslistassa.
6. Kotkan kaupunki käynnistää selvityksen Kotkan keilahallin myymiseksi Kotkan keilailuliitolle tai muulle toimijalle ja samalla selvityttää käytössä olevan vuokra-avustuksen ( yli 100 000 euroa ) suuruuden oikeellisuuden.
7. "Keskusta" muuttaminen "keskustojen". ( Kotkalla on kolme keskustaa Karhuvuori, Karhula, Kotkansaari )
8. Sähköinen ilmoitustaulu kaupungintalon katutasoon ja internetiin -> muutettiin lopulta  keskusteluissa muiden ryhmien kanssa. Sähköinen ilmoitustaulu kaupungin kirjastoihin. Sisältö näkyy myös kaupungin nettisivuilla + liikuntapaikat.-5000 eur.
9. Vellamon museoiden maksaneiden kävijöiden määrä selvitetään ajantasaisesti.
10. Työllisyystyöryhmän perustaminen. (alkuperäinen aloite elokuulta löytyy täältä http://www.joonamielonen.com/p/aloitteeni.html ) -> Demareilta myös samansuuntainen ja paremmin muotoiltu esitys, joka meni näin:
Työllisyystoimikunta perustetaan tukemaan työttömyyden hoitoa Kotkassa. Työllisyystoimikunta koostuu työttömyyden hoidon kanssa työskentelevistä monialaisista ammattilaisista ja sen toiminnassa on mukana poliittinen ohjaus. Työllisyystoimikunnan jäsenet ja tarkemmat tehtävät määritellään tammikuun 2014 aikana. Toimikunta aloittaa toimintansa viimeistään maaliskuussa 2014.
11. Karhuvuoren koulun ja uudisrakennuksen suunnittelu ja toteutus käynnistyy.
-5000

Esitykset, jotka eivät menneet läpi

1. Valtuuston kokouksesta maksetaan vain yksinkertainen palkkio kokouksen pituudesta riippumatta. ( Eilisen kokouksen hinta käsittääkseni pyörii 10 000 eurossa. ) Vuotuinen hyöty väh. +10 000 eur ->
2. Muutos budjetin kappaleeseen s.47 painopistealueeseen: Kaupunginhallituksen toiminnassa... olosuhteisiin niin, ettei hyvinvointipalveluita vaaranneta. Hallitus tekee tarvittavat esitykset valtuustolle.
3. Kaupungin hallituksen käyttövaraus - 10 000 euroa.
4. Johdon hankkeet -20 000 euroa.
5. Jäsenmaksut ja vastaavat: Kymenlaakson kauppakamari -10 000 euroa.
6. Jäsenmaksut ja vastaavat: The Cruise Baltic Association -10 000 euroa.
7. Jäsenmaksut ja vastaavat: Cruise Helsinki Network -1000 euroa.
Jäsenmaksuista ja hallitukselta yhteensä + 51 000 eur.
8. Kotkan kaupunki käynnistää Uuperinrinteet Oy:n osakkeiden myynnin v. 2014 aikana.
9. Kotka Maretarium Oy:lle etsitään yhteistyökumppaneja Helsingin yliopiston lisäksi tavoitteena toiminnan tehostaminen.
10. Kotkan kaupunki selvittää Cursor Oy:n tehokkuuden ja mahdollisuuden muuttaa Cursor Oy:n rahoitusta koskevan sopimuksen. ( Cursor Oy:n henkilöstö paisuu ensi vuonna 10 henkilöllä )
11. Kotkan Kauppatie ry on nostanut toripaikkojen hintaa, mikä on vähentänyt torielämää. Kotkan kaupunki selvittää tuleeko Kotkan Kauppatie ry:n tehtävien hoitaminen halvemmaksi omana toimintana ja onko mahdollisuutta purkaa yhdistyksen kanssa tehty sopimus.
12. Rakennusvalvonta. Arviointikriteerin lisäys: Rakennus -ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen
13. Rakennusvalvonta.Tavoitetason lisäys: Kosteus ja homeongelmien ehkäisy
14. Kotkan kaupunki neuvottelee v. 2014 uuden seutusopimuksen niin, että sen hankkeisiin käytetään 3 euroa/ asukas. (vaikutus vuodesta 2015 eteenpäin +110 000 eur/ vuosi )
15. Kaupunkikehitys -ja kulttuurin vastuualue. Kohta 1612 Tutkimus -ja kehityshankkeet. - 160 000 euroa. Jää 265 870 euroa. ( Täältä ohjataan jatkuvan miljoonien lisäksi Cursorille lisää rahaa hankkeisiin.) + 160 000
16. Sosiaali -ja terveyslautakunta. Lisäys. 7. Terveysasemien toimintaa kehitetään ja lääkärien osaamista lisätään koulutuksella.
17. Sosiaali -ja terveyslautakunta. Muutos. Kuntoutukseen 2 viikossa (kh 2 kuukaudessa ). Mielenterveystyössä 1 kuukaudessa (kh 3 kuukaudesssa).
18. Opetustoimi. Jäppilän koulua ei lakkauteta syyslukukauden alusta. - 100 000 eur
PLUS. Tiutisen koulu jatkaa kouluverkkoselvityksen mukaisesti. - 100 000 eur 
19. Opetustoimi. Toiminna painopistealueet. Lisäys.
 -Koulujen sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen
- Päiväkoti -ja kouluverkkoselvityksen uudelleen arviointi
20. Nuorisotyön yksikkö. Lause "Nuorisotalo Mestasta voidaan luopua Otsolassa" pois.
21.Investoinnit. Kantasataman Härniemen laiturin peruskorjausta siirretään vuodella (alkaa v.2015) + 1 000 000 eur
22. Investoinnit. Karhuvuoren koulun uudisrakennus (purku ja työn aloittaminen)- 1 500 000 eur
23. Investoinnit. Esitys Jylpyn tilapäisen ja siirrettävän katoksen hankkimiseksi.  - 12 500
24. Investoinnit. Poistetaan kohdat Norskankadun bussiterminaali ja Norskankatu. + 512 000 eur

Lopullinen suora vaikutus esityksillä käyttötaloudessa min. +3500 euroa
Investoinneissa -500 euroa. ( esitykset ovat arvioita. 500 euroa löytyy vaikka Pehkosen yhdestä kuukausittaisesta tsemppibonuksesta. )

Näissä esityksissä ei ole huomioitu ehdotettuja suurempia rakenteellisia kehitysideoita, joiden kautta saatavat pysyvät rakenteelliset säästöt olisivat olleet satoja tuhansia euroja.

On siis täysin mahdollista tehdä säästöjä peruspalveluihin, kulttuuriin tai kouluihin kajoamatta! Kaiken lisäksi esityksemme piti sisällään jo aikaisemmin lahdatun Jäppilän koulun jatkumisen.
Politiikka ei ole pelkkää pakkorakoa ja vaihtoehdottomuuta, vaan arvovalintoja. Nykyisellä raamilla olisi ollut mahdollista pitää tuki teatterille nykyisellään, säilyttää ensi vuonna Tiutisen ja Jäppilän koulut sekä aloittaa omasta taseesta Karhuvuoren koulun uudisrakentaminen ja näin pitää epädemokraattisen kiinteistöyhtiöhaaveilut loitolla.