Kotkan kaupunginvaltuusto on ensi maanantaina tiukan paikan edessä. Piruja seinille maalailleidenkin arvailut ylityksestä ollaan ylittämässä. Hinta on noussut jopa 35 miljoonaan.

Olen itse suhtautunut kriittisesti hankkeeseen halki sen matkan. Tapahtumakeskus oli edellisen kaupunginjohtajan lempilapsi, joka tuotiin pöytään sähkörahojen käyttökohteena ilman sen kummempia selvityksiä - ainoana vastauksena kysymykseen jota ei vielä ollut esitetty.  

 

Kritiikistäni huolimatta olen tyytynyt valtuuston monta kertaa tekemään päätökseen tapahtumakeskuksen rakentamisesta ja sen myötä toivonut sille pelkästään hyvää. Kaupunginhallituksen jäsenenä velvollisuuteni on seurata, että sitä myös noudatetaan.

 

Valtuusto on tapahtumakeskukseen sitoutunut - mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Juuri siksi, en kannattanut hallituksessa esitettyä 10 miljoonan ylitystä.

 

Asia on ollut päättäjillä tiedossa noin viikon ajan, mutta nyt on valjennut, että ylitys juontaa juurensa vuonna 2019 päivittyneeseen arkkitehtuuriin. 

 

Näyttää siltä, että valmistelijoilla on ollut oletus, että valtuusto hyväksyy lisärahoituksen minkä tahansa summan se vaatii. Siitä kertoo se, että suunnitelmissa on pidetty kiinni pohjoismaiden suurimmasta riippuvasta puukattorakenteesta, mutta budjetista ei. Budjetista valtuusto on tehnyt päätöksen – kattorakenteesta ei. Kunnianhimoinen katto on myös karkottanut rakentajat – tämä on itsessään jo nostanut urakan hintaa kun kilpailua ei ole ollut.

 

Valmistelussa olisi pitänyt palata valtuuston eteen pitkin matkaa ennemmin muuttuneiden muiden tekijöiden kuin budjetin kanssa. Tästä olen huoleni esittänyt: Poliittisen ohjauksen puute uhkaa nyt viivyttää koko hanketta.  

 

Suurin huoleni maanantain päätöksessä on sen vaikutuksessa Kotkan talouteen – tai itseasiassa ylityksen kannattajien keinoihin ”maksaa” ylitys.

 

Ryhmien on sitouduttava siihen, että ylityksen vaikutuksia ei maksateta kuntalaisten palveluiden kustannuksella. Ylitys ei saa johtaa leikkauksiin palveluista tai veronkorotukseen, ei päätökseen lakkauttaa toista uimahallia, olla remontoimatta Arto Tolsa-areenaa tai Otsolan koulun uudisrakennuksen lykkäämiseen.

 

Demokratian kannalta rehellisintä olisi jättää asia uuden valtuuston päätettäväksi, joka negatiivisten lieveilmiöiden kanssa tulee painimaan. Tällöin myös kuntalaisilla on mahdollisuus asiaan vaikuttaa vaaliuurnilla.

 

Kaikesta huolimatta valtuuston on maanantaina kyettävä tekemään päätös omista lähtökohdistaan - ei uhkakuvien määräämänä. Maanantaina äänestetään myös siitä, mikä arvo valtuustolla ylimpänä päätöksentekijänä on.


Kymsoten hallitus on viime aikoina ulkoistanut toimintojaan isolla kädellä. Lähes jokaisessa tapauksessa ulkoistusta on perusteltu patenttiratkaisuna ongelmaan. Oli se sitten ratkaisu ongelmiin rekrytoinnin, ajanvarauspalveluiden, kotihoidon henkilöstön tai psykiatrien saatavuuden osalta. Esimerkit kuitenkin osoittavat, että ongelmat ovat sitä vastoin lisääntyneet. 


Kymsoten hallitus päätti loppuvuodesta 2019 puolen vuoden yrittämisen jälkeen ulkoistaa Kotkan ja Haminan alueen psykiatrian erikoislääkäripalvelut. Kilpailutuksen voitti Solutos Oy, jonka myötä piti syntyä auvo ja onni lääkäreiden saatavuuden osalta. 



Kymsote maksaa kuukausittain kiinteän 128 000 euron könttäsumman, jolla Kotkan ja Haminan seudun tulisi saada tarjouspyynnön mukaisesti 4-6 lääkärin työpanos. Tarjouspyynnön mukaisesti lääkärien määrän piti tarkentua sopimusneuvottelussa, mutta sopimuksessa itsessään viitataan vain tarjouspyyntöön ja palvelukuvaukseen. Melko suuri summa per oletettu lääkäri.



Olen saanut luotettavilta tahoilta tiedon, että lääkäreiden työmäärä ei ole ollut sitä mistä Kymsote kuukausittain maksaa. Lääkäreille laskettu työaika on jäänyt sovitusta. Ulkoistaminen on mitä ilmeisemmin johtanut siihen, että Kymsote maksaa lääkäreiden työpanoksesta joita ei ole ollut. Lääkäripula ei ole siis ratkennut psykiatrian osalta. Asiaa kysyessäni Kymsoten viranhaltijalta, sain vastauksen, että “heillä ei ole syytä kyseenalaistaa lääkäreiden määrää”. 



Kenties syynä ilmiselvään ristiriitaiseen tilannekuvaan on, että sopimuksen mukaan ”Palveluntuottaja vastaa tuottamansa palvelun laadusta, seuraa palvelun toteutumista sekä raportoi tilaajalle palvelun tuottamiseen liittyvistä seikoista…”. Kymsoten hallitus on hyväksynyt sopimuksen, jossa pukki on kaalimaan vartijana. 



On jo ajatuksena täysin järjetöntä, miksi ulkopuolisella yhtiöllä olisi paremmat mahdollisuudet vastata työntekijäpulaan kuin isolla julkisella sote-kuntayhtymällä. Toimintaympäristö kun on sama. 



Kun on kyse kotihoidon työntekijäpulasta asia ihmetyttää vielä enemmän. Kotihoidossa työvoiman tarjonta on pohjamudissa johtuen heikosta palkkatasosta. Niin kauan kuin korvaus ei vastaa työn kuormittavuutta, ei työvoimaa ole tai tule. 



Kymsoten johdon ratkaisu ei kuitenkaan ole palkkojen nostaminen kilpailukykyisemmäksi, vaan ulkoistaminen. Yksityisellä sektorilla työntekijöiden palkat ovat julkista pienemmät - olisi merkillistä, jos työväkeä alkaisi valumaan ovista ja ikkunoista, kun rekryn toteuttaa pienemmillä palkoilla välikätenä toimiva yksityinen toimija.



Solutos Oy:n sopimus on katkolla vuoden lopulla. Sopimuksen jatkolle ei ole perusteita. Kymsoten tulisi sitä vastoin ryhtyä tarkastelemaan kriittisesti kaikkia muitakin sopimuksiaan. Jos Solutokseen liittyvät epäilykset pitävät paikkansa, on omaksi toiminnaksi palauttamalla löydettävissä isoja säästöjä.