Korkeakosken koulun tilanne nousi mediassa viime viikolla isosti esille. YLEn uutisointi läpimädästä koulusta levisi sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan ongelmat on tiedetty 10 vuotta, mutta vasta kun oppilaat ovat alkaneet saada oireita on ongelmiin reagoitu. Tapaus ei ole Kotkassa valitettavasti ensimmäinen.

Viimeisin koulun kuntotutkimus on tehty vuonna 2011 kouluverkkoselvityksen yhteydessä. Kuntoselvityksessä sisäilmaongelmia ei ole mainittu, muita rakennuksen kuntoon liittyviä epäkohtia löytyy kuitenkin listattuna paljon. Tällöin rakennus on päätetty kunnostaa vuonna 2016. Hanketta on kuitenkin lykätty eteenpäin. Vipinää hankesuunnitteluun tuli viime syksynä, vasta kun lisääntyneistä oireista johtuen rakennuksen sisäilmaongelmat paljastuivat. Nyt asia on päätöksenteon rattaissa onneksi pyörähtänyt eteenpäin ja uuden koulun on tarkoitus valmistua 2019.

Korkeakosken koulun tapaus paljastaa, että Kotkassa ei vieläkään oteta riittävällä vakavuudella sisäilmaongelmia. Syy ei ole niinkään suoranaisesti kenenkään piittaamattomuus vaan se, että nykyisellään sisäilmaongelmat havaitaan vasta kun ilmenee jo runsaasti oireilua.  

Jotta voimme ottaa tilanteen haltuun ja havaita ongelmat jo ennen sairastumisia, tarvitsemme säännöllisiä sisäilmatutkimuksia. Tutkimuksia ei tule kohdistaa vain kiinteistöihin joissa oireilua on jo havaittu, vaan myös ns. terveisiin rakennuksiin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä itseasiassa esitti tätä kaikkien julkisten kiinteistöjen osalta jo vuoden 2015 talousarvioon. Se perustui kaupungin terveystarkastajan meille valtuutetuille antamaan esitykseen ratkaisuksi tilanteeseen. Toivotaan, että seuraavassa talousarviokokouksessa esityksemme saa riittävästi kannatusta.

Julkisten kiinteistöjen säännölliset sisäilmatutkimukset ratkaisevat ongelman lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin ongelma piilee kaupungin pienissä peruskorjausmäärärahoissa, joita on vuosi vuodelta pienennetty vaikka tarve koko ajan kasvaa. Määräraha on pudonnut muutamassa vuodessa 8 miljoonasta 5 miljoonaan. Todellinen tarve lähentelee 20 miljoonaa.

Kotka kasvattaa tietoisesti kalliiksi tulevaa korjausvelkaansa pitääkseen velkaantumisen kurissa. Se on nurinkurista, sillä näin matalan korkotason aikaan infraan sijoitettu euro välttämättömiin korjaustöihin maksaa itsensä takaisin. Korjausvelkaantuminen sen sijaan johtaa vain korjausvelan määrän jatkuvaan kasvamiseen ja uhkaa ihmisten terveyttä lisääntyneiden sisäilmaongelmien takia. Tähän meillä ei ole varaa.

Meillä päättäjillä on avaimet ongelman ratkaisuun käsissämme. Otetaan vihdoin jo liian monen ihmisen terveyden ja elämän pilanneet sisäilmaongelmat tosissamme!