Tiutisen koulu on jälleen asetettu lakkautuslistalle. Virkamiesten puheissa vähätellään päätösesitystä puhumalla ”lakkautuksen aikaistamisesta”, mutta todellisuudessa päätös on kouluverkkoselvityksen vastainen ja täysin uusi. Tiutisen nostaminen pöydälle on jälleen yksi esimerkki siitä, mikä merkitys valtuuston päätöksillä tässä kaupungissa todellisuudessa on. 

Keväällä 2012 hyväksyttyä kouluverkkoselvitystä käytetään perusteena Kotkassa vain silloin kuin se esitteleville virkamiehille sopii. ”Kouluverkkoselvityksen mukaisten ratkaisujen edistäminen” on kirjattu ensi vuodenkin talousarvioon. Kuitenkaan sen mukaisista päätöksistä ei ole tähänkään asti välitetty. 

Kouluverkkoselvityksen mukaan Tiutisen koulun jatkon olisi pitänyt olla selvä ainakin vuoden 2016 talousarviokäsittelyyn asti. Tiutisen koulurauhalle annettiin kouluverkossa vahva tuki, sillä päätöstä lakkauttamisesta siinä ei tehty.  Kouluverkkoselvityksen ratkaisun edistäminen tarkoittaisi todellista koulurauhaa syksylle 2015 asti. Nyt tämä rauha rikottiin -  jo toistamiseen.
Jäppilän koulun sulkemisesta syksyllä 2016 sen sijaan päätettiin kouluverkkoselvityksessä. Kouluverkkoselvityksen ratkaisut rikottiin siinä vaiheessa, kun Jäppilän koulun lakkauttamista päätettiin aikaistaa. 

Nyt näyttää kaiken lisäksi siltä, että jäppiläläisten vanhempien esiin nostamat seikat kouluverkkoselvityksen mukaisen jatkon puolesta pitivät paikkansa. Vanhemmat kyselivät mm. Pihkoon  koulun mahdollisen laajennuksen perään. Vanhemmat ihmettelivät, miten kaikki koululaiset tulevat mahtumaan tulevaisuudessa Pihkoon kouluun, kun jäppiläläisten lisäksi alueelle tullaan kaavoittamaan uusia tontteja. Myös koulun kunnosta esitettiin huolestuneita kysymyksiä. Kaikki laajennus ja -remonttipuheet kiistettiin. 

Nyt vuosi tämän keskustelun jälkeen, olemme talousarviossa hyväksymässä Pihkoon koulun laajennusta ja peruskorjausta. Syyt opetustoimen mukaan mm. uudet tulevat tontit. Miten tämä tieto olisi vaikuttanut Jäppilän koulun lakkauttamisen aikaistamiseen, joka meni läpi vain yhdellä äänellä? 

Jäppilänkin koulun lakkauttamisen todelliset kustannukset selviäisivät, jos valtuuston päätöksille annettaisiin niille kuuluva arvonsa. Valtuusto päätti kouluverkon yhteydessä, että koulujen lakkauttamisen säästöt raportoidaan joka vuosi talousarvion yhteydessä, ja syntyneet säästöt kohdistetaan opetuksen laatuun. 

Kysyin raportin perään vuosi sitten: oli liian aikaista. Kysyin raportin perään myös tänä vuonna, elokuussa tiedonantokokouksessa. 
Talousarvio käsitellään kahden viikon kuluttua eikä raporttia ole valtuutetuille toimitettu. Sen sijaan opetuksen laatua ollaan heikentämässä leikkaamalla koulunkäynninohjaajien määrää ja 1-2. luokkalaisten tuntikehykset minimiin.


Kymen Sanomat uutisoi vanhustenviikon kunniaksi Kotkan aikovan sulkea Karhulan sairaalassa toimivan päiväsairaalan ensi vuoden alusta lähtien. Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist myönsi ”eurojen puhuvan”. 

Pari viikkoa aikaisemmin saimme lukea palvelujohtaja Haapasen ja kumppaneiden suunnitelmista lopettaa Pihkapolun hoivakoti sekä uudesta innovaatiosta kiertää suurella työllä saavutettua hoitajamitoitusta perustamalla ns. yhteisöllisen asumisen yksiköitä. 

Palvelujohtaja on väittänyt, että Kotkalla on liikaa hoivapaikkoja. Väite on absurdi. Sen huomaa jokainen, jonka läheinen on joutunut hoivapaikkaa jonottamaan. Oma mummoni odotti Karhulan sairaalassa 8kk, lonkka murtuneena sängyssä maaten. Jakeluuni ei mene, miten tilanne voi parantua hoivapaikkoja vähentämällä.

Kotkassa kysyntä vanhusten huollossa ei ole lähivuosina ainakaan vähentymässä. Onko kokoomuslainen palvelujohtajamme nyt luomassa markkinoita yksityiselle hoivabisnekselle heikentämällä kaupungin tarjoamaa palvelua? 

Kaikkein eniten häiritsee se, että näin suuria mullistuksia tehdään kuulematta kuntalaisia tai edes valtuustoa. Valtuustolle on järjestetty typerämmistäkin aiheista seminaareja. Näin suuria muutoksia ei voi valmistella ilman poliittista ohjausta ja viedä asiaa suoraan lautakunnan päätettäväksi.

Kaikkein heikoimmilta leikkaaminen talouden tervehdyttämiseksi ei sovi arvomaailmaani. Mielestäni rahat vanhustenhuollon laadun ja saatavuuden ylläpitoon on löydyttävä – viime kädessä "eurojen puheelle" on vastattava vaikka veroäyriä nostamalla. Sen ovat vanhuksemme ansainneet.

Ulkoministeriön virkamiesryhmän vahingossa etukäteen vuotama tulevaisuuskatsaus ajaa Suomea suorasanaisesti Nato-jäseneksi. Se on tarkoitettu seuraavan hallituksen työkaluksi, kun vaalien jälkeen käynnistyy taas neuvottelut hallitusohjelman laatimiseksi. Luin asiakirjan, enkä ole vakuuttunut ainakaan sen arvosta puolueettomana katsauksena.

Suomi on ajettu niin lähelle Natoa kuin ilman täysjäsenyyttä voimme olla. Olemme olleet aktiivinen rauhankumppanimaa: osallistuneet mm. ISAF-operaatioon Afganistanissa sekä yhtenäistäneet kalustomme mittavilla summilla Nato-yhteensopivaksi. Ei ole yllätys, että nyt kun Euroopan naapurissa kuohuu, kysellään turvatakuiden ja paremman päätösvallan puolesta. Kuvio on mennyt käsikirjoituksen mukaan – nyt jo kysytään ”mikä muuttuisi jäsenyyden myötä?”. 

Katsauksen perustelu jäsenyydelle on, että Suomen Nato-jäsenyys selkiyttäisi turvallisuuspoliittista asemaamme. Mielestäni Nato-jäsenyys selkiyttäisi tilannetta siinä missä selvän pesäeronkin tekeminen sotilasliittoon. Kaiken lisäksi katsauksessa myönnetään, ettei jäsenyys takaisi turvallisuuttamme. Mielestäni on todennäköisempää, että Suomen Nato-jäsenyys tulisi heikentämään koko Itämeren ja sitä kautta Suomen turvallisuutta. 

Kokoomuksen venäläisen veljespuolueen päämiehen Vladimir Putinin hallinnon äärinationalistinen politiikka on ollut Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ulkopolitiikan turma. Sen käynnisti uuden rajoista piittaamattoman voimapolitiikkansa vuonna 2008 Georgian sodan yhteydessä, kun uusi sotilasdoktriini otettiin käyttöön. 

Miten nykyinen Venäjä suhtautuisi, jos Pietari jäisi Itämerellä sumppuun ja Nato-maiden ympäröimäksi? Meille liittyminen voi merkitä vain vahvaa selkänojaa mahdollista uhkaa kohtaan, mutta Venäjän näkökulmasta liittyminen olisi selkeä aggressio, jota se tuskin jättäisi käyttämättä keppihevosenaan. Suomen Nato-jäsenyys luo kaikkea muuta kuin turvallisuutta. 

Katsauksen linja herätti kysymyksen katsauksen taustalla olevien virkamiesten neutraaliudesta. Viimeistään maailman hyvinvointia käsittelevässä kappaleessa valkeni, että kyse on enemmän ideologisesta manifestista kuin neutraalista arviosta. Sen mukaan ”markkinoiden avaaminen … lisää turvallisuutta, hyvinvointia, oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä niin Suomessa kuin maailmallakin.” Katsauksen takaa löytyykin mm. RKP:läinen ulkoministeriön valtiosihteeri Peter Stenlund.

Tämä lause ja se todellisuus mitä esimerkiksi USA:n ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen myötä ollaan salassa ja väkisin ajamassa, ovat totisesti kaukana toisistaan. Tämän sopimuksen sisällöstä tihkuneiden tietojen perusteella sopimuksella edistetään päinvastoin edellä mainittujen arvojen vastakohtia 
Naton kaltaiset geopoliittisesti sitoutuneet kylmän sodan rauniot ovat osaltaan myös antaneet alkusysäyksen venäläisten voimapolitiikalle. Se heikentää todellista kaikkien keskeistä turvallisuusyhteistyötä pitämällä yllä globaalien yhteistyöorganisaatioiden rinnalla omaa klikkiään. Suomen on oltava aktiivinen murtamaan tällaisia eturyhmittymiä sen sijaan, että olemme mukana niitä vahvistamassa.

Luotan suomalaiseen liittoutumattomuuteen ja omaan itsenäiseen puolustukseemme. Pärjäämme maailman myrskyissä hyvällä diplomatialla ja ulkopolitiikalla. Suomen on ulkopolitiikallaan, kaiken kiihkon keskellä, ajettava sodan sijaan rauhaa, mutta samalla pidettävä huolta omasta itsenäisestä ja uskottavasta puolustuksesta. Oman katsaukseni mukaan Suomen turvallisuuden kannalta järkevintä on ottaa selvä pesäero sotilasliitto Natoon.