Palvelujohtaja voivotteli Kymen Sanomissa (Kysa 12.11) turhautuvansa, kun poliitikot eivät noudata päätöksiä. Tunne on molemmin puoleinen.

Ongelma on mielestäni ollut viime vuosina nimenomaan päinvastainen: virkamiehistö ei ole toimeenpannut valtuuston tekemiä päätöksiä.

Kouluverkkoselvityksen päätöksien noudattamisessa on ollut erityisesti vaikeuksia. Esitykset Jäppilän lakkauttamisen aikaistamisesta ja nyt Tiutisen koulun lakkauttamisesta ovat olleet päätöksien vastaisia. Niitä ei olisi pitänyt voida tuoda pöydälle ilman kouluverkkoselvityksen kokonaisvaltaista avaamista.
Koulusäästöistä päätettyä raporttia emme myöskään saaneet pyynnöistä huolimatta ennen talousarviokokousta. Työllisyystoimikuntaa ei vieläkään ole perustettu, eikä se jäänyt viime vuoden talousarviokokouksen ainoaksi roikkumaan jääneeksi päätökseksi.

On törkeää antaa ymmärtää Tiutisen koulun lakkauttamisen säästöjen ja 10 koulunkäyntiavustajan palkkaamisen olleen toistensa vaihtoehtoina. Ne päätettiin erikseen. Miksei lehtijutussa nostettu esille valtuuston enemmistön päätöstä (vasemmistoliitto esitti tämän perumista) leikata ensi vuonna 107 000 euroa opetushenkilöstön määrärahasta vaihtoehtona avustajien palkkaamiseen? Tämä olisi ollut loogisempi vastakkainasettelu.

Tiutisen koulun ensi vuoden säästö olisi ollut nipin napin 100 000 euroa vuonna 2015. Tiutinen säästettiin, mutta Jäppilän lakkauttamista aikaistettiin viime vuonna ja säästettävän summan piti olla täysin sama.

Miksi siis avustajia ei voida palkata, kun kerran Jäppilänkin lakkauttamisesta on syntynyt Haapasen mukaan 10 avustajan palkan verran ylimääräistä liikkumavaraa? Valtuustohan on jo päättänyt sijoittaa koululakkautuksien säästöt opetuksen laatuun.

Valtuusto on ylin päättävä elin kuntademokratiassa. Kuinka valtuusto voi kantaa vastuutaan, jos sen tekemiä päätöksiä ei toteuteta.

Ilmoitan tässä julkisesti ensimmäistä kertaa, että olemme vieneet Kotkan kaupungin tarkastuspäällikölle ja tarkastuslautakunnalle eteenpäin huolemme kotkalaisten virkamiehien toimintakulttuurista. Esimerkkejä on lukuisia ja niitä tuntuu tupsahtelevan koko ajan lisää. Ongelmat liittyvät julkisuuslain rikkomiseen, hyvään hallintotapaan ja demokraattisten päätösten noudattamiseen.

Tulemme esittämään kaupunginhallituksen kautta, että tarkastuspäällikkö aloittaa ylimääräisen tarkastuksen liittyen virkamiesten toimintaan. Uskon ja toivon, että saamme asian taakse laajan poliittisen rintaman.

Tavoite on, että tehdyt virheet tunnustetaan ja kaupunki pystyy sisäisesti muuttamaan suuntaa konkreettisesti strategioiden korulauseiden mukaiseksi. Nykyinen toimintakulttuuri ei voi jatkua näin.

Kotkan kaupungin talouden madonluvut eivät näytä paremmiltakuin vuosi sitten talousarviokäsittelyn alla. Meille valtuutetuille on tehtyselväksi, että mihinkään ylimääräiseen ei ole nyt varaa, ellei osoita samaasummaa jostain muualta. Talousarviota yritetään tasapainottaa heikentämälläpalveluita. Ryhmämme ei tule hyväksymään mm. päiväsairaalan, Tiutisen koulun,avoimen varhaiskasvatuksen sekä opetustunneista leikkaamista.

Olen henkilökohtaisesti (valtuustoryhmällämme ei vielä tähänkantaa) valmis nostamaan veroprosenttia 0,25%:lla, jotta saamme lisättyä tuloja yli 2 miljoonalla eurolla. Perustelen tätä sillä, että kaupunkimme tarvitsee em.palveluiden säilyttämisen lisäksi myös kipeästi satsauksia. 

Asiantuntijat ovat suositelleen valtuustolle säännöllisten kuntokartoitusten tekemistä, jotta sisäilmaongelma saadaan kontrolliin. Olisi edesvastuutonta olla kuuntelematta. Korkean työttömyyden kaupungissa on panostettava työttömien ennaltaehkäisevään terveyteen ja myös palkkatukityöllistämisen lisäämiseen. Tarvitsemme myös varoja puskuriin, sillä mm. Kantasataman outlet-hankkeen kunnallistekniikkaan meillä ei ole vielä varattu ollenkaan rahaa ensi vuodelle. 

Ankkurin hankkiminen on kaupungin ensi vuoden budjetilletärkeää. On jo aika, että Cursoriin vuosittain upotetuista rahoista Kotkakin vihdoin saa jotain konkreettista. Kaupan hylkääminen upottaa puoli miljoonaa ylijäämäisen budjettimme miinukselle.  Veronkorotus Ankkurin takia tuo meidät vain samaan lähtöpisteeseen missä olemme nyt – palveluiden leikkauksineen ja riskeineen. 

Olennaisin syy kantaani on kuitenkin se, että kaupungilla ei ole varaa alijäämäiseen tilinpäätökseen. Talousarvio sisältää jo nyt ylioptimistisia tavoitteita ja riskejä. Kun puskuri on vain puoli miljoonaa, voimme olla varmoja, että alijäämää kertyy. Tälle vuodelle sitä kertyi kiinteistökikkailut lukuunottamatta 10 miljoonaa euroa. Alijäämän kertymisen uhkakuva on kaikista suurin – kriisiytyminen ja sitä kautta kunnallisen päätösvallan menettäminen. 

Kotkan vanheneva väestö ja korkea työttömyys johtavat vääjäämättä lopulta tilanteeseen, jossa veroprosenttia täytyy korottaa. Veronkorotus ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu, vaan keino saada lisäaikaa, kunnes kokonaistyöpaikkamäärä ja työllisyys saadaan kasvuun.  Tilanteesta voi syyttää valtiovaltaa. Leikkaukset kunnilta ovat ajamassa Suomea yhä enemmän tasaverotuksen maaksi. Kotkasta käsin tätä ei valitettavasti voi muuttaa, vaan joudumme pelaamaan näillä pelinappuloilla mitä meillä on.

0,25 prosentin verokorotuksella Kotka saisi yli 2 miljoonaaeuroa lisää tuloja. On olennaista mitä tällä rahalla tehdään. Tällä rahalla voisimme estää järjettömät leikkaukset, satsata kipukohtiin ja jättää hiukan puskuria ensi vuodelle. 

Jos vaakakupissa on n. 6 euron kuukausittainen lisämeno 3000 euroa kuussa tienaavan kotkalaisen kukkarosta ja edellä mainitut toimenpiteet,kumpi painaa vaa’assa enemmän?  Itse maksan mieluusti lisää veroa, jos sen avulla saadaan turvattua lasten ja vanhuksien laadukkaat palvelut.