Puheenvuoro kaupungin tilinpäätöksestä 2013

Puheeni valtuuston vuoden 2013 tilinpäätöksen käsittelyssä: 

Nyt käsittelemme ensimmäistä kertaa tilinpäätöstä, jonka sisältöön uusi valtuusto on voinut vaikuttaa. Uusi valtuusto on joutunut kovan paikan eteen, kun sen on täytynyt pohtia keinoja talouden kohentamiseen. Viime vuonna hyväksyttiin talouden tasapainotusohjelma, jonka onnistumista tarkastuslautakunta on arvioinnissaan nyt pohtinut. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen lopputuleman kanssa on helppo olla samaa mieltä - varsinkin niistä ongelmista, joita talouden hoidossamme on.

Tarkastuslautakunnan tärkeistä havainnoista työllisyyden heikkeneminen on kriittisin. Kotkan työttömyysprosentti on noussut jopa 19.3 prosenttiin. Korkea työttömyys on suurin syy huonoon tilanteeseemme. Työttömyys aiheuttaa menetettyjen verotulojen ja kasvaneiden toimeentulotukien lisäksi välillisiä vaikutuksia menojen kasvuun. Palveluiden tarve kasvaa, kun pahoinvointi kasvaa. Lastensuojelun asiakasmäärien räjähdysmäinen kasvu on huolestuttavin indikaattori siitä, mihin suuntaan kaupunkimme on matkalla. Lasten lisääntynyt pahoinvointi heijastuu kauas tulevaisuuteen. Siihen pitää puuttua nyt ja heti! Hetkelliset talouden säästötoimenpiteet väärissä paikoissa lisää syrjäytymistä tulevaisuudessa. 

Tarkastuslautakunnan tehtävä on mm. valvoa miten kaupungin taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma saikin risuja. Toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, eivätkä niistä konkreettisimmat ole edes toteutuneet. 

Onnistunein toimenpiteistä on ollut henkilöstömenoissa säästäminen, josta kiitos kuuluu kaupungin henkilöstölle. On merkittävää, että Kotka on onnistunut säästämään 3 miljoonaa euroa ilman lomautuksia tai irtisanomisia. Siinä on positiivista viestiä muulle Suomelle. 

Konkreettisimmat toimenpiteet liittyivät kiinteistöjen ja maan myyntiin. Näihin tavoitteisiin ei kuitenkaan päästy. Myyntivoitot olivat yhteensä 3,8 euroa mikä jäi useita miljoonia alle tavotteiden. Myös tämän vuoden talousarvio sisältää paljon epärealistisia myyntitavotteita. Kaupunkilaisjärki jo sanoo, että talouden tuloja ei voi laittaa myyntitavotteiden varaa. Tarkastuslautakunta on puuttunut arviossaan myös tähän. Se vaatii realistisuutta talousarvioiden laatimiseen. Samaan olen itse kiinnittänyt huomiota. Ei tarvitse olla meedio ennustaakseen, että vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen. Menojen kasvua ei  saada pysäytettyä vain arvioimalla menot alhaisemmaksi. Tulojakaan ei saada lisää laittamalla asioita myyntitavotteiden varaan. Kunnan konkreettiset keinot menojen leikkaamiseen on oman toiminnan lisääminen palvelutuotannossa, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen ja satsaaminen työllisyyden hoitoon ja työpaikkojen lisäämiseen alueella. Ainoa konkreettinen ja varma tulojen lisäämisen keino kunnalla on verojen korottaminen. Tähän toimenpiteeseen valtuusto tuskin on kuitenkaan valmis.

Talouden tasapainottamisessa kyseenalaisimmat toimenpiteet ovat olleet mielestäni koulujen holtittomat lakkauttamiset. Lakkauttamisten lasketut taloudelliset hyödyt ovat olleet pullanmurusia suhteessa mm. myyntitavotteiden alittamisiin, ja samalla ne ovat laskeneet Kotkan vetovoimaa asuinpaikkana. E18 tien valmistuttua voimme nostaa profiiliamme Helsingissä työskentelevien asuinpaikkana. Halvat asuntojen hinnat tulevat houkuttelemaan alueelle lapsiperheitä. Pienet koulut ovat markkinavaltti, jota varten lapsiperheillä on syy tulla Kotkaan.

Kyseenalaistan koulujen lakkautuksista aiheutuvat säästöt. Onneksemme valtuusto päätti keväällä 2012 kouluverkkopäätöksien yhteydessä, että jokaisen talousarviokokouksen yhteydessä raportoidaan koulujen lakkautuksien tuottamat säästöt. Näin saamme faktoja tiskiin, minkälaisia vaikutuksia lakkatuuksilla on ollut. Samalla tulisi myös raportoida lakkautuksien vaikutusta muihin arvoihin. Palvelujohtaja Haapasen kannattaakin laittaa post-it lappuseen ylös, että tätä valtuuston päätöstä noudatetaan ja ne todelliset lakkautuksien aiheuttamat säästöt tuodaan pöydälle niin kuin on päätetty.

Tilapalveluiden kehittämistarve talouden tasapainottamistoimena on myös yksi toimenpideohjelman kyseenalaisista hankkeista. On varmasti totta että tilapalveluiden toimintaa tulee kehittää ja laatua parantaa, mutta KONKREETTISENA suorana säästötavoitteena se on ollut typerä. Sisäisten vuokrien periaatteiden selvittäminen on tässä yhteydessä ollut kiireellisin, mutta siihen emme ole saaneet mitään tuloksia. Sen sijaan yritetään töitä on tehty hartiavoimin, jotta tilapalvelut saataisiin yksityistettyä tai edes yhtiöitettyä. Tasapainotusohjelman mukaan tämän vuoden aikana selvitetään onko ulkoistaminen tehokkaampaa siivoustoimessa ja isännöinnissä. Muistuttaisin, että kaupunki on tätä jo testannut huonoin tuloksin, kun se kilpailutti ISS:lle uimahallin siivouspalvelut. Tutkimustulokset myös puhuvat ulkoistamisia vastaan. Oma toiminta on tehokkaampaa ja halvempaa.

Mitä kaupungin tulisi sitten mielestäni tehdä? Valtuusto lienee yksimielinen siitä, että työllisyyden koheneminen on tässä tilanteessa tärkeintä.  

Valtuusto päätti viime vuoden talousarviokokouksessa perustaa työllisyystoimikunnan. Aloitteen ajatuksena oli ottaa valtuuston tiukempaan kontrolliin työllisyyden parantaminen. Viime tiedonantokokouksen vastauksesta huolimatta, valtuuston päätös tulee pitämään. Nyt on pidettävä huolta, että palvelujohtajan maalaamat skenaariot keskustelukerhosta eivät tule toteutumaan.

Kaupunki ei voi jäädä laakereilleen lepäämään ja perustella huonoa tilannettaan vain heikolla maailmantaloudellisella tilanteella. Työllisyyden ja uusien työpaikkojen eteen on tehtävä kaikki. Valtuusto ylimpänä päättävänä elimenä on vastuussa talouden hoitamisesta ja sitä kautta myös siitä, että se tekee kaiken. Valmiita vastauksia mikään toimikunta ei varmasti saa aikaiseksi, mutta esimerkiksi laatimalla työllisyyspoliittisen toimenpideohjelman Kotka voi synkronoida tavoitteensa konkreettisiksi toimenpiteiksi, jota valtuusto ajaa yhteistuumin. Nyt työllisyyspolitiikka on pirstaloitunut elikeinostrategiaksi työpaikkojen luomista ajatellen ja toisaalta pitkäaikaistyöttömien hätäaputyöllistämiseksi. Kokonaisuudessa työttömyyden vastainen taistelu ei ole tällä hetkellä kenenkään käsissä. Kaupunki on vienyt pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ylikunnalliseen Väylään. Pitää kuitenkin muistaa että Kotkassa työttömyyden laskun maksaa Kotka. Väylä ei voi poissulkea kaupunkikohtaista panostamista työttömyyden poistamiseen. 

Työllisyyden parantamisesta on tehtävä kaupunkistrategiasta tuttu kaiken toiminnan ylittävä poikkipalkki - arvo. Tarkastuslautakunnan mainitsemat sisäilmaongelmat ovat kurittaneet niin henkilöstöä, oppilaita kuin kaupungin taloutta ylimääräisillä remonteilla. Kaupungin tulisikin yrittää kääntää näistä johtuvat hankinnat työllisyyttä tukevaksi voitoksi. Tein valtuustoaloitteen viime vuonna sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta kunnan hankinnoissa, jonka laki nykyään sallii. Sen mukaisesti kunnalla on mahdollisuus määritellä kilpailutuksessa itselleen tärkeitä sosiaalisia arvoja kilpailueduksi. Kaupungilla on mm. mahdollisuus määritellä että kilpailussa katsotaan eduksi jos urakka työllistää paikkakunnan pitkäaikaistyöttömiä tietyn määrän. Tämä mahdollisuus on välittömästi selvitettävä. EU:n kilpailutuslainsäädäntö ei mahdollista suoraan paikkakuntalaisten pienyritysten suosimista kilpailutuksessa kynnysarvot ylittävissä hankkeissa, mutta tässä kohtaa on mahdollista hyödyntää uutta lakia. Kaupungin tulisi kuitenkin suosia paikkakunnan työllisyyttä ja yrityksiä kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. 

On mielestäni huolestuttavaa ajattelua, että kohtalomme on vain kaikkivoipaisen maailmantalouden varassa. On huolestuttavaa ajattelua, että työllisyyden eteen ei kaupunki voisi omilla toimillaan vaikuttaa ja että ainoa asia johon voimme keskittyä on työttömyyden seurauksien hoitaminen. Asian muuttaminen vaatii kuitenkin huomiota, toimenpiteitä ja satsauksia!

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut, työllisyyden parantaminen on otettava nyt viimeistään kaiken toimintamme keskiöön. Keinoja on jos on tahtoa.