Tilapalveluiden organisaatiomuutosta ajetaan epädemokraattisesti

Kotkan valtuusto päätti kesäkuussa 2013 talouden tasapainotusohjelmasta, jonka mukaisesti päätettiin selvittää kaupungin tilapalvelun kehittämistarpeet. Ohjelmassa mainitaan vielä, että selvityksessä on erityisesti painotettava talouden tasapainottamista ja eri toimintamallien taloudellisten vaikutusten läpinäkyvyyttä – mitä lie tämä jälkimmäinen sitten tarkoittaakaan. 

Tämän jälkeen mausteita soppaan on ripotellut valtiovalta, joka on Brysselistä käskytettynä muuttamassa kuntalain pykälää 2a. Sen mukaisesti kunnan on yhtiöitettävä toimintaansa, jos kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla.Oikeistolainen EU näyttää taas kyntensä.

Kotkassa lakia tulkitaan nyt pakkorakona yhtiöittää tilapalvelunsa toimintaa. En itse löytänyt laista perusteita tälle. Käsittääkseni tilapalvelut eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. 2a pykälässä mainitaan erikseen myös, että kunta ei ainakaan toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se ”ostaa, myy tai vuokraa kiinteistöjä ja toiminta liittyy kunnan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuun alueiden käytön suunnittelutehtävän hoitoon”. Tulkitaanko Kotkassa tätä lakia oikein, kun puhutaan tilapalveluiden yhtiöittämisvaateesta? Voinemme luottaa kuitenkin kaupungin lainoppineiden ammattitaitoon. 

Kaupunginhallitus on maanantaina 28.4 tekemässä ”periaatepäätöstä” tilapalveluiden organisaation muutoksesta. Se perustuu edellä mainitsemaani yhtiöittämisvaateeseen – jokaisen kolmen mallin lähtökohta on että Kotka perustaa uuden liiketoiminnallisen tilapalveluosakeyhtiön.
Oli malleista tai yhtiöittämisestä mitä mieltä tahansa, ollaan päätöksentekoprosessissa noudattamassa jälleen nurinkurista järjestystä. Kaupunginhallitus on tekemässä periaatepäätöstä, joka siunaa valitun tien jatkovalmistelulle. Hamassa tulevaisuudessa asia tuodaan valtuustoon, jota sitten voidaan perustella tällä, jo aiemmin tehdyllä periaatepäätöksellä. Homma näyttää noudattavan samaa sapluunaa kuin taannoinen päätös kiinteistöyhtiön perustamisesta. Se tarkoittaa sitä, että vain yhteen valittuun malliin perehdytään ja tuotetaan päätöksentekoon riittävä määrä aineistoa.Valtuutetut joutuvat lopulta tekemään päätöksen osittain silmät ja kädet sidottuina.

Voi olla, että kaupungin omien säädöksien mukaan hallituksella on valta tehdä linjavetoja, mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi oikein. Demokraattisuudesta se on joka tapauksessa kaukana.
Kaupunginhallitus ei ole kuntalaisten valitsema elin. Se ei noudata suoraan vuoden 2012 vaalien kuntalaisten päättämiä voimasuhteita, vaan on suhmuroimalla kasaan parsittu. On kuntalaisten ja demokratian kannalta välttämätöntä, että periaatepäätös tuodaan valtuuston käsiteltäväksi.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Kommentoi!