Tehokkuutta hoivapalveluissa työntekijän kustannuksella

Kymen Sanomat uutisoi kuin taivaallisen ilmoituksen saaneena, että "kaupungin omat hoivakodit tulevat veronmaksajille kalliimmiksi kuin yksityisten pyörittämät". Jutussa mainitaan keskimääräisen kaupungin hoivayksikön hinnaksi 112,23 euroa per vanhus, kun yksityisellä puolella vastaava hinta vain 104,95 euroa! Luvut pitävät paikkansa, mutta lukujen sisältöä ei ole purettu riittävästi. Uutisessa syyksi löydettiin se, että Kotkan hoivakodit ovat väärää kokoa.

Yksikköhintojen taustalla piilee kyllä muutakin. Jutussa ei mm. mainittu, että kaupungin yksikköhinnat vaihtelevat runsaasti ja vertailtavia kohteitakin on enemmän. Vaihtelua on aina 98 eurosta 127 euroon.
Puoli vuotta sitten Eskolassa omaisille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kyseenalaistin yksityisen vanhushuollon ansaintalogiikan. Paikalla vastaamassa oli Mediverkon Mark Roth. Yritin tosissani ymmärtää, mitä taianomaista piilee yksityisen sektorin tavassa järjestää toimintansa, kun se pystyy jopa vanhusten hoivapalveluissa kaikkien menojen jälkeen tuottamaan voittoa omistajilleen? Miksi kunnalle tappiollinen ikävä kuluerä on toiselle menestyksekäs bisnes?

Vastaus tilaisuudessa meni yli hilseen, mutta pyynnöstä ystävällinen Roth lähetti minulle myöhemmin tutkimuksen, jossa osoitettiin sama mitä Kymen Sanomat kertoi uutisessaan. Tässä raportissa silmiin ei kuitenkaan pistänyt kuntien tehottomiksi rakennetut yksiköt vaan se, että yksityisen sektorin merkittävin ero julkiseen ovat henkilöstökulut. Saman vastauksen olen saanut Kotkan vanhustenhuollon johtaja Tiina Rosqvistiltä. Yksityisellä sektorilla on vanhusten hoivapalveluissa huonommat palkat ja työehdot. Kotkassa lähihoitajan peruspalkka kuussa yksityisellä voi olla jopa 200 euroa pienempi kuin kunnalla, eikä heille välttämättä kuulu edes työterveyttä. Tässäkin tapauksessa veronmaksajien rahoja valuu tehokkuuteen vedoten yksityisiin taskuihin, keidenpä muiden kuin työntekijöiden kustannuksella.

Yksityisen sektorin halpa yksikköhinta johtuu vain ja ainoastaan siitä, että se ei itse joudu hoitamaan kaikkea hallintoon liittyvää ja maksaa huonommilla työehdoilla työskentelevälle henkilöstölleen vielä huonompaa palkkaa. On muistettava, että osakeyhtiö ei tee pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä, vaan sen tärkein tehtävä on aina maksimoida omistajiensa voitto. Kunnan verotulot tulee käyttää kuntalaisten, ei yksityisten voitontavoittelijoiden hyvinvointiin. Kotkan vanhusbisneksen hyötyjiä ovat yksityisten omistajien lisäksi mm. pääomasijoitusyhtiö IK investment partners, työeläkevakuuttaja Varma sekä yllättävä Kuopion Puhelinyhdistys.

Korjattu. Kotkassa joissain yksityisen yksiköissä palkka on jopa 200 euroa pienempi kuin kunnalla!