Kotkan taloutta ei tasapainoteta ilman veronkorotusta

Kotkan talouden yhdeksän pylpyräinen tasapainotusohjelma on tulossa käsittelyyn. Tuntuu, että tästä tämän vuoden tärkeimmästä kunnallispoliittisesta teemasta ei käydä juurikaan keskustelua, vaikka päätökset vyön kiristyksestä tehdään jo viikon kuluttua.

Tasapainotusohjelman yhdeksästä kohdasta konkreettisia esityksiä voi sanoa olevan kaksi. Henkilöstön määrän vähentäminen ja palvelumaksujen korottaminen edustava listalla konkretiaa, vaikkakin kyseenalaisia sellaisia. Henkilöstön määrän vähentäminen eläköitymisien kautta on hyväksyttävää, jos vähentäminen on käytännössä tarkoituksenmukaista. Palvelumaksujen korottaminen taas olisi eriarvoistava ja terveyseroja lisäävä ideologinen veto. Se saattaa itseasiassa johtaa pitkällä tähtäimellä sosiaali –ja terveysmenojen kasvuun, kun kynnys palveluiden käyttämiseen kasvaisi pienituloisilla.

Äärimmäisesti yksinkertaistettuna talouden ongelmat Kotkassa johtuvat pienentyneistä verotuloista ja lisääntyneistä menoista. Huono kombo. Menojen kasvun hillitsemiseen on vaikea vaikuttaa suoraan. Kaikki ehdotetut toimenpiteet niiden hillitsemiseksi ovat jollain tapaa epäsuoria, kuten palveluverkon karsiminen etc. Sen sijaan tuloja kunta voi kasvattaa sormia napsauttamalla – nostamalla veroprosenttiaan.

Kunnallisveroa pidetään virheellisesti tasaverona. Käytännössä se on ollut jo pitkään osittain progressiivinen. Verovähennysjärjestelmän ansiosta todellinen efektiivinen veroprosentti on tällä hetkellä kunnissa 5 prosenttia pienempi kuin ilmoitettu tasavero kertoo. Progressiota on kaiken lisäksi lisätty verovähennysten kautta tällä hallituskaudella. Tämän mukaisesti esim. Vantaalla, jossa vuonna 2012 kunnallisvero oli 19 prosenttia, 1100 euroa kuussa tienaava pätkätyöläinen on maksanut kunnallisveroa alle 5 prosenttia, kun taas 3000 euroa tienaavan optikon todellinen prosentti on ollut hieman päälle 15 prosenttia. Edellä mainitun pätkätyöläisen todellinen veroprosentti on pudonnut vuodesta 2008 jopa 5 prosentilla.

Poliitikot eivät ole kunnissa pysyneet ajan hermoilla, vaan tasaveron nostaminen tuntuu olevan edelleen mörkö. Kaupunginhallituksen esityksessä veron korotuksista ei mainita sanallakaan. Edellisvuoden veronkorotus ei riittänyt. Tarvitaan järeämpiä otteita.

Kotkan talouden alijäämä on yli 30 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 3,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. Tätä ei kateta pelkillä menon leikkauksilla. Jo hetkellinen 2 prosentin veronkorotus toisi helpotusta kaupungin käyttötalouteen 17 miljoonalla eurolla vuosittain. Silloin Kotkan efektiivinen kunnallisvero olisi 17,5 prosenttia.

Radikaalin veronkorotuksen lisäksi talouden tasapainottaminen vaatii mielestäni päätöksen luopua kaikista tuottamattomista ei-lakisääteisiin tehtäviin perustuvista investoinneista, kunnes talous luisuu paremmille raiteille.

Vetovoimatekijöihin vetoaville veron korotuksen vastustajille tähän lopuksi kysymys, kuinka moni valitsee kotikuntansa veroprosentin suuruuden takia? Tuskin kukaan. Jos asia tutkittaisiin, olen varma että toimivat palvelut päihittävät veroprosentin suuruuden vetovoimatekijänä 6-1. Toril tavataa!