Porvarihallitus on toistamassa 90-luvun laman virheitä. Se on jo tähän mennessä päättänyt leikata miljarditolkulla kaikkein heikoimmilta: eläkeläisiltä, työttömiltä ja lapsiperheiltä. Tämä ei sille riitä, vaan 1,5 miljardin lisäleikkuri olisi iskemässä, jos palkansaajat eivät suostu kurjistamiseen. Se tarjoilee siis aikaisempien leikkauksien päälle näennäistä vaihtoehtoa, joka sekin johtaisi laskevaan ostovoimaan ja syvenevään lamaan.
Mikään ei muuttunut kevään vaaleissa. Edelliseen kööriin
verrattuna muutos lienee nykyhallituksen suloinen yksimielisyys
talouspolitiikan linjasta. Se on ainutlaatuinen maailman talouspoliittisessa
keskustelussa, sillä se on tyrmätty useaan otteeseen niin teoriassa kuin
käytännössäkin.
Heidän talouspolitiikkaansa hoidetaan isällisin, tulojen ja
menojen tasapainoa saarnaavin opein. Opit
tulevat lapsuuden kahvipöydistä, jossa opittiin että jos tulot eivät riitä, laitetaan
menot kuriin. Tämä pulla on helposti kansan nieltävissä. Kotitaloutta ajatellen
tämä onkin oikea päätelmä.
Mutta kun puhutaan valtion taloudesta, mennään näillä opein metsään
ja lujaa. Siinä missä kotitaloudessa menojen karsiminen todella tasapainottaa
taloutta, kansantaloudessa se vaikuttaa suoraan myös niihin tuloihin.
Jokainen menoleikkaus esim. tulonsiirroista, on myös
leikkaus yksityiseltä sektorilta, ja sitä kautta myös valtion omista verotuloista.
Tulonsiirrot ja köyhien erilaiset tukimuodot kiertävät suoraan ostovoimaan. Ne
eivät katoa mihinkään valtion pussista, vaikka näin virheellisesti ajatellaan.
Leikkauksilla on kuitenkin kaksinkertainen haitta: sen lisäksi
että leikkuri iskee ostovoimaan, yrityksiin, työllisyyteen ja talouskasvuun, heikentää
se yleisesti ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi ennaltaehkäisevästä palvelusta
leikkaaminen nostaa painetta menojen lisääntymiselle muualla.
THL on tutkinut vuonna 1987 syntyneen, lama-ajan ikäluokan
kehitystä. Lopputuloksessa nimenomaan poliittisten päätösten vaikutukset
näkyivät. Lapsiperheiden ja lasten peruspalveluihin kohdistettujen leikkausten
hintana mm. joka viides ikäluokasta on saanut lääkitystä
mielenterveysongelmiin, peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 18 prosentilta,
toimeentulotukeen on joutunut turvautumaan 23 prosenttia ja 26 prosentilla ikäluokasta
on rikosrekisteri.
Maksamme tällä hetkellä aikaisempien leikkaushallitusten
virheistä ja tulevaisuudessa maksamme Sipilän hallituksenkin virheet, ellei
historiasta ja tutkitusta tiedosta opita. Nyt olisi jälleen aika ymmärtää, että
ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole ikävä menoerä, vaan sijoitus, joka
kasvaa korkoa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kommentoi!