Hallitus toistaa 90-luvun laman virheitä

Porvarihallitus on toistamassa 90-luvun laman virheitä. Se on jo tähän mennessä päättänyt leikata miljarditolkulla kaikkein heikoimmilta: eläkeläisiltä, työttömiltä ja lapsiperheiltä. Tämä ei sille riitä, vaan 1,5 miljardin lisäleikkuri olisi iskemässä, jos palkansaajat eivät suostu kurjistamiseen.  Se tarjoilee siis aikaisempien leikkauksien päälle näennäistä vaihtoehtoa, joka sekin johtaisi laskevaan ostovoimaan ja syvenevään lamaan. 

Mikään ei muuttunut kevään vaaleissa. Edelliseen kööriin verrattuna muutos lienee nykyhallituksen suloinen yksimielisyys talouspolitiikan linjasta. Se on ainutlaatuinen maailman talouspoliittisessa keskustelussa, sillä se on tyrmätty useaan otteeseen niin teoriassa kuin käytännössäkin. 

Heidän talouspolitiikkaansa hoidetaan isällisin, tulojen ja menojen tasapainoa saarnaavin opein.  Opit tulevat lapsuuden kahvipöydistä, jossa opittiin että jos tulot eivät riitä, laitetaan menot kuriin. Tämä pulla on helposti kansan nieltävissä. Kotitaloutta ajatellen tämä onkin oikea päätelmä. 

Mutta kun puhutaan valtion taloudesta, mennään näillä opein metsään ja lujaa. Siinä missä kotitaloudessa menojen karsiminen todella tasapainottaa taloutta, kansantaloudessa se vaikuttaa suoraan myös niihin tuloihin. 

Jokainen menoleikkaus esim. tulonsiirroista, on myös leikkaus yksityiseltä sektorilta, ja sitä kautta myös valtion omista verotuloista. Tulonsiirrot ja köyhien erilaiset tukimuodot kiertävät suoraan ostovoimaan. Ne eivät katoa mihinkään valtion pussista, vaikka näin virheellisesti ajatellaan. 

Leikkauksilla on kuitenkin kaksinkertainen haitta: sen lisäksi että leikkuri iskee ostovoimaan, yrityksiin, työllisyyteen ja talouskasvuun, heikentää se yleisesti ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi ennaltaehkäisevästä palvelusta leikkaaminen nostaa painetta menojen lisääntymiselle muualla. 

THL on tutkinut vuonna 1987 syntyneen, lama-ajan ikäluokan kehitystä. Lopputuloksessa nimenomaan poliittisten päätösten vaikutukset näkyivät. Lapsiperheiden ja lasten peruspalveluihin kohdistettujen leikkausten hintana mm. joka viides ikäluokasta on saanut lääkitystä mielenterveysongelmiin, peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 18 prosentilta, toimeentulotukeen on joutunut turvautumaan 23 prosenttia ja 26 prosentilla ikäluokasta on rikosrekisteri. 

Maksamme tällä hetkellä aikaisempien leikkaushallitusten virheistä ja tulevaisuudessa maksamme Sipilän hallituksenkin virheet, ellei historiasta ja tutkitusta tiedosta opita. Nyt olisi jälleen aika ymmärtää, että ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole ikävä menoerä, vaan sijoitus, joka kasvaa korkoa.