Oikeistolainen EU romuttaa suomalaista kuntademokratiaa

Seppo Häkkinen ilmaisi huolensa kuntien verokikkailusta. Jaan Häkkisen huolen, mutta tilanne on monisyinen. Julkisyhteisöjen mahdollisuus ylläpitää yhteiskunnan omavaraisuuden kannalta merkittäviä tehtäviä on vaarannettu. Yhtiöittämispaine on lähtöisin EU:sta. Brysselissä kuntien liikelaitokset koetaan uhaksi vapaalle markkinataloudelle, ja tästä syystä ne halutaan samalle viivalle yksityisten yritysten kanssa. Suomessa hallitus on kuntaministeri Virkkusen johdolla lisännyt valmisteilla olevaan kuntalakiin ukaasin, jonka mukaisesti kunnan on yhtiöitettävä liikelaitoksensa tai vetäydyttävä markkinoilta. Tämä johtaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kavenemiseen, ja verovarojen kiihtyvään ohjautumiseen yksityiselle sektorille. Kuntalaisista tulee lopulta vain asiakkaita ja kuluttajia. Kuluttajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään – seteli on kuluttajan äänestyslippu. Kolikolla ei maailmaa muuteta.

On muistettava, että esim. Kotkan ja Haminan kaavailema kiinteistöyhtiö joutuisi maksamaan yhteisöveroa valtiolle, kuten Häkkinenkin mainitsee. Kukaan ei ole vieläkään perustellut, miten Kotkan koulujen remontoiminen tulee kunnalle lopulta halvemmaksi, kun perustetaan sitä varten yhtiö. Kaiken lisäksi yhtiön perustamiskulut ovat valtaisat. Selvityksen mukaan kulut olisivat 300 000—400 000 euroa, ja tämän lisäksi sisäiset vuokrat tulisivat entisestään nousemaan. Ainoa kuulemani peruste on ollut epämiellyttävän totuuden saaminen pois kunnan taseista. On selvää että kustannukset tulevat viime kädessä olemaan korkeammat, sekä taloudellisessa että demokraattisessa mielessä. Kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa ko. asioihin pienenee, kun kiinteistöjen hoitamisen yksityiskohdat piilotetaan yhtiölain taakse.

Kaupunkien saamat vähät valtionavut valuvat siis takaisin valtion kassaan. Muutamat kunnat (mm. Mäntsälä) ovat Suomessa perustaneet holding-yhtiöitä, joiden avulla maksettavaa veroa kierretään. Kuntien velanotto tarve siirretään yhtiöille, joiden velat kunta vain takaa. Kuntien silmin veronkierto tuntuu varmasti houkuttelevalta. Sillä pyritään välttämään sitä järjettömyyttä, että yhtiöittämiseen pakotettu ja velkainen kunta joutuu maksamaan toiminnastaan vielä veronsa valtiolle.

Kiero tilanne ei kuitenkaan voi olla tekosyy sille, että kuntien yhtiöiden toimintatapa pitäisi hyväksyä. Tärkeämpää olisi saada estettyä yhtiöittämisen paine, ja hyväksyä kuntien liikelaitokset luonnollisena osana kuntademokratiaa. Valitettavasti EU tekee tästä asiasta mahdottoman. Vasemmistolainen ideologia lähtee siitä, että yhteisöllinen (valtiot, kunnat ja osuuskuntatoiminta) omistaminen merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä on eettisintä ja demokraattisinta omistamista. Ei ole mikään ihme, että EU:stä käsin käskytetään liikelaitoksien yhtiöittämistä, sillä EU on pohjimmiltaan vain oikeistolainen vapaakauppaprojekti.